Kuva

Kilpirauhanen. Kilpirauhanen sijaitsee kaulan alaosassa henkitorven molemmin puolin. Sen paino on noin 20 grammaa.

Kilpirauhasen vajaatoimintaan tarkoitettua tyroksiini-lääkettä käyttää Suomessa yli 300 000 henkilöä (lähes 6 % väestöstä). Sairaus on naisilla neljä kertaa yleisempi kuin miehillä. Suurin osa potilaista on myöhäisessä keski-iässä tai sitä vanhempia, mutta sairaus voi ilmaantua nuoremmillakin.

Vajaatoiminnan syyt

Yleisin vajaatoiminnan syy on kilpirauhasen autoimmuunitulehdus (ks. Autoimmuunisairaudet), jossa elimistössä muodostuu vasta-aineita kilpirauhasen rakenteita kohtaan. Tällöin sairaus kehittyy hitaasti kuukausien ja vuosien kuluessa. Muita syitä ovat kilpirauhasen liikatoiminnan radiojodihoito ja kilpirauhasen poisto kasvaimen yhteydessä. Tällöin vajaatoiminta kehittyisi muutaman viikon kuluessa toimenpiteestä, mutta sen kehittyminen estetään aloittamalla kilpirauhashormonivalmiste toimenpiteen jälkeen. Autoimmuunitulehdus ei johdu ravinnosta eikä muista elintavoista.

Kilpirauhasen vajaatoiminnan oireet

Kilpirauhashormonin puute hidastaa aineenvaihduntaa, mistä seuraa väsymystä, paleluherkkyyttä, painonnousua, ummetusta, sydämen sykkeen hidastumista ja ihon kuivumista. Usein esiintyy turvotusta silmissä, kasvoissa ja säärissä. Oireet alkavat hitaasti ja pahenevat hiljalleen kuukausien tai vuosien aikana.

Vaikeaan kilpirauhasen vajaatoimintaan voi liittyä mielentilan muutoksia ja muistihäiriöitä.

Vajaatoiminnan toteaminen

Vajaatoiminta voidaan todeta helposti verikokeilla terveyskeskuksessa. Kilpirauhaskokeista herkin on TSH-tutkimus, jonka arvo nousee vajaatoiminnassa. Useimmiten samanaikaisesti veren tyroksiini-hormonin (T4V) pitoisuus alenee.

Joskus potilaalla veren TSH-arvo voi olla lähellä viitearvojen ylärajaa mutta kuitenkin normaalilla alueella, ja samalla T4V-arvo on myös viitearvojen sisällä lähellä alarajaa. Hoitokokeilu tyroksiinilla on tällöin paikallaan, jos potilaalla on selviä vajaatoimintaan sopivia oireita.

Hyvin harvinainen kilpirauhasen vajaatoiminnan syy on aivolisäkkeen vajaatoiminta. Tällöin tauti todetaan pelkästään T4V-mittauksen perusteella, sillä tässä tilanteessa TSH-koe ei toimi.

Viime aikoina internetissä on levitetty informaatiota "kilpirauhasen vajaatoiminnasta", jossa edellä mainitut kilpirauhaskokeet ovat täysin normaalit. Tilaa kutsutaan "kakkostyypin vajaatoiminnaksi" tai "Wilsonin oireyhtymäksi". Sille ei ole mitään lääketieteellisin tutkimuksin varmistettuja perusteita. On vaarallista hoitaa kilpirauhasvalmisteilla ihmisiä, joilla ei ole vajaatoimintaa. Esimerkiksi masennusta, vetämättömyyttä tai ylipainoa ei tule hoitaa kilpirauhasvalmisteilla, ellei vajaatoimintaa ole asianmukaisin laboratoriokokein varmistettu. Aiheesta on lisätietoa alempana.

Kilpirauhasen vajaatoiminnan hoito

Sairauteen ei voi elintavoilla tai muulla itsehoidolla vaikuttaa. Hoitona on tyroksiinihormoni, jota nautitaan tabletteina kerran päivässä. Sen avulla oireet väistyvät muutamassa viikossa.

Tietyt lääkkeet vähentävät tyroksiinin imeytymistä suolesta elimistöön. Näitä ovat mahahappoa neutraloivat närästyslääkkeet antasidit (alumiinihydroksidi) sekä sukralfaatti, rautavalmisteet, kolestyramiini, kolestipoli ja polystyreenisulfonaatti. Näitä lääkkeitä käytettäessä pitää odottaa kuusi tuntia ennen kuin ottaa tyroksiinia, jotta sen imeytyminen varmistuisi. Tyroksiini nautitaan yleensä aamuisin, mutta sen voi tarvittaessa ottaa muulloinkin päivän aikana.

Liian suurella annoksella toteutettu pitkäaikainen tyroksiinihoito on vaarallista. Lievä yliannostus voi aluksi tuntua hyvältä, mutta ajan mittaan ilmaantuu liikatoimintaan liittyviä häiriöitä. Siksi kilpirauhashormonin sopivan annoksen määrittelyssä ei missään tapauksessa voi tukeutua pelkästään potilaan vointiin. Tyroksiinin annos räätälöidään pääasiassa veren TSH-arvon perusteella. Se pyritään säätämään viitearvojen alarajoille eli tasolle 1–2 mU/l. Tyroksiiniannoksen tarkempaan säätelemiseen käytetään tarvittaessa myös T4V-mittausta.

Kun oikea annos on löytynyt, se ei yleensä muutu vuosien mittaan. Poikkeuksena on raskaus, jolloin tyroksiinin tarve lisääntyy ja annosta suurennetaan.

Tyroksiinihoito on elinikäistä.

Normaalilla tyroksiinihoidolla ylivoimainen enemmistö potilaista paranee täysin oireettomaksi. Joillakin potilailla voi normaaleilla annoksilla jäädä oireita, jolloin tyroksiiniannoksen suurentaminen hieman tavanomaista suuremmaksi voi poistaa oireet. Tämä täytyy tehdä lääkärin valvonnassa ja veriarvoja (TSH ja T4V) seuraten.

Lievästi kohonneita olevia TSH-arvoja ei kannata hoitaa

Silloin tällöin TSH-arvot voivat nousta viitearvojen yli ilman, että on vajaatoimintaan liittyviä oireita. Tilasta käytetään nimitystä subkliininen (ilman havaittavia oireita) vajaatoiminta. Viime vuosina on ilmestynyt useita tutkimuksia, joissa koholla olevilla TSH-arvoilla osa henkilöistä on saanut tyroksiini-hoitoa ja osa ei mitään hoitoa. Tutkimusten kesto on vaihdellut 3 ja 18 kuukauden välillä. Tyroksiinilla TSH-arvo on palannut normaalialueelle, mutta verrattuna hoitamattomiin, sillä ei ole ole ollut mitään vaikutusta henkilöiden vointiin. Tämän vuoksi pelkästään kohonneen TSH-arvon "hoitoon" ei suositella tyroksiinia.

T3-valmisteen käyttö

Joillakin harvoilla potilailla tyroksiiniannoksen nostamisen jälkeenkin esiintyy vajaatoimintaan sopivia oireita. Tällöin lääkäri voi kokeilla kilpirauhashormonin ns. T3-muotoa. Niitä käytetään aina yhdessä tyroksiinin kanssa. Yksinään käytettynä T3-valmisteilla ei vajaatoimintaa ole mahdollista turvallisesti hoitaa, koska sen vaikutus on niin lyhytaikainen, ettei annosta pystytä säätämään sopivaksi TSH-arvon perusteella. Yhdistelmähoidossa tyroksiinin (T4) annos on mikrogrammoissa laskien aina selvästi suurempi kuin T3-valmisteen. Suositeltava valmiste on Liothyronin®, jolla T3:n ja tyroksiinin annostelu voidaan suunnitella täsmällisesti.

Saatavissa on myös sian kilpirauhasesta valmistettuja T3:a sisältäviä valmisteita, joissa on myös tyroksiinia (Armour Thyroid®, Nature-Throid® ym.). Niitä on mahdollista käyttää, mutta näillä valmisteilla kahden kilpirauhashormonin keskinäisten määrien osuuksia on vaikea säädellä.

T3-valmisteita varten tarvitaan erityislupa. T3-valmisteita aloitettaessa suositellaan kilpirauhastautien hoitoon perehtyneen lääkärin konsultaatiota. Kilpirauhashormonin tarve kasvaa raskauden aikana, jolloin tyroksiinin annosta hieman lisätään. T3-valmisteen annosta saa käyttää raskauden aikana.

Hypotyreoosin ehkäisy

Kilpirauhasen vajaatoimintaan ei tunneta mitään ehkäisykeinoja.

Synnynnäinen kilpirauhasen vajaatoiminta

Synnynnäisessä sairaudessa kilpirauhanen puuttuu kehityshäiriön vuoksi täysin tai on huomattavan alikehittynyt. Suomessa todetaan 3 500 syntynyttä lasta kohti yksi synnynnäistä vajaatoimintaa sairastava. Hoitamattomana sairaus johtaa vaikeisiin kehityshäiriöihin. Sen vuoksi kaikilta vastasyntyneiltä tutkitaan napaverestä kilpirauhaskoe, jotta sairaus voidaan todeta ajoissa. Vastasyntyneellä on vielä veressään äidiltä saatua kilpirauhashormonia, jonka avulla hän pärjää viikon pari. Jos verinäytteessä todetaan kilpirauhasen vajaatoiminta, aloitetaan tyroksiinihormonihoito, jolla uhkaavat häiriöt voidaan kokonaan estää. Lapsen kasvun aikana tyroksiiniannostusta lisätään asteittain. Tyroksiinihoito on elinikäinen.

Kirjallisuutta

  1. Schalin-Jäntti C. Hypotyreoosi. Lääkärin tietokannat / Lääkärin käsikirja [online; vaatii käyttäjätunnuksen]. Kustannus Oy Duodecim. Päivitetty 28.1.2019.
  2. Niskanen L. Kilpirauhasen vajaatoiminnan yhdistelmähoito. Suomen Lääkärilehti 2013;68(13-14):1023-5.
  3. Välimäki M. Trijodityroniini - apu vai vaara hypotyreoosin hoidossa? Suomen Lääkärilehti 2013;68(18):1324-1325.
  4. Salmela P, Metso S, Moilanen L ym. Aikuisen primaarisen hypotyreoosin hoito. Duodecim 2016;132(1):33-42.
  5. Bano A, Dhana K, Chaker L ym. Association of thyroid function with life expectancy with and without cardiovascular disease: The Rotterdam Study. JAMA Intern Med 2017;177(11):1650-1657. PMID: 28975207
  6. Stott DJ, Rodondi N, Kearney PM ym. Thyroid hormone therapy for older adults with subclinical hypothyroidism. N Engl J Med 2017;():. PMID: 28402245
  7. Feller M, Snel M, Moutzouri E ym. Association of thyroid hormone therapy with quality of life and thyroid related symptoms in patients with subclinical hypothyroidism: A systematic review and meta-analysis. JAMA 2018;320:1349-59.