Pelkkää keltarauhashormonia sisältäviä ehkäisytabletteja kutsutaan minipillereiksi. Minipillerien ja pitkäaikaisten keltarauhashormonia sisältävien ehkäisymenetelmien käyttö on lisääntynyt. Pitkävaikutteiset menetelmät (kapselit, kierukat) ovat käyttäjälle helppoja, koska ne eivät vaadi jatkuvaa muistamista ja niiden ehkäisyteho on erittäinen hyvä.

Progestiiniehkäisyltä puuttuvat estrogeenien vasta-aiheet. Pelkän progestiinin käyttöön liittyy nykytiedon mukaan vähemmän vakavia haittoja kuin yhdistelmäehkäisyyn. Progestiinin käyttöön ei siis liitetä veritulppariskin lisääntymistä. Menetelmän voivat valita esimerkiksi veritulpan sairastaneet, verenpainetautia tai diabetesta sairastavat tai yli 35-vuotiaat tupakoivat. Progestiinivalmisteita voidaan käyttää imetyksen aikana. Rintasyövän sairastaneelle progestiiniehkäisyä ei suositella.

Hormonikierukka yhdistää kierukkaehkäisyn ja keltarauhashormonin paikalliset vaikutukset, jolloin ehkäisy teho on erinomainen.

Minipillerit

Markkinoilla olevissa minipillereissä on vaihtoehtoja: ne voivat sisältää eri keltarauhashormonivalmisteita (levonorgestreeli, desogestreeli, noretisteroni tai drospirenoni). Minipillerien vaikutusteho perustuu siihen, että kohdun kaulakanavan lima muuttuu siittiöitä läpäisemättömäksi. Noin kahdella kolmasosalla käyttäjistä munasolun irtoaminen estyy. Keltarauhashormonivalmisteet ohentavat kohdun limakalvoa ja muuttavat munanjohtimien värekarvatoimintaa

Minipillereitä voivat käyttää sellaisetkin, joilta estrogeeni on kielletty. Minipillereiden käytössä säännöllinen muistaminen on vielä tärkeämpää kuin yhdistelmäehkäisypillerien yhteydessä. Pillereitä otetaan säännöllisesti päivittäin, ilman taukoja. Tästä seuraavat tavallisimmat sivuoireet, kuukautiskiertojen epäsäännöllisyys, tiputteluvuodot tai toisaalta monella vuotojen loppuminen lähes kokonaan. Nämä oireet eivät ole vaarallisia, vaikkakin voivat olla harmillisia. Ehkäisyteho ei heikkene, vaikka tiputteluvuotoja esiintyy.

Yleisimpiä minipillereihin liittyviä haittavaikutuksia ovat ihon ja hiusten rasvoittuminen, akne, epäsäännölliset kuukautiset ja tiputteluvuoto, rintojen arkuus, päänsärky ja turvottelu. Toisaalta kuukautisiin liittyvää päänsärkytaipumusta minipillerit voivat vähentää. Minipillerimerkin vaihtaminen voi joskus auttaa sivuoireisiin.

Minipillereiden ja muiden pelkkää progestiinia sisältävien ehkäisymenetelmien käyttöön liittyvien vuotohäiriöiden hoitoon ei ole olemassa kovin hyviä keinoja. Vuodot ovat harvoin runsaita, mutta pitkittynyttä tiputteluvuotoa esiintyy useilla käyttäjillä. Tällöin voi käytännön kokemuksen perusteella käyttää pillereitä kaksinkertaisella annoksella, kunnes läpäisyvuoto loppuu ja sen jälkeen palata tavalliseen käyttöön.

Ehkäisykapselit

Jos pillerin unohtelu on ongelma, voidaan käyttää usean vuoden ehkäisytehon antavia keltarauhashormonikapseleita (implantteja). Ehkäisykapselit ovat turvallisia ja ehkäisyteholtaan jopa tehokkaampia kuin minipillerit. Kapselin asettaa terveydenhuollon ammattilainen paikallispuudutuksessa olkavarteen ihon alle. Myös kapselien poisto tapahtuu paikallispuudutuksessa. Tämä toimenpide voi joskus vaatia aikaa enemmän kuin kapselien asetus.

Suomessa on markkinoilla kaksi valmistetta: levonorgestreeliä vapauttavat ehkäisykapselit, joissa on kaksi sauvaa ja joiden ehkäisyteho kestää viisi vuotta, sekä etonogestreeliä vapauttava ehkäisykapseli, joka on yksi sauva ja jonka ehkäisyteho kestää valmistajan mukaan kolme vuotta. Sen käyttöä voi usein jatkaa viiteen vuoteen asti lääkärin harkinnan mukaan normaalipainoisella, jos vuotohäiriöitä ei esiinny. Ehkäisykapselit sopivat kaikenikäisille.

Ehkäisykapseleiden yleisimpiä haittavaikutuksia ovat erilaiset vuotohäiriöt (vuotojen poisjääminen, kiertojen epäsäännöllisyys, tiputtelu), jotka useimmiten kuitenkin asettuvat ensimmäisen käyttövuoden aikana.

Injektiomuotoinen progestiini (ehkäisyruiske)

Ehkäisykapselin vaihtoehto on pistos. Progestiini (medroksiprogesteroniasetaatti) annostellaan pistoksena syvälle lihakseen kolmen kuukauden välein. Valmisteen käyttöä hankaloittaa tabletteihin verrattuna ruiskemuotoinen annostelu. Kuukautisvuotohäiriöitä esiintyy yleisesti tämän menetelmän käyttäjillä. Tämäntyyppistä pistosmuotoista ehkäisyä käytetään Suomessa erittäin vähän, ja se on nykyisin saatavana vain niin sanottuna erityislupavalmisteena.

Kirjallisuutta

  1. Kivijärvi A. Hormonaalinen ehkäisy. Lääkärin tietokannat / Lääkärin käsikirja [online; vaatii käyttäjätunnuksen]. Kustannus Oy Duodecim. Päivitetty 7.12.2023.
  2. Käypä hoito -suositus Raskauden ehkäisy (päivitetty 5.12..2022).
  3. Kuortti M, Rönö K. Vuotohäiriöt hormonaalisen ehkäisyn aikana. Duodecim 2020;136(20):2289–2296.
  4. Halttunen-Nieminen M, Piltonen T. Raskauden ehkäisy ja sterilisaatio. Kirjassa: Tapanainen J, Heikinheimo O, Mäkikallio K, toim. Naistentaudit ja synnytykset. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim 2019, s. 120–135.