Minipillerit

Markkinoilla olevissa minipillereissä on vaihtoehtoja: ne voivat sisältää eri keltarauhashormonivalmisteita (levonorgestreeli, desogestreeli, noretisteroni tai drospirenoni). Minipillerien vaikutusteho perustuu siihen, että kohdun kaulakanavan lima muuttuu siittiöitä läpäisemättömäksi. Noin kahdella kolmasosalla käyttäjistä munasolun irtoaminen estyy. Keltarauhashormonivalmisteet ohentavat kohdun limakalvoa ja muuttavat munanjohtimien värekarvatoimintaa

Minipillereitä voivat käyttää sellaisetkin, joilta estrogeeni on kielletty. Minipillereiden käytössä säännöllinen muistaminen on vielä tärkeämpää kuin yhdistelmäehkäisypillerien yhteydessä. Pillereitä otetaan säännöllisesti päivittäin, ilman taukoja. Tästä seuraavat tavallisimmat sivuoireet, kuukautiskiertojen epäsäännöllisyys, tiputteluvuodot tai toisaalta monella vuotojen loppuminen lähes kokonaan. Nämä oireet eivät ole vaarallisia, vaikkakin voivat olla harmillisia. Ehkäisyteho ei heikkene, vaikka tiputteluvuotoja esiintyy.

Yleisimpiä minipillereihin liittyviä haittavaikutuksia ovat ihon ja hiusten rasvoittuminen, akne, epäsäännölliset kuukautiset ja tiputteluvuoto, rintojen arkuus, päänsärky ja turvottelu. Toisaalta kuukautisiin liittyvää päänsärkytaipumusta minipillerit voivat vähentää. Minipillerimerkin vaihtaminen voi joskus auttaa sivuoireisiin.

Minipillereiden ja muiden pelkkää progestiinia sisältävien ehkäisymenetelmien käyttöön liittyvien vuotohäiriöiden hoitoon ei ole olemassa kovin hyviä keinoja. Vuodot ovat harvoin runsaita, mutta pitkittynyttä tiputteluvuotoa esiintyy useilla käyttäjillä. Tällöin voi käytännön kokemuksen perusteella käyttää pillereitä kaksinkertaisella annoksella, kunnes läpäisyvuoto loppuu ja sen jälkeen palata tavalliseen käyttöön.

Ehkäisykapselit

Jos pillerin unohtelu on ongelma, voidaan käyttää usean vuoden ehkäisytehon antavia keltarauhashormonikapseleita (implantteja). Ehkäisykapselit ovat turvallisia ja ehkäisyteholtaan jopa tehokkaampia kuin minipillerit. Kapselin asettaa terveydenhuollon ammattilainen paikallispuudutuksessa olkavarteen ihon alle. Myös kapselien poisto tapahtuu paikallispuudutuksessa. Tämä toimenpide voi joskus vaatia aikaa enemmän kuin kapselien asetus.

Suomessa on markkinoilla kaksi valmistetta: levonorgestreeliä vapauttavat ehkäisykapselit, joissa on kaksi sauvaa ja joiden ehkäisyteho kestää viisi vuotta, sekä etonogestreeliä vapauttava ehkäisykapseli, joka on yksi sauva ja jonka ehkäisyteho kestää valmistajan mukaan kolme vuotta. Sen käyttöä voi usein jatkaa viiteen vuoteen asti lääkärin harkinnan mukaan normaalipainoisella, jos vuotohäiriöitä ei esiinny. Ehkäisykapselit sopivat kaikenikäisille.

Ehkäisykapseleiden yleisimpiä haittavaikutuksia ovat erilaiset vuotohäiriöt (vuotojen poisjääminen, kiertojen epäsäännöllisyys, tiputtelu), jotka useimmiten kuitenkin asettuvat ensimmäisen käyttövuoden aikana.

Injektiomuotoinen progestiini (ehkäisyruiske)

Ehkäisykapselin vaihtoehto on pistos. Progestiini (medroksiprogesteroniasetaatti) annostellaan pistoksena syvälle lihakseen kolmen kuukauden välein. Valmisteen käyttöä hankaloittaa tabletteihin verrattuna ruiskemuotoinen annostelu. Kuukautisvuotohäiriöitä esiintyy yleisesti tämän menetelmän käyttäjillä. Tämäntyyppistä pistosmuotoista ehkäisyä käytetään Suomessa erittäin vähän, ja se on nykyisin saatavana vain niin sanottuna erityislupavalmisteena.