Hammassäryn synty
Tavallisin hammassäryn syy on kiilteestä syvälle hammasluuhun edennyt hampaan reikiintyminen ja sen aiheuttama ärsytys hammasytimen eli pulpan runsaasti hermoja sisältävään kudokseen. Myös syvä, hammasytimen läheisyyteen ulottuva paikka tai hammasta kohdannut isku voi olla oireita antavan hammasytimen tulehduksen syynä. Tulehduksen seurauksena pulpakudokseen syntyy turvotusta, josta aiheutuu painetta hampaan kovakudoksen ympäröimässä ontelossa.
Joskus edellä mainittu tapahtumakulku sujuu vähin tai olemattomin oirein ja hiljaisena pysyttelevä pulpakudoksen kuolio jää hoitamatta. Tulehdus etenee juurenkärjen ulkopuolelle, ja leukaluuhun syntyy tulehduspesäke. Se saattaa aiheuttaa hammaskipua jossain vaiheessa, kun pesäkkeeseen kertyy märkää. Paineen lisääntyessä märkä etsii purkautumistien, ja tuolloin limakalvolle voi tulla näkyviin paise.
Hammassäryn oireet
Aluksi hammas antaa oireita vain, kun siihen kohdistuu jokin ulkopuolinen ärsyke, vaikkapa makea tai kylmä. Ärsykettä seuraa terävä, lyhytkestoinen kipu.
Pidemmälle edenneessä tulehduksessa lämmönvaihtelu, purentarasitus tai koputtelu voivat aiheuttaa lyhyt- tai pitkäkestoisen jomotuksen leukaperiin.
Hoitamattomana tulehdus etenee, ja tyypillisenä oireena on varsinkin kuumaärsykkeen aiheuttama voimakas, usein tykyttävä särky. Tuolloin jopa kevyt kosketus voi tuottaa voimakasta kipua.
Pahimmillaan särky on lähes sietämätöntä ja säteilevää, jopa niin, että sen syynä olevan hampaan paikantaminen on vaikeaa.
Hammassäryn omahoito
Ensiapuna kotona voi ottaa kipulääkettä, esimerkiksi ibuprofeenia tai parasetamolia. Myös kylmä- tai kuumahaudetta kannattaa kokeilla.
Milloin hoitoon?
Voimakas hammassärky ajaa sitä potevan ensiapuun hammaslääkärille. Vaikka hammassärky laantuisikin, sen syy on aina aiheellista selvittää, joten kannattaa hakeutua varsinaiseen hammashoitoon heti, kun mahdollista. Tuolloin arvioidaan hampaan ennuste ja sen merkitys purennalle sekä huomioidaan potilaan odotukset ennen lopullisen hoitopäätöksen tekoa.
Mikäli kivun lisäksi esiintyy selvää turvotusta kasvojen alueella, on syytä hakeutua välittömästi hammaslääkäripäivystykseen.
Hammassäryn hoito
Kivun hallinta on tärkeä osa hoitoa.
Jos reikiintyminen ei ulotu hammasytimeen saakka, karieksen vaurioittaman kudoksen poisto ja reiän paikkaus voivat olla riittävät hoitotoimenpiteet.
Oireileva hammasytimen tulehdus eli pulpiitti on tavallisin syy hakeutua kiireellisesti ensiapuun hammaslääkärin vastaanotolle. Ensiapu käsittää vaurioituneen hammaskudoksen ja tulehtuneen pulpakudoksen poiston, paikallisen lääkityksen ja väliaikaisen paikkauksen sekä potilaan kipulääkityksen. Jos yleisoireita ei ole, antibioottilääkitys ei yleensä ole tarpeen.
Aikuisen pysyvässä hampaassa esiintyvän pulpiitin hoitamiseksi hammas juurihoidetaan: ydinontelo puhdistetaan perusteellisesti pulpakudoksesta ja bakteereista ja kanava(t) laajennetaan ja täytetään tiiviisti juurentäyteaineella.
Jos tulehdus on lapsen maitohampaassa, tehdän hampaaseen osittainen juurihoito tai hammas poistetaan.
Jos kyseessä on märkäpesäke, se on avattava ja hampaan juuri hoidettava. Joskus pesäkkeellinen hammas on poistettava.
