Kulttuuri ja tavat periytyvät siinä missä geenitkin

Sairauksien tai terveyden periytyminen on usein näennäistä. Emme voi vaikuttaa siihen, millaiseen kotiin ja yhteiskuntaan synnymme. Koulutus, taloudellinen vauraus, ammatti ja työllistyminen vaikuttavat merkittävällä tavalla terveyteen. Samoin kodin ja kasvuympäristön arvot ja asenteet, kotona omaksutut elintavat ja kodin ilmapiiri vaikuttavat voimakkaasti. Terveys ja sairaudet toki siirtyvät perheittäin sukupolvelta toiselle, mutta eivät pelkästään geenien, vaan myös omaksuttujen toimintamallien vuoksi.

Elinympäristöllä on tärkeä merkitys

Ihmisen elinympäristö vaikuttaa terveyteen monella tavalla. Kaikkia maapallon asukkaita koskevat ilman, maaperän ja vesien saastuminen sekä ilmastonmuutokseen liittyvät terveysuhat. Lisäksi elinympäristössämme on monia muita terveyteen sekä hyvällä että huonolla tavalla vaikuttavia tekijöitä.

Elämme jatkuvassa vuorovaikutuksessa omien mikrobiemme – bakteerien ja virusten – kanssa, ja saamme myös koko ajan uusia muilta ihmisiltä, eläimiltä ja muualta ympäristöstä. Osa niistä on hyödyllisiä, pieni osa terveydelle vaarallisia ja osa samantekeviä. Tarvitsemme suolistomikrobeja voidaksemme hyvin, joskus sairastumme bakteerien tai virusten aiheuttamiin tauteihin, ja elämme sopuisaa rinnakkaiseloa esimerkiksi monien ihon bakteerien kanssa. Viime vuosina on enenevässä määrin kiinnitetty huomiota ilmansaasteiden terveysvaikutusten lisäksi ilmaston lämpenemisen ja luonnon monimuotoisuuden vähenemisen aiheuttamiin terveysuhkiin. Ne eivät rajoitu pelkästään kuumuuden lisääntymisen aiheuttamiin ongelmiin. Muutkin sään ääri-ilmiöt, kuten kuivuus, myrskyt ja vedenpinnan nousu, vaikuttavat elinympäristöön. Ne voivat aiheuttaa laajaa väestöjen muuttotarvetta, joka puolestaan vaikuttaa ihmisten elinolosuhteisiin ja terveyteen.

Toisaalta elinympäristömme joko mahdollistaa tai estää terveyteen vaikuttavia valintoja. Esimerkiksi terveyttä edistävä liikkuminen toteutuu todennäköisemmin, kun liikkumisen helppous on otettu huomioon asuin- ja työskentelyalueita suunnitellessa.

Hyvät ihmissuhteet suojaavat terveyttä

Sosiaalisen elinympäristön valtava merkitys ihmisen terveydelle korostuu tutkimuksissa jatkuvasti enemmän. Muilta ihmisiltä saatu tuki edistää terveyttä, suojaa sairauksilta ja parantaa toipumismahdollisuuksia niillä, jotka jo ovat sairastuneet. Yksinäisyys lisää sydäntautien, mutta myös monien muiden sairauksien vaaraa. Eronneet kuolevat sepelvaltimotautiin yli kaksi kertaa useammin kuin naimisissa olevat.

Taustalla on monia syitä, osa hyvin arkisia. Huolehtiva kumppani voi tukea puolisoaan lopettamaan tupakoinnin, ruokavaliota korjataan yhdessä ja huolehditaan siitä, että kovin huonossa kunnossa ei illalla tulla kotiin. Yhteisö ja harrastukset ovat terveyden kannalta oleellisen tärkeitä. Myös nykyajan virtuaaliyhteisöt voivat vähentää yksinäisyyyden kokemusta ja muillakin tavoin edistää terveyttä.

Työelämä vaikuttaa monella tavalla terveyteen. Työn suuri määrä ja edes kiire ei välttämättä aiheuta sairauksia, silloin kun työ on mielekästä ja merkityksellistä. Vaarallista sen sijaan on työn pakkotahtisuus ja puuttuvat mahdollisuudet itse vaikuttaa töiden järjestelyyn ja sisältöön. Komenteleva ja epäoikeudenmukainen esihenkilö ja huonot ihmissuhteet työpaikalla näyttävät vaikuttavan haitallisesti. Eri ammateissa sairastumisriski vaihtelee paljon. Johtajilla riski on pienin ja fyysistä, mekaanista työtä tekevillä suurin. Emme kuitenkaan tiedä, johtuvatko ammattiryhmien erot itse työstä vai muista elämänoloista.

Psyykkiset tekijät tärkeitä

Sisäinen maailmamme – eli luonne, kokemukset, tavoitteet, arvot ja suhde ulkoiseen maailmaan – vaikuttaa syvällisesti ja monella tavalla terveyteen ja sen kokemiseen. Masennus näyttää lisäävän myös fyysisten sairauksien, kuten sepelvaltimotaudin ja tyypin 2 diabeteksen vaaraa. Optimistinen, tulevaisuuteen valoisasti suhtautuva ihminen sairastuu harvemmin kuin hänen kyyninen ja aggressiivinen tuttavansa.

Voimakkaat kielteiset tunteet laukaisevat sydäninfarkteja, sydänkuolemia ja aivoverenkierron häiriöitä. Pitkäkestoisilla myönteisillä tunnetiloilla on toisaalta hyviä vaikutuksia sekä psyykkisiin että elimellisiin sairauksiin. Itsehillintä, pitkäjänteisyys, päämäärätietoisuus, epäitsekäs (altruistinen) ja myötätuntoinen käytös muiden hyväksi sekä anteliaisuus näyttävät olevan erityisen tärkeitä myönteisesti terveyteen vaikuttavia ominaisuuksia.

Univaje ja unihäiriöt vaikuttavat haitallisesti moniin terveyden kannalta tärkeisiin säätely- ja puolustusjärjestelmiin. Uniongelmat vaikuttavat terveyteen myös epäsuorasti. Väsynyt ja masentunut ihminen ei jaksa hoitaa terveyttään, hän liikkuu vähemmän ja syö enemmän. Tupakkalakko jää aloittamatta, ja päihteitä voi kulua enemmän kuin olisi viisasta.

Samat elintavat suojaavat meitä ja maapalloa

Elintapojen merkitys ihmisen terveydelle on hyvin suuri. Tupakointi, epäterveellinen ravinto, liiallinen alkoholinkäyttö ja liikunnan ja unen puute vaikuttavat monen sairauden syntyyn ja kulkuun. Vaikutukset ovat yleensä samansuuntaisia terveellisten elintottumusten eduksi. Samanlainen kasvisvoittoinen, terveellinen ravinto estää sydäntauteja, syöpää ja diabetesta, ja samalla edistää planeetan hyvinvointia. Lopettamalla tupakan tai nikotiinituotteiden käytön voi estää kymmeniä erilaisia sairauksia.

Elintavat omaksutaan ja suhde terveyteen muodostetaan aikaisin. Monien tutkimusten mukaan jo peruskoulun yläasteella voidaan ennustaa, millaiselle "terveysuralle" nuori ihminen myöhemmin joutuu. Tämä ei tarkoita, etteikö asioihin voi vaikuttaa myös myöhemmin. Sen sijaan se kertoo siitä, miten tärkeitä elämän kaksi ensimmäistä vuosikymmentä ovat terveydelle. Yhteiskunnan kannattaa panostaa siihen, että mahdollisimman monella on mahdollisimman hyvä terveyden lukutaito: kyky hankkia tietoa terveydestä ja terveyspalveluista sekä kyky tehdä terveyteen liittyviä päätöksiä.

Elintapojen ja terveyden välinen yhteys on usein U- tai J-kirjaimen muotoinen. Kohtuus on hyväksi ja liika pahaksi. Hyviä esimerkkejä ovat uni ja liikunta. Liian vähäinen ja liika nukkuminen vaikuttavat terveyttä heikentävästi. Säännöllinen ja kohtuullinen liikunta edistää varmasti terveyttä, mutta liian rasittavat suoritukset voivat olla terveyden kannalta vaarallisia. Tupakointi ja muu nikotiinin käyttö ovat niitä harvoja asioita, joissa kohtuuskin on haitaksi, sillä jo passiivinen tupakoiminen tai muutaman savukkeen polttaminen päivässä haittaavat terveyttä.

Terveyden avaimet ovat itsellä - ja yhteiskunnalla

Suomalaisten suurimmat terveysongelmat ovat edelleen tupakointi ja runsas alkoholinkäyttö – ne heikentävät voimakkaasti elämänlaatua, terveyttä ja toimintakykyä ja lyhentävät elämää vuosilla.

Terveys kokonaisuutena on osa laadukasta elämää, mutta niin ovat myös ne asiat, joilla terveyttä voidaan edistää ja sairauksia ehkäistä.

Terveyteen vaikuttavia tekijöitä ratkaistaan usein koko yhteiskunnan tasolla. Väestön terveyseroja voidaan kaventaa ottamalla huomioon kaikessa päätöksenteossa terveysvaikutukset ja pyrkimällä jatkuvasti kaventamaan sosiaalista eriarvoisuutta. Yhteiskunnan oikeudenmukaisuus, osallistumisen mahdollisuus, perheiden hyvinvointi, koulutus ja muut terveyttä edistävät asiat päätetään yhteisesti. Demokratian toimintaedellytyksistä huolehtiminen onkin yksi tärkeimmistä terveysteoista.

Mitä tulee yksilön omaan terveyteen, avainsanoja ovat minäpystyvyys, kohtuus, valoisa suhtautuminen tulevaisuuteen, hyvät ihmissuhteet sekä merkityksellinen toiminta muiden hyväksi.