Kynnen kasvu voi häiriintyä paikallisesti yhdessä tai useammassa kynnessä, tai kynnen kasvuhäiriö voi liittyä johonkin ihotautiin tai yleissairauteen. Alla esitetään yleisimmät kynnen kasvuhäiriöt kuvien kera. Lue myös Terveyskirjaston artikkeli Kynsimuutokset.
Pitkittäiset uurteet kynsissä
Pitkittäiset uurteet kynnessä ovat normaali ikääntymiseen liittyvä ilmiö. Uurteita alkaa esiintyä jo keski-iästä lähtien, ja joskus ikäihmisillä myös vaalea puolikuu (lunula) kynnen tyvessä häviää (kuva ). Uurteet ovat varsin pysyviä eivätkä ne yleensä häviä lääketieteen tai kosmetiikan keinoilla.
Kynnen pitkittäiset urat. Pitkittäiset urat ja harjanteet ovat harmiton ikään liittyvä ilmiö.
Pitkittäinen vako kynnessä
Pitkittäinen vako voi johtua kynsivallissa sijaitsevasta limarakkulasta eli myksoidista kystasta (kuva ).
Limarakkula (myksoidi kysta). Limarakkula (myksoidi kysta) voi mekaanisesti painaa kynnen tyviosaa ja aiheuttaa pitkittäisen painauman kynteen. Limarakkulan onnistuneen hoidon jälkeen kynnen normaali muoto palautuu, jos hoito ei ole vaurioittanut kynnen kasvualuetta.
Kynnen halkeama
Kynnen pitkittäinen halkeama (median canaliform nail dystrophy) johtuu ilmeisesti kynsiaiheen traumasta (kuva ). Sitä esiintyy kaikissa ikäryhmissä ja muutos on yleisimmin yhdessä tai molemmissa peukalonkynsissä. Halkeama häviää useimmiten itsekseen parissa vuodessa, ja tänä aikana kynsi suojataan tarvittaessa esimerkiksi laastarilla.
Kynnen halkeama. Kynnen pitkittäinen halkeama peukalonkynnessä (median canaliform nail dystrophy). Sen tarkkaa syytä ei tiedetä eikä tehokasta hoitoa ole.
Pyykkilautakynnet
Pyykkilautakynneksi sanotaan sellaista kynttä, jossa on poikittaisia vakoja (Beaun viivoja) koko kynnen pituudelta. Niitä voi olla yhdessä tai useammassa kynnessä, tavallisimmin peukaloissa (kuva ). Syynä on kynsien ja kynsivallien pitkäaikainen ärsytys. Joskus taustalla on ihotauti kuten psoriaasi tai krooninen käsi-ihottuma, ja joskus kynsivallien tai kynsinauhojen kovakourainen käsittely. Mahdollisen perustaudin asianmukainen hoito ja kynsien ja kynsivallien kunnosta huolehtinen saattavat auttaa.
Pyykkilautakynnet. Tavallisimpia syitä ovat psoriaasi ja kynsinauhan toistuva kovakourainen käsittely.
Kellonlasikynnet
Joskus aikaisemmin normaaleina kasvaneet kynnet muuttuvat kuperiksi kellonlasikynsiksi ja samalla sormien ja varpaiden kärkijäsenet suurentuvat. Silloin on epäiltävä keuhkoahtaumatautia tai muuta keuhkojen toimintaan vaikuttavaa sairautta, joka estää kaasujen vaihtoa keuhkoissa (kuva ).
Kellonlasikynnet. Potilaan perustauti on keuhkoahtaumatauti. Syy kynsimuutoksiin ei löydy kynsistä, vaan ne johtuvat keuhkosairaudesta.
Lusikkakynnet
Lusikkakynnessä (koilonychia) kynnen keskiosa on kuopalla ja kynnen reunaosa nousee ylöspäin (kuva ). Lusikkakynsi on melko yleinen lapsilla ja häviää itsekseen kynnen rakenteen vahvistuessa. Aikuisilla taustalla voi joskus olla yleissairaus kuten anemia, mutta useimmiten kyseessä on lähinnä esteettinen haitta.
Lusikkakynsi. Lusikkakynnessä kynnen keskiosassa on kuoppa ja kynnen reuna nousee ylöspäin.
Kynsien kerroksittainen hilseily
Kynnen kärkiosan kerroksittaista hilseilyä ja liuskoittumista (onychoschizia) esiintyy etenkin naisilla (kuva ). Liuskoittuminen johtuu kynsilevyn kuivumisesta ja hauraudesta, ja sitä edistää märkä työ ja esimerkiksi kynsilakanpoistoaineen tiheä käyttö. Kosteuttavien voiteiden käytöstä voi olla hyötyä.
Kynsien kerroksittainen lohkeilu. Kynsien kerroksittainen halkeilu (onychoschizia) on naisten yleinen vaiva. Sen syynä on pidetty toistuvaa käsien kastelua ja pesuaineita.
Koukkukynsi (kotkankynsi)
Kynnen kasvu epämuotoisena on tavallista ikäihmisillä, joskus nuoremmillakin (kuva ). Koukkukynnessä eli kotkankynnessä (onykogrypoosi) kynsilevy paksuntuu, muuttuu kellertäväksi ja käyristyy koukkumaiseksi (kuva ). Kynsistä otetaan usein sieniviljely kynsisilsan osoittamiseksi tai poissulkemiseksi. Koukkukynnen syy voi olla huono verenkierto varpaissa, mutta se voi myös olla seurausta vammasta tai kynsien huonosta hoidosta.
Koukkukynsi voi aiheuttaa kipua, ja etenkin vanhuksilla ja diabeetikoilla se voi johtaa ihorikkoumiin ja infektioon. Hoitona on kynnen pitäminen lyhyenä kynsipihtien avulla ja kynsilevyn ohentaminen. Jalkaterapeutin ohjaus tai säännöllinen hoito voi olla tarpeen.
Kynsien kasvuhäiriö (kynsidystrofia). Ikääntyneen henkilön kynsilevyt ovat paksuuntuneet. Syynä voi olla huono verenkierto tai aikaisemmat vammat. Mukana saattaa olla kynsisientä.
Koukkukynsi. Koukkukynnessä (onykogrypoosi) voi olla myös sieni-infektio. Etenkin vanhuksilla ja diabeetikoilla tällainen kynsi voi johtaa varpaiden painehaavoihin ja infektioon.
Pihtikynsi
Pihtikynsi kaartuu sivuilta sisäänpäin kynnenpohjaan ja aiheuttaa usein kipua, joskus myös kynsivallintulehduksen. Pihtikynsiä on eniten isovarpaissa. Taustalla voi olla perinnällinen taipumus, toistuva vamma tai varpaiden huono verenkierto. Hoitona on kynsilevyn reunojen nosto jousen avulla tai kynnen kirurginen kaventaminen reunoistaan.
Kynnen irtoaminen
Kynnen irtoaminen kärjestä käsin tunnetaan nimellä onykolyysi ja tyvestä käsin nimellä onykomadeesi. Ilmiö voi liittyä vammaan tai kynnen mekaaniseen rasitukseen. Joskus onykolyysin taustalla on ihotauti kuten psoriaasi, ja onykomadeesin taustalla infektio kuten enterorokko. Kynsi voi myös irrota kokonaan tai osittain vamman tai infektion seurauksena.
