Liikunnan hyödyt

  • Terveen äidin säännöllinen raskaudenaikainen kestävyysliikunta ylläpitää tai parantaa verenkierto- ja hengityselimistön kuntoa äidin ja sikiön terveyttä vaarantamatta.
  • Raskaudenaikainen liikunta ehkäisee liiallista painonnousua raskauden aikana ja nopeuttaa painon palautumista synnytyksen jälkeen.
  • Liikunta vähentää selkä- ja lantiokipuja, vaikka ei estä niitä kokonaan.
  • Liikunta helpottaa raskaudenaikaisia oireita, kuten ummetusta ja jalkojen turvotusta.
  • Liikunta parantaa sokeriaineenvaihduntaa, ja se saattaa vähentää raskausdiabeteksen vaaraa. Liikunnalla voidaan parantaa raskausdiabetesta sairastavien naisten hoitotasapainoa.
  • Liikunnalla voidaan myös vähentää raskaudenaikaista ahdistus- ja masennusoireiden ilmaantumista ja vakavuutta sekä parantaa mielialaa.
  • Synnytyksen jälkeisestä säännöllisestä liikunnasta on hyötyä äidin kunnon, mielialan ja painon palautumisen kannalta. Liikunnan voi aloittaa vähitellen heti, kun siihen tuntee pystyvänsä riippumatta siitä, onko kyseessä ollut alatiesynnytys vai keisarileikkaus.

Terveen äidin raskaudenaikainen liikunta on turvallista

  • Ei lisää ennenaikaisia synnytyksiä eli synnytystä ennen 36. raskausviikon täyttymistä
  • Ei lisää ennenaikaisen lapsivedenmenon vaaraa
  • Ei vaikuta synnytyksen kestoon eikä keisarileikkausten määrään
  • Ei pienennä lapsen syntymäpainoa
  • Ei vaikuta vastasyntyneen yhden ja viiden minuutin Apgar-pistemäärään
  • Ei vaikuta jälkeläisen henkiseen kehitykseen

Raskas liikunta raskauden aikana

  • Raskas, erityisesti raskauden loppuun asti jatkunut liikunta saattaa pienentää lapsen syntymäpainoa ensisijaisesti hänen rasvakudoksensa vähäisen määrän vuoksi.
  • Ei ole näyttöä raskaan liikunnan aiheuttaman kehon lämpötilan nousun vaikutuksesta sikiön epämuodostuma-alttiuteen.
  • Harjoittelua raskauden aikana jatkaneiden huippu-urheilijoiden raskauksissa, synnytyksissä tai synnyttämissä lapsissa ei ole todettu poikkeavaa.

Liikuntasuositukset raskauden aikana

  • Säännöllisen liikunnan voi aloittaa raskauden aikana. Silloin liikunta aloitetaan vähitellen, noin 15 minuuttia päivässä keskimäärin kolmena päivänä viikossa. Sopivia lajeja ovat esimerkiksi kävely, sauvakävely, hiihto ja uinti riippumatta siitä, missä vaiheessa raskaus on.
  • Monet liikuntamuodot, kuten kävely, hölkkä, pyöräily, uinti, soutu, hiihto, luistelu, suuriin lihasryhmiin kohdistuva rytminen aerobic, tanssi ja kuntosaliharjoittelu sopivat raskaudenaikaiseksi liikunnaksi.
  • Raskaana olevan liikuntasuositus on 150 minuuttia liikuntaa viikossa vähintään kolmena päivänä, mieluiten joka päivä.
  • Raskaana olevan on tärkeää välttää joitakin riskialttiita lajeja.
    • Laitesukellusta ei saa harrastaa.
    • Etenkin raskauden puolivälin jälkeen on syytä välttää kaikkia tapaturma-alttiita lajeja ja liikuntamuotoja, joissa kohtu joutuu voimakkaaseen hölskyvään liikkeeseen, kuten hyppelyä ja ratsastusta.
    • On hyvä välttää lajeja, joissa on putoamisvaara tai nopeita suunnanvaihdoksia tai joissa voi saada iskuja, esimerkiksi nyrkkeilyä, laskuvarjohyppyä, jääkiekkoa ja nopeita pallopelejä.
  • Jos raskauteen liittyy seuraavia ongelmia, liikuntaa ei pidä harrastaa:
  • Raskaudenaikainen liikunta on keskeytettävä seuraavien oireiden ilmetessä:
    • Verenvuoto emättimestä
    • Epäily lapsiveden menosta
    • Lepohengenahdistus, huimaus tai rintakipu
    • Kova päänsärky
    • Alaraajan (pohkeen) turvotus yhdistettynä kipuun
    • Sikiön liikkeiden väheneminen
    • Säännöllinen kivulias kohdun supistelu