Raskaus, iho ja hiukset

Raskauden aikana ihon rasvaisuus yleensä vähenee lisääntyvän estrogeenin myötä. Myös akne lievittyy usein raskauden edetessä.

Hiukset voivat hyvin raskausaikana. Hiuksia ei lähde, ne kiiltävät ja kasvavat tavallista voimakkaammin. 2–3 kuukautta synnytyksen jälkeen hiuksia alkaa kuitenkin lähteä voimakkaasti. Kyseessä on normaali raskauden jälkeinen fysiologinen ilmiö nimeltään telogeeninen hiustenlähtö. Se kestää pari kuukautta, ja hiusten määrä ja kunto palaavat raskautta edeltäneeseen tilaan noin 6 kuukauden kuluessa.

Raskaudenaikainen atooppinen ihottuma

Atooppisen ihottuman kulku raskauden aikana vaihtelee huomattavasti. Monilla oireet lievittyvät, mutta pienellä osalla ne pahenevat. Atooppinen ihottuma voi myös puhjeta raskauden aikana.

Raskauteen liittyvä atooppisen ihottuman paheneminen tai ihottuman puhkeaminen ilmenee yleensä jo raskauden alkupuolella, jatkuu raskauden loppuun saakka ja voi rauhoittua synnytyksen jälkeen. Se voi myös toistua seuraavissa raskauksissa. Pahenemisen mekanismia ei tunneta tarkemmin, mutta taustalla lienee raskauden aiheuttama muutos tulehdusvälittäjäaineiden tasapainossa. Oireena on joko aikuisille tyypillinen kasvo- ja taivepainotteinen läiskikäs ihottuma tai vartalon ja raajojen papulainen, voimakkaasti kutiseva ihottuma.

Raskausajan atooppisen ihottuman hoitoon käytetään hydrokortisonivoidetta ja lääkärin valvonnassa myös muita paikallisia tai sisäisiä lääkehoitoja. Myös aurinko ja ultraviolettivalohoito auttavat.

Raskauskutina (pruritus gravidarum) ja raskaushepatoosi

Raskauden viimeisen kolmanneksen aikana iholle voi ilmaantua voimakasta kutinaa, joka alkaa kämmenistä ja jalkapohjista ja leviää muualle ihoon. Kutinan taustalla on raskaushormonien aiheuttama sappitietukos, johon voi liittyä maksaentsyymien tai sappihappojen pitoisuuden nousua. Tällöin puhutaan raskaushepatoosista, joka todetaan noin 1 %:lla raskaana olevista naisista. Taipumus raskaushepatoosiin on perinnöllinen, ja se uusiutuu noin puolella seuraavien raskauksien aikana.

Monimuotoinen raskausihottuma

Monimuotoista raskausihottumaa (Polymorphic eruption of pregnancy eli PEP tai Pruritic urticarial papules and plaques of pregnancy eli PUPPP) esiintyy noin 0,5 %:lla raskaana olevista naisista, useammin ensisynnyttäjillä ja monisikiöraskauksissa. Oireet alkavat raskauden viimeisten viikkojen aikana tai joskus vasta synnytyksen jälkeen. Tauti on nimensä mukaisesti monimuotoinen: oireet muistuttavat usein nokkosihottumaa, mutta joskus iholla voi esiintyä pieniä rakkuloita tai laaja-alaista punoitusta. Ihottuman painopiste on alavatsalla, pakaroissa ja reisien yläosassa (kuva  ).

Monimuotoisen raskausihottuman syytä ei tunneta, mutta sen oletetaan liittyvän ihon venytykseen. Hoitona käytetään tarvittaessa kortisonivoiteita ja antihistamiinia, joskus sisäistäkin kortisonia. Oireet häviävät synnytyksen jälkeen 4–6 viikossa, ja tauti ei yleensä uusiudu.

Raskauspemfigoidi

Raskauspemfigoidi on harvinainen autoimmuunitauti, jossa orvaskeden ja verinahan välissä olevaan tyvikalvoon kertyy kudosvasta-aineita. Tauti alkaa useimmiten raskauden toisella tai viimeisellä kolmanneksella ja muistuttaa aluksi monimuotoista raskausihottumaa. Navan seutuun ja sen jälkeen myös muualle vartalolle ja raajoihin ilmestyy punoittavia, kutisevia läiskiä, joista kehittyy seuraavien viikkojen aikana erikokoisia nesterakkuloita. Oireet häviävät viikkojen tai kuukausien kuluessa synnytyksen jälkeen.

Raskauspemfigoidi uusiutuu herkästi seuraavien raskauksien aikana aiempaa vaikeampana. Hoito on keskitetty äitiyspoliklinikoihin.