Yleistä

Alkoholin käyttö voi aiheuttaa hyvin monia erilaisia ja eri vakavuusasteen terveysongelmia ja sosiaalisia haittoja. Haittoja syntyy lyhytaikaisesta liiallisesta käytöstä humalatilan vuoksi, mikä näkyy esimerkiksi tapaturmina tai järjestyshäiriöinä. Pitkäaikainen käyttö aiheuttaa valtaosan alkoholinkäytön aiheuttamista vakavista terveyshaitoista, esimerkiksi maksasairauksista, mutta se aiheuttaa myös monia yleisempiä vaivoja kuten huonolaatuista unta, mielen hyvinvoinnin haasteita tai kohonnutta verenpainetta. Merkittävä osa haitoista kohdistuu alkoholinkäyttäjään itseensä, mutta osa on välillisiä kohdistuen läheisiin, lähiympäristöön tai yhteiskuntaan.

Kuinka paljon on liian paljon?

Alkoholinkäytön vaikutukset ovat yksilöllisiä. Suositukset alkoholinkäytön riskitasoista on koottu ajatellen tervettä työikäistä miestä tai naista käyttäen hyväksi alkoholiannosten määrää viikkotasolla.

Suomalaisessa määritelmässä yksi alkoholiannos on 12 grammaa puhdasta alkoholia. Se vastaa

• 33 cl noin 4,7-prosentin vahvuista keskiolutta tai long drink -juomaa
• 12 senttilitran lasia viiniä tai
• ravintola-annosta eli 4 cl väkeviä.

Suuren riskin taso on miehillä 23–24 annosta ja naisilla 12–16 annosta viikossa. Tämä voidaan katsoa hälytysrajaksi, jolloin alkoholinkäyttöön viimeistään tulisi terveydenhuollossakin puuttua. Tällä alkoholinkulutuksen tasolla säännöllisesti käytettäessä sairastavuus lisääntyy ja kuolleisuusriski suurentuu merkittävästi. Erityisesti kulutuksen ollessa korkean riskin tasolla maksan terveyden kannalta olisi tärkeää pitää viikoittain myös alkoholin käytöstä vapaita päiviä.

Kohtalaisen riskin taso on miehillä 14 ja naisilla 7 annosta viikossa. Tällä kulutustasolla pitempään käytettäessä maksan kuormitus lisääntyy, mikä näkyy kohonneina maksa-arvoina, ja esimerkiksi alkoholin aiheuttamien syöpien riski on kohonnut.

Alkoholinkäytön taso, josta Suomessa tehdyn katsauksen nojalla ei ole katsottu todennäköisesti olevan riskiä terveelle työikäiselle henkilölle, on naisilla 0–1 annosta ja miehillä 0–2 annosta päivässä. Nämä määrät esiintyvät monien muidenkin maiden vastaavissa neuvontarajoissa, mutta yhä enemmän on myös maita, joissa miestenkin vähäisen riskin tasoksi katsotaan vain 0–1 annosta päivässä.

Kertajuomisen riskirajaksi on määritelty naisilla 5–6 ja miehillä 6–7 annosta yhdellä juomakerralla. Tällaisella määrällä veren alkoholipitoisuus nousee normaalikokoisella aikuisella keskimäärin yhteen promilleen, mikä suurentaa merkittävästi tapaturmariskiä. Tarkkuutta vaativissa tilanteissa on turvallisinta pidättäytyä alkoholista kokonaan, esimerkkinä autolla ajo tai koneiden käyttö. Toisinaan alkoholin vaikutuksen alaisena ollessa järkevä vaihtoehto on pidättäytyä tarkkuutta tai voimia vaativasta tekemisestä, kuten uimisesta, veneilystä tai tulen teosta.

Riskitasot on määritelty ajatellen terveitä työikäisiä, eikä vähäisen riskin tasoakaan pidä tulkita turvarajaksi; vähäisempikin alkoholinkäyttö voi suurentaa haittariskiä. Yksilötasolla alkoholin käytön haitat voivat vaihdella merkittävästi. Esimerkiksi merkittävästi vyötärölihavan maksalle on yhdestä alkoholiannoksesta yhtä paljon haittaa kuin neljästä annoksesta laihalla henkilöllä. Riskien punnitsemisessa pitää ottaa huomioon myös perinnöllinen alttius sairastua esimerkiksi syöpään tai alkoholiriippuvuuteen.

Erityisriskiryhmät ja alkoholin käytön riskirajat

Raskauden aikana alkoholin käytöstä on turvallisinta pidättäytyä kokonaan. Alkoholinkäytön vaikutuksista sikiöön voi lukea artikkelista Raskaus ja tupakka, alkoholi sekä huumeet.

Alaikäisille nuorille ei voida asettaa suositusta turvallisesta alkoholinkäytön riskitasosta, vaan nuoren alkoholinkäyttö on aina riskikäyttöä. Nuoren toistuva humalahakuinen alkoholinkäyttö suurentaa paitsi päihdeongelmien, myös mielenterveyshäiriöiden ja ennenaikaisen kuoleman riskiä myöhemmällä iällä.

Ikääntyneillä alkoholinkäytön riskitasot ovat matalammat kuin työikäisillä, koska ikääntymisen ja sairauksien myötä elimistön kyky sietää alkoholia heikkenee. Myös lääkehoidot voivat muuttaa alkoholin käytön vaikutuksia. Iän, sairauksien ja lääkkeiden tuomat muutokset ovat yksilöllisiä, eikä yhtenäisiä suosituksia ikääntyville ole siksi helppo tehdä. Asiasta kannattaa keskustella oman lääkärin kanssa.

Urheilijoiden ja liikuntaa harrastavien alkoholin käyttöön liittyvistä suosituksista voit lukea lisää artikkelista Alkoholi ja liikunta.

Alkoholinkäyttöön liittyviä haittoja

Alkoholi vaikuttaa kaikkialla elimistössä, joten säännöllinen runsas alkoholin käyttö voi vaurioittaa lähes jokaista elintä. Taulukkoon Alkoholin käytön aiheuttamat merkittävimmät terveyshaitat on koottu alkoholin käyttöön liittyviä terveyshaittoja, joista yleisimipä ovat alkoholiriippuvuus sekä alkoholin vaikutukset erilaisiin syöpäsairauksiin, uneen ja mielenterveyteen sekä verenkierto- ja ruuansulatuselimistön sairauksiin sekä tapaturmiin.

IARC (International Agency for Resarch on Cancer) määrittelee sekä alkoholijuomat että etanolin ensimmäisen luokan syöpävaarallisiksi aineiksi. Alkoholin merkitys on suuri erityisesti rintasyövän ja ruuansulatuselimistön syöpien kohdalla.

Runsas alkoholikäyttö aiheuttaa kiistatta haittaa sydän- ja verisuoniterveydelle. Alkoholi kohottaa verenpainetta ja vähänkin runsaampi käyttö lisää sydämen rytmihäiriöitä. Humalajuomiseen liittyy merkittävä sydäninfarktin, äkkikuoleman ja aivoverenkierron häiriön vaara. Pitkäaikainen runsas käyttö aiheuttaa sydänlihaksen rappeutumista. Runsas käyttö aiheuttaa lihomista ja sen seurauksena usein metabolisen oireyhtymän kaikkine seurannaisvaikutuksineen.

Pitkäkestoinen runsas alkoholin kulutus lisää maksasairauksien, kuten maksan rasvoittumisen tai maksakirroosin todennäköisyyttä. Henkilöillä, joilla maksa on rasvoittunut, verrattain matala kulutustasokin voi lisätä maksakirroosiin sairastumisen riskiä. Vastaavasti runsas alkoholin käyttö voi aiheuttaa akuutin tai kroonisen haimatulehduksen.

Alkoholinkäyttö nostaa monien erilaisten tapaturmien kuten liikenneonnettomuuksien, kaatumisten, palovammojen, hukkumisten ja työtapaturmien sekä väkivallan ja sen uhriksi joutumisen riskiä.

Runsas alkoholinkäyttö heikentää mielen hyvinvointia eri tavoin. Runsaasti alkoholia käyttävillä esiintyy muita enemmän masennusta ja ahdistuneisuushäiriöitä. Alkoholiongelmaisen itsemurhariski on huomattavasti suurentunut. Alkoholinkäyttöön liittyy runsaasti unihäiriöitä, kuten lyhyt unijakso, unen heikentynyt laatu, katkonainen aamu-uni, uniapnea ja yöunta häiritsevät jalkojen liikkeet. Unihäiriöitä esiintyy jo kohtuullisen käytön yhteydessä.

Terveyshaittojen lisäksi alkoholi aiheuttaa paljon sosiaalisia haittoja, joista kärsivät usein myös muut käyttäjän lisäksi. Tällaisia haittoja ovat esimerkiksi järjestyshäiriöt, väkivalta ja riidat, lasten turvallisuuden ja hyvinvoinnin laiminlyönti, perheen taloudelliset vaikeudet, tai työnantajalle vajaasta työkyvystä koituvat haitat.

Onko alkoholin käytöllä terveyshyötyjä?

Alkoholin kohtuukuluttajilla on keskimäärin pienempi riski kuolla muun muassa sydän- ja verisuonitauteihin ja erityisesti sepelvaltimotautiin verrattuna alkoholista kokonaan pidättäytyviin. Systemaattisten katsausten mukaan sepelvaltimotaudin riski on ollut pienimmillään, kun alkoholinkulutus on ollut noin 1–2 alkoholiannosta päivässä. Naisilla alkoholin kohtuukäytön mahdollinen suojaava vaikutus kääntyy haitalliseksi pienemmillä annosmäärillä kuin miehillä. Siitä ei kuitenkaan ole tieteellistä yksimielisyyttä, onko kyseessä syy-seuraussuhde vai ennemminkin alkoholia kohtuullisesti käyttävien ihmisten muut ominaisuudet ja elintavat kuin juoman aikaan saamat vaikutukset. "Geneettiseen arvontaan" perustuvaan luonnollisen kokeen vertailuasetelmaan perustuvat tutkimukset ovat vahvistaneet tiedeyhteisön näkökantaa, että todennäköisesti kyseessä ei ole aito suojaava vaikutus.

Yksilötasolla täysin riskitöntä alkoholinkulutuksen tasoa ei ole olemassa, koska esimerkiksi syöpäriski kohoaa jo 1 annoksen päivittäisestä kulutuksesta. Minkään kulutustason ei voida katsoa olevan riskitöntä ja alkoholinkäytön mahdolliset suojaavat vaikutukset ovat epäselviä. Riskit vaihtelevat yksilöllisesti ja esimerkiksi sepelvaltimotaudin riskin vähentämiseen on vähemmän riskipitoisia keinoja. Näistä syistä alkoholia juomattomien ihmisten ei ole tarpeen terveytensä vuoksi ryhtyä kohtuukäyttäjiksi.

Subjektiivisesti koetut hyödyt kuten sosiaalisuudesta nauttiminen voivat tuoda alkoholin käytöstä hyötyjä mielen hyvinvoinnin kautta, eikä alkoholin käyttöä kohtuudella (1–2 annosta päivässä ilman humalajuomista) voi kokonaisuuden huomioon ottaen pitää erityisenä terveysriskinä.

Alkoholin kulutus ja sen aiheuttamat haitat Suomessa

Alkoholisairaudet ja alkoholimyrkytykset ovat sydän- ja verisuonisairauksien ja syöpien jälkeen työikäisten (15–64-vuotiaat) miesten ja naisten kolmanneksi yleisin kuolinsyy Suomessa. Vuoden 2020 kuolemansyytilaston mukaan alkoholiperäisiin tauteihin ja alkoholimyrkytykseen kuoli noin 1700 ihmistä, joista noin 1060 alkoholin aiheuttamiin maksasairauksiin. Lisäksi noin 15 prosenttia tapaturmaisista ja väkivaltaisista kuolemista tapahtuu päihtyneille. Yli 500 päihtynyttä ihmistä kuolee vuosittain tapaturman, itsemurhan tai väkivallan uhrina.

Alkoholisairaudet muodostavat huomattavan taakan terveyspalvelujärjestelmälle. Vuonna 2020 terveydenhuollon vuodeosastoilla rekisteröitiin lähes 35 000 hoitojaksoa, joissa alkoholisairaus oli yhtenä hoidon syynä.

Kuva havainnollistaa alkoholikuolemien kehityksen pidemmällä aikavälillä. Molemmat pääsääntöisesti lisääntyivät vuoteen 2007 asti, minkä jälkeen kymmenvuotisajanjaksolla vuoteen 2017 asti kuolleisuus alkoholiperäisiin tauteihin ja alkoholimyrkytykseen väheni jopa voimakkaammin kuin kokonaiskulutus. Mikäli alkoholikuolleisuus olisi jäänyt vuoden 2007 huipputasolle, Suomessa alkoholiperäisiin sairauksiin ja alkoholimyrkytykseen olisi vuoteen 2020 mennessä kuollut yhteensä 5340 ihmistä enemmän kuin todellisuudessa kuoli. Säästettyjä kuolemia on vielä enemmän, jos huomioidaan myös päihtyneenä tapaturmaisesti ja väkivaltaisesti kuolleiden määrän väheneminen: yhteensä noin 8930 säästettyä alkoholiin liittyvää kuolemaa vuosina 2008–2020 koko väestössä tai 8600 alle 60-vuotiailla vuosina 2008–2020. On siis selvää, että alkoholin kulutuksen ja alkoholihaittojen määrällä on suuri kansanterveydellinen vaikutus Suomessa.

Keskeinen syy siihen, miksi alkoholihaittojen taso seuraa niin läheisesti kokonaiskulutuksen tasoa on se, että kokonaiskulutuksen lisääntyessä tyypillisesti koko alkoholinkuluttajien jakauma siirtyy kokonaisuudessaan samaan suuntaan. Eli väestön kulutuksen keskimäärin vähentyessä (tai lisääntyessä) kulutustaan vähentävät (tai lisäävät) niin vähän, keskimääräisesti kuin paljon alkoholia käyttävät ihmiset, ja vastaavasti riskit vähenevät (tai lisääntyvät) kaikissa näissä väestön osaryhmissä. Siksi koko väestön alkoholin kulutuksen vähentäminen on tehokas tapa vähentää alkoholinkäytön haittoja.

Kun alkoholin kulutus oli korkeimmillaan, Suomessa kulutettiin alkoholia enemmän kuin Euroopassa keskimäärin. Euroopassa puolestaan käytetään eri maanosista eniten alkoholia. Alkoholin kokonaiskulutuksen vähennyttyä Suomen sijoitus 31 maan eurooppalaisessa vertailussa laski sijalle 24. Juomatapojen osalta Suomi kuuluu itäisten ja pohjoisten maiden juomiskulttuureihin, joissa alkoholia käytetään jonkin verran harvemmin kuin eteläisemmissä Euroopan maissa, mutta kerralla keskimäärin suurempia määriä.