Energiajuomat ovat virvoitusjuomia, jotka poikkeavat muista virvoitusjuomista sisältämiensä piristävien (kofeiini, guarana, tauriini) ja muiden aineiden (esim. B-vitamiinit, glukurolaktoni, maltodekstriini, inositoli ym.) vuoksi.

Energiajuomien runsas tai päivittäinen käyttö ei ole harmitonta. Tieteellisesti osoitetut energiajuomien haittavaikutukset johtuvat niiden sisältämästä kofeiinista, sokerista, hapoista ja yhteisvaikutuksista alkoholijuomien kanssa. Energiajuomat yhdistettynä alkoholiin aiheuttavat erityisesti nuorilla terveysriskin.

EU:n elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA on hiljattain arvioinut kattavasti energiajuoman käytön terveysriskejä. Pohjoismaat ovat tehneet EFSA:n arvioon pohjaten myös omat arvionsa.

Kofeiinin haittavaikutukset

Kofeiinia esiintyy yli 60 kasvin lehdissä, siemenissä tai hedelmissä. Näistä tunnetuimpia ovat kahvi, tee, kaakaopavut, kola ja guarana. Kemialliselta nimeltään kofeiini on 1,3,7-trimetyyliksantiini.

Eniten kofeiinia nautitaan sen piristävän vaikutuksen takia juomalla kahvia, kolajuomia, kaakaota ja teetä. Piristävä vaikutus kestää muutaman tunnin kofeiinin määrästä ja henkilön aineenvaihdunnasta riippuen. Kofeiinin vaikutus on hyvin yksilöllistä.

Tölkillisessä (3,3 dl) energiajuomaa on kofeiinia noin 105 mg, tölkillisessä kolajuomaa noin 25–60 mg ja pullollisessa (5 dl) noin 35–90 mg. Kahvikupillisesta (2 dl) kofeiinia saa noin 100 mg.

Energiajuomien sisältämistä aineista kofeiinilla on selkeästi eniten haittavaikutuksia terveyden kannalta. Niitä on raportoitu kattavasti useissa tieteellisissä julkaisuissa. Tutkimukset on tehty valtaosin aikuisväestöllä ja koe-eläimillä, ja niistä saadut tulokset on johdettu lapsiin. Energiajuomia ei suositella lapsille niiden kofeiinipitoisuuden vuoksi ja koska niiden kerta-annokset esimerkiksi kahviin ja kaakaoon verrattuna ovat suuremmat.

Kofeiiniherkille ihmisille, raskaana oleville, lapsille ja nuorille pienetkin kofeiiniannokset saattavat aiheuttaa unihäiriöiden lisäksi sydämentykytystä, vapinaa, kiihtyneisyyttä, ärtyneisyyttä, jännittyneisyyttä ja levottomuutta. Aikuisilla jo hyvinkin pieni määrä kofeiinia (60 kg:n painoisella noin 85 mg kofeiinia) voi aiheuttaa unihäiriöitä.

Pohjoismaisessa lasten ja nuorten kofeiinialtistusta koskeneessa selvityksessä todettiin, että julkaistujen tutkimusten perusteella 50 kg painavalla nuorella päivittäinen noin 15 mg:n annos kofeiinia ei yleensä aiheuta haittavaikutuksia, mutta jo yli 50 mg:n annoksilla kofeiininsietokyky voi lisääntyä. Sietokyvyn kasvu on merkki kofeiiniriippuvuudesta, joka kehittyy säännöllisessä käytössä. Ahdistuneisuutta ja jännittyneisyyttä on havaittu yli 125 mg:n päivittäisillä annoksilla. Kevyemmillä henkilöillä haittavaikutuksia esiintyy pienemmillä kofeiinimäärillä. Alttiudessa kofeiinin haittavaikutuksille näyttäisi myös olevan yksilökohtaisia eroja.

Tarkasteltaessa kaikkia Pohjoismaita noin joka toisella 4–6-vuotiaista lapsista kolajuomista tuleva kofeiinialtistus jää alle haittavaikutuksia aiheuttavan tason. Noin kymmenellä prosentilla eniten kolajuomia nauttivista lapsista käyttö ylittää tason, jolla kofeiininsietokyky voi lisääntyä.

Energiajuomien muut haittavaikutukset

Energiajuomien keskeiset haittavaikutukset lapsilla ja nuorilla liittyvät uni- ja keskittymishäiriöihin ja ruokavalion laadun heikkenemiseen energiajuomien korvatessa ruokaa. Tauriini ja glukurolaktoni, joita energiajuomissa on pieniä määriä, tehostavat kofeiinin vaikutuksia. Kolmanneslitran tölkillisessä energiajuomaa on sokeria noin 14 sokerinpalan verran. Päivittäin energiajuomia käyttävät saavat paljon niin sanottua tyhjää energiaa ylimääräisestä sokerista. Runsas energiajuomien juominen on yhteydessä heikompaan ravitsemukselliseen laatuun ruokavaliossa.

Energiajuomien sokeri ja happamuus vaurioittavat nuorten hammaskiillettä samoin kuin virvoitusjuomat. Haittoina ovat muun muassa hampaiden vihlominen ja niiden heikentynyt ulkonäkö. Juomien sokeri lisää myös hampaiden reikiintymistä ja lihavuutta sekä altistaa sairauksille.

Markkinoille viime vuosina tulleet uuden polven kalorittomat palautusjuomat tai muut makeutusaineilla ja vitamiineilla täydennetyt juomat eivät ole juurikaan sokeripitoisia parempia. Makeutusaineiden haitoista lapsille ja nuorille ei ole näyttöä.

Suositukset energiajuomien myynnin ja käytön rajoituksista

Tällä hetkellä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) suosittaa, että vähittäiskaupat eivät myy energiajuomia alle 15-vuotiaille. Useat kaupat ovatkin alkaneet noudattaa suositusta ja rajoittaneet energiajuomien myyntiä lapsille. Maailman terveysjärjestö WHO ja useat EU:n jäsenmaat sekä Iso-Britannia käyvät parhaillaan vuonna 2024 keskustelua lakimuutoksesta, joka kieltäisi energiajuomien myynnin alle 18-vuotiaille.

Suomen elintarviketurvallisuudesta vastaava viranomainen Ruokavirasto on antanut varovaisuusperiaatetta noudattaen suosituksen kofeiinia sisältävien juomien turvallisesta käytöstä raskaana oleville, imettäville ja alle 15-vuotiaille lapsille. Kofeiinipitoisten elintarvikkeitten pakkauksissa on oltava varoitusmerkintä: "Sisältää kofeiinia. Ei suositella lapsille eikä raskaana oleville" sekä merkintä kofeiinipitoisuudesta mg/100 g. Ruokavirasto ohjeistaa, että kun tuotteessa on yli 150 mg/l kofeiinia, siinä on oltava vastaavat varoitusmerkinnät kuin energiajuomissa (Turvallisen käytön ohjeet - Ruokavirasto).

Ravintolisissä kofeiinipitoisuus on ilmaistava pakkausmerkinnöissä suositeltavaa päiväannosta kohden. Myös ravintolisissä kofeiinin turvallisen saannin rajat ovat aikuisille 200 mg/kerta-annos ja 400 mg/vrk. Kofeiinia käytetään myös aromina. Tällöin kofeiini mainitaan tuotteen ainesosaluettelossa aromien kohdalla.

Lasten ja nuorten energiajuomien käyttö

Vuoden 2023 Kouluterveyskyselyn mukaan energiajuomia käytti päivittäin tai lähes päivittäin 6–7 % perusopetuksen kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaisista, 5–6 % lukiolaisista ja 9 % ammatillisten oppilaitosten pojista ja 13 % tytöistä (kuva ). Kolmesta viiteen kertaan viikossa energiajuomia käytti perusopetuksen 8.- ja 9.-luokkalaisista 14 %, lukiolaisista 15–17 % ja ammattioppilaitosten oppilaista yli 22 %.

Energiajuomien käyttö on ollut selvässä kasvussa nuorten keskuudessa vuodesta 2015 vuoteen 2023 (kuvat , , ). Sekä päivittäinen tai lähes päivittäinen käyttö että käyttö 3–5 päivänä viikossa on lisääntynyt lähes kaikissa seuratuissa ryhmissä. Päivittäinen tai lähes päivittäinen käyttö on pysynyt samalla tasolla vuodesta 2015 alkaen vain lukion pojilla (kuva ). Päivittäinen tai lähes päivittäinen ja kolmesta viiteen kertaa viikossa tapahtuva energiajuomien käyttö näyttää lisääntyneen erityisen korostuneesti ammattioppilaitoksen tytöillä (kuva ). Myös lukioiden tytöillä kolmesta viiteen kertaan viikossa tapahtuva energiajuomien käyttö on kääntynyt selvään kasvuun vuoden 2017 jälkeen, mutta päivittäinen tai lähes päivittäinen käyttö ei ole lisääntynyt aivan samassa määrin (kuva ). Kaikkien ikäryhmien pojilla käytön kasvu on ollut maltillisempaa, ja tytöt ovat saavuttaneet, jopa ylittäneet, poikien käyttötason. Energiajuomien käyttö näyttää olevan selvästi yleisempää ammatillisissa oppilaitoksissa verrattuna lukioihin ja peruskoulun yläkouluihin.