Ympäristöahdistukseen vaikuttavia tekijöitä

Monenlaiset tekijät vaikuttavat ympäristöahdistuksen syntymiseen ja ilmenemismuotoihin. Tällaisia tekijöitä voivat olla esimerkiksi

• yhteiskunnalliset, kulttuurilliset ja poliittiset tekijät
• lähipiirin asenteet ja muut sosiaaliset tekijät
• yhteisössä tarjolla olevan tuen määrä
• ikä ja asuinpaikka
• persoonallisuuspiirteet, psykologiset herkkyydet ja henkilöhistoria
• ympäristöarvojen ja ympäristöidentiteetin vahvuus
• resilienssi ja pärjäämiskeinot
• konkreettiset aiemmin koetut ympäristötuhot ja niiden uhka
• yleiset ympäristönmuutokset.

Ympäristöahdistuksen ilmenemismuotoja

Seuraavat ovat erilaisia mahdollisia ympäristöahdistuksen ilmenemismuotoja. Oireet voivat esiintyä eri vahvuisina ja vaihdella ajallisesti.

• Kasvanut stressin ja huolen määrä
• Unihäiriöt
• Toistuvat, vaikeat ajatukset ja tunteet ympäristötuhoihin liittyen
• Erilaiset keholliset oireet, kuten lihasjännitys, päänsärky
• Levottomuus
• Alakuloisuus, masennus
• Elämänvalintojen mielekkyyden kyseenalaistaminen
• Pelkotilat
• Toivottomuuden ja epätoivon tunteet
• Voimakas syyllisyyden tunne omasta ympäristöjalanjäljestä
• Pettymys toisiin ihmisiin ja etenkin päättäjiin
• Voimakas vihan tunne päättäjiä tai koko ihmiskuntaa kohtaan

Ympäristöahdistuksen käsittelykeinoja

Ympäristöahdistuksen käsittelyssä voidaan soveltaa monenlaisia metodeja. Yksin jäämisen kokemus pahentaa ympäristöahdistusta, ja keskusteluryhmät sekä viisaat vertaisryhmät voivat tarjota monia hyötyjä. Erilaiset ahdistusta helpottavat metodit, kuten hermoston rauhoittaminen, rakentavien ajattelumallien harjoittaminen ja keholliset käsittelykeinot, voivat olla hyödyllisiä. Ahdistusta herättävien uutisten lukeminen kannattaa rajoittaa vain tiettyyn aikaan päivästä, ja niin kutsuttua doomscrollausta eli ”tuomioselailua” tulisi välttää. Yksilö voi opetella näitä keinoja itsekin erilaisten kirjojen ja materiaalien avulla, mutta kasvatuksella ja viestinnällä on tärkeä rooli näiden opettamisessa.

Masennus, suru ja muut ympäristötunteet ympäristöahdistuksen käsittelyssä

Erilaisten ympäristöasioihin liittyvien tunteiden ja psyykkisten ilmiöiden tunnistaminen voi auttaa ympäristöahdistuksen käsittelyssä. Ahdistuksen sijaan tai lisäksi voi esiintyä myös masennusta ja alakuloisuutta. Voimakas toivottomuus ja merkityksettömyyden tunne ovat vahvoja hälytysmerkkejä. Useat ammattilaiset ovatkin soveltaneet ympäristöahdistuksen käsittelyyn merkityskeskeisiä metodeja, joilla pyritään vahvistamaan kokemusta elämän mielekkyydestä ympäristötuhojen keskelläkin. Asiakkaan kanssa voidaan työstää sitä, millaiset asiat elämässä voivat yhä tuoda merkitystä ja mielekkyyttä.

Tunteiden rakentava kohtaaminen auttaa, ja esimerkiksi surun tunteilla on tärkeä tehtävä ympäristönmuutosten käsittelyssä. Ympäristösuru on oma ilmiönsä, joka kuitenkin liittyy läheisesti ympäristöahdistukseen. Myös syyllisyyden tunteet eli ympäristösyyllisyys on yleistä, ja joskus ympäristöahdistuksen käsittelyssä tarvitaan erityistä huomiota voimakkaan syyllisyyden ja häpeän työstämiseen. On hyvä huomioida, että tunteiden välille on saattanut muodostua ketjuja, joita tulee käsitellä: esimerkiksi ympäristösuru saattaa turhaan herättää häpeää.

On tärkeää huomata, että ympäristötietoisuus ja -ahdistus voivat olla yhteydessä myös monien myönteisten tunteiden kokemiseen. Niiden perustana on välittäminen, ja ympäristöahdistuksen ytimessä voi olla ympäristöempatia. Ympäristöstä välittäminen voi johtaa esimerkiksi merkityksellisyyden kokemiseen, tyytyväisyyteen siitä että edistää tärkeitä asioita ja kasvaneeseen yhteyden tunteeseen toisten aktiivisten ihmisten ja muun luonnon kanssa. Erilaisten ilmastotunteiden hahmottamisen tueksi on luotu esimerkiksi ilmastotunneympyrä (Climate Mental Health Network).

Lasten ja nuorten ympäristöahdistus

Ympäristö- ja etenkin ilmastoahdistus liitetään mediassa usein lapsiin ja nuoriin. Tutkimusten perusteella lapset ja nuoret tunnistavat ympäristöahdistusta itsessään enemmän kuin muut ikäryhmät. Tämä on loogista, koska heillä on elämä edessään ja ympäristökriisi uhkaa voimistua tulevaisuudessa. Lisäksi toimijuuden tunne voi auttaa ympäristöahdistukseen usein liittyvän voimattomuuden tunteen käsittelyssä, mutta lapsilla ja nuorilla ei ole yhtä paljon valtaa vaikuttaa yhteiskunnassa kuin aikuisilla. Tämän vuoksi aikuisten päättäväisyys ympäristöpolitiikassa ja heidän halukkuutensa kuunnella lapsia ja nuoria olisivat erityisen tärkeitä asioita ympäristöahdistuksen kannalta. Monet nuoret ovat myös syvästi pettyneitä aikuisten päättäjien tähänastiseen ympäristö- ja ilmastopolitiikkaan: ahdistuksen syynä voi olla se, että tuntuu, etteivät vanhemmat sukupolvet välitä.

On kuitenkin ongelmallista, jos ympäristöahdistus liitetään pelkästään lapsiin ja nuoriin, koska on olemassa kaikenikäisiä sitä kokevia. Vanhempien sukupolvien voi olla vaikeampi tunnistaa ja käsitellä ympäristöahdistusta, koska siitä ei ole totuttu puhumaan heidän sosiaalisissa ryhmissään. Tunnetaitojen määrä vaikuttaa myös asiaan, ja lapset sekä nuoret ovat saaneet keskimäärin enemmän kasvatusta tunteiden tunnistamiseen. Ympäristötunteiden huomioimisesta kasvatuksessa julkaistaan alati lisää kirjallisuutta.

Tutkimustietoa ympäristöahdistuksen laajuudesta

Ympäristöahdistusta eri muodoissaan on havaittu eri puolilla maailmaa, mutta käytännön tilanteet vaikuttavat erilaisten uhkien arvottamiseen. Vuonna 2021 toteutetussa laajassa kansainvälisessä kyselyssä, jossa haastateltiin kymmentä tuhatta nuorta (16–25 v), yli 60 prosenttia tunnisti kokeneensa jonkinlaista ilmastoahdistusta. Voimakkaampia oireita kokevien joukko on pienempi ja siitä on vähemmän tutkimustietoa, mutta esimerkiksi Suomessa vuoden 2019 Ilmastonmuutos ja tunteet –kansalaiskyselyn (Sitra) perusteella sellaisia tunnisti 4–10 prosenttia vastaajista.

Kyselytutkimusten tuloksiin vaikuttaa se, että joskus voi olla vaikea erottaa nimenomaan ympäristökriisistä johtuvaa stressiä muusta maailmantilanteen aiheuttamasta stressistä. Lisäksi monet kriisit ovat sidoksissa toisiinsa: esimerkiksi ilmastokriisi voi pahentaa valtioiden välistä kamppailua luonnonresursseista ja lisätä konflikteja. Ympäristöahdistus voi olla osa laajempaa ”tulevaisuusahdistusta” ja se vaikuttaa ihmisten tulevaisuususkoon. Asiaa voi verrata siihen, miten ydinsodan pelko on usein asettunut ihmisten mielen taka-alalle ja toisinaan aktivoituu voimakkaammin.

Poliittiset ristiriidat ympäristöahdistuksen taustalla

Ympäristökysymyksien poliittinen luonne vaikuttaa julkiseen keskusteluun ympäristöahdistuksesta ja tätä kautta ihmisiin, jotka kokevat sitä. Etenkin ilmastoahdistus-termi on osittain polarisoitunut politiikassa: osa puolueista haluaa enemmän huomiota ilmiölle ja osa puolueista vähättelee ilmastoahdistuksen tärkeyttä. Riitelyllä on kielteisiä seurauksia ympäristöahdistuksen rakentavalle kohtaamiselle. Ihmisten voi olla vaikea edes puhua ympäristötunteistaan, jos ilmapiiri on vahvasti jännittynyt.

Muutosprosessi ja elämän mielekkyys ympäristöahdistuksen rinnalla

Maailman ympäristötilanteen kohtaaminen on nykyihmiselle elämänkaareen kuuluva psykologinen tehtävä sekä haaste. Tämän myötä jonkinlainen ympäristöahdistus näyttäytyy kehityspsykologisena ilmiönä. Osa väestöstä kieltäytyy kohtaamasta ympäristökriisin tosiasioita, mikä voi entisestään voimistaa toisten ympäristöahdistusta.

Ympäristöahdistukseen liittyy pidempiaikainen muutosprosessi, jossa ihminen yrittää muokata käyttäytymistään tilanteeseen sopivaksi. Monitieteellisen tutkimuksen pohjalta luotu Ympäristöahdistuksen prosessimalli (2022) nostaa esiin sekä toiminnan, tunteiden kohtaamisen että etäisyyden pitämisen tärkeyden. Erilaiset teot ympäristön ja toisten ihmisten hyväksi voivat parantaa mielialaa sekä lisätä toimijuuden tunnetta. Tunteiden kohtaaminen auttaa asioihin reagoimisessa ja kasvattaa itsetuntemusta. Ajoittainen etäisyyden pitäminen olisi tärkeää, jotta voimavarat voivat elpyä. Sosiaaliset tekijät vaikuttavat monin tavoin siihen, missä määrin nämä reagointitavat ovat mahdollisia.

Milloin hoitoon ympäristöahdistuksen vuoksi?

Suomessa ympäristöahdistukseen on kiinnitetty kasvavaa huomiota sosiaali- ja terveysalalla vasta 2010-luvun lopusta lähtien. Osa alan ammattilaisista on hankkinut lisäpätevyyttä ilmiön rakentavaan kohtaamiseen. Kansainvälisesti on syntynyt tarve viestiä siitä, ketkä psykologian ja terveydenhuollon alan ammattilaiset ovat perehtyneet asiaan (esim. climate aware therapists). On olennaisen tärkeää, että ammattilainen ottaa ympäristöahdistuksen todesta, vaikka yksittäisen henkilön tilanteeseen voivatkin vaikuttaa monet eri tekijät. Suomessa on toiminut MIELI ry:n johdolla ympäristöahdistusta käsittelevä hanke 2020-luvulla, ja hankkeen kotisivuilta löytyy paljon aiheeseen liittyviä materiaaleja. Mielenterveystalon sivuilla on julkaistu myös Ilmastoahdistuksen omahoito-ohjelma.

Apua kannattaa hakea, jos maailmantila aiheuttaa itsetuhoisia ajatuksia, pitkäkestoisia unihäiriöitä tai muita kehollisia oireita. Joillakin oireet vaikeutuvat masennukseksi. Jos läheisten ja vertaistuen tuki ei tunnu riittävältä voi apua hakea matalammallakin kynnyksellä esimerkiksi opiskeluterveydenhuollosta, terveyskeskuksesta tai työterveyshuollosta.