Japanin aivotulehdus on flavivirusten heimoon kuuluvan viruksen aiheuttama ja Culex-suvun hyttysten levittämä sairaus, jota esiintyy 24:ssä Aasian maassa Japanista aina Intiaan ja Pakistaniin (kuva Japanin aivotulehduksen tartuntavaaran alueet). Alueen eteläisemmissä trooppisissa osissa esiintyminen voi olla ympärivuotista, pohjoisempana kuten Kiinan lauhkeilla vyöhykkeillä, Venäjän itäisissä osissa, Japanissa ja Korean niemimaalla se painottuu sadekausiin, erityisesti kesään ja syksyyn. Koska taudin esiintyminen vaihtelee suuresti alueittain ja vuosittain, maakohtaisissa suosituksissa mainitut kuukaudet ovat vain ohjeellisia. Lisätietoa taudin esiintyvyydestä eri maissa löytyy esimerkiksi CDC:n sivuilta (Yellow book) ja eri maiden sääolosuhteista mm. Maailman meteorologisen järjestön sivuilta .

On arvioitu, että vähemmän kuin yksi miljoonasta riskialueen ulkopuolelta tulevasta matkailijasta sairastuu. Pitkään riskialueella oleskelevilla on kuitenkin yhtä suuri riski tartuntaan kuin rokottamattomilla paikallisilla. Tauti on useimmiten oireeton, sillä vain alle 1 % tartunnan saaneista (1:250) saa oireisen taudin. Oireinen tauti on usein vakava, ja joka kolmannella vakavasti sairastuneista jopa kuolemaan johtava. Lisäksi noin yhdelle kolmesta vakavaoireisesta taudista selvinneelle jää pysyviä vammoja. Japanin aivotulehdus on Kaakkois-Aasian tärkein ja erityisesti lasten aivotulehdusten aiheuttaja. Siksi Japanin aivotulehdusrokote kuuluu kansallisiin rokotusohjelmiin monissa Aasian maissa.

Tartuntaa levittävät hyttyset ovat aktiivisimmillaan iltahämärästä aamunkoittoon (ks. Hyttysten pistoilta suojautuminen). Riisinviljely ja muu runsasta kastelua vaativa maanviljelys edistävät hyttysten lisääntymistä ja voivat lisätä tartuntariskiä alueella. Sika ja haikara voivat toimia väli-isäntinä viruksen lisääntymiskierrossa.

Rokote

Maailmalla on käytössä neljää eri tyyppistä rokotetta Japanin aivotulehdusta vastaan. Varsinkin pitkään Japanin aivotulehduksen endeemisillä alueilla oleskeleville paikallisesti saatavan rokotteen käyttö voi tulla aiheelliseksi. Tällöin suositeltavia rokotteita ovat inaktivoitdut Vero-solussa tuotetut rokotteet, elävät heikennetyt rokotteet ja rekombinaatiorokotteet. Sen sijaan apinan soluissa tuotettuja rokotteita pyritään kaikkialla välttämään niiden haittavaikutusten vuoksi. Kun taudin esiintymisalueille matkustettaessa halutaan varmistaa suoja jo ennen matkalle lähtöä Suomessa, saatavilla on yksi inaktivoitu valmiste.

Ixiaro

Ixiaro sisältää Vero-soluissa viljeltyjä kokonaisia, tapettuja Japanin aivotulehdus -viruksia. Rokote annetaan lihaksen sisään.

Rokote voidaan antaa kahden kuukauden iästä lähtien. Alle kolmevuotiaan annos on 0,25 ml ja kolme vuotta täyttäneillä 0,5 ml. Perusrokotussarjan ensijainen aikataulu on yhteensä kaksi annosta päivinä 0 ja 28. Mikäli aikaa tähän ei ole, 18–65-vuotiaat henkilöt voidaan rokottaa nopeutetulla aikataululla päivinä 0 ja 7. Rokotussarjan toinen annos tulisi antaa viimeistään viikkoa ennen matkaa, jotta rokotteen antama suoja olisi riittävä.

Ixiaro aiheuttaa yleisimmin ohimenevää päänsärkyä (n. 20 %:lla) ja lihaskipua (n. 13 %:lla) sekä pistoskohdan paikallisreaktioita. Myös pahoinvointia, väsymystä, lämmönnousua sekä ihottumia voi ilmetä.

Yleistä rokotteiden haittavaikutuksuista . Raskaana olevien ja lääketieteellisten riskiryhmien rokottaminen

Tehoste

Ixiaro

Valmistaja suosittelee sekä lapsille että aikuisille tehosteannosta (kolmas annos), kun perusrokotussarjasta on kulunut vähintään 12–24 kk ja henkilö matkustaa uudestaan pidemmäksi aikaa alueelle, jolla rokotussuoja on tarpeen. Jos Japanin aivotulehduksen tartuntariski on jatkuva (esim. endeemisellä alueella asuvat henkilöt), tehosteannos tulee antaa 12 kuukauden kuluttua kahden annoksen perusrokotussarjasta.

Valmistajan suositus tehostamisvälistä kolmen annoksen jälkeen on 10 vuotta. Suositus perustuu matemaattisten mallien mukaan tehtyyn ennusteeseen. Myös tutkijat arvioivat matemaattisten mallien perusteella, että kolmella neljästä tehosterokotteen saaneesta suoja säilyisi 10 vuotta. Yli 50-vuotiailla suojan kesto todennäköisesti on tätä lyhyempi. Yhden pienehkön eurooppalaisilla aikuisilla matkailijoilla tehdyn tutkimuksen mukaan kolmen annoksen jälkeen suoja säilyy ainakin 6 vuotta.

Pitkän aikavälin seurantatietoa immunisaatiosta lapsilla ja nuorilla (alle 18-vuotiailla) ensimmäisen, vuosi perusrokotuksesta annetun tehosteen jälkeen ei ole saatavilla kahta vuotta pidemmälle. Heidän kohdallaan voidaan harkita noudatettavaksi em. aikuisten tehosterokotusten antoväliä.

Japanese Encephalitis Vaccine, JEV-GCC

Aiemmin käytössä olleen erityisluvallisen JEV-GCC -rokotteen viimeinen käytössä ollut erä vanheni kesäkuun 2014 puolivälissä. THL ei tuo enää tätä valmistetta maahan.

JEV-GCC-perusrokotussarjaan kuului kolme annosta päivinä 0, 7 ja 28 tai kaksi annosta 1–4 viikon välein. Kolme vuotta täyttäneiden annos oli 1 ml ja 1–3-vuotiaiden 0,5 ml.

THL:n suositus on, että JEV-GCC -rokotteella aloitettuja rokotuksia voidaan jatkaa Ixiarolla noudattaen Ixiaro -rokotteen ohjeita annoksista, annosväleistä ja tehostamisesta. Ixiaroa voidaan käyttää myös tehosterokotteena niille, jotka ovat saaneet JEV-GCC -rokotteen kahden tai kolmen annoksen perussarjan. Tällöin ei tarvitse aloittaa uutta perussarjaa Ixiarolla.