Vastasyntyneeseen tutustuminen

Vauvan synnyttyä hän alkaa hengittää, itkeä tai ääntelehtiä. Kätilö kuivaa hänet, tarkistaa voinnin ja nostaa äidin rinnalle. Äiti ja vauva pääsevät ihokontaktiin. Se toteutuu parhaiten vauvan ollessa vatsallaan äidin paljaan rintakehän päällä. Äidin on hyvä hakeutua sellaiseen asentoon, että hän näkee vauvan kasvot ja pystyy tarkkailemaan vauvansa vointia. Vauvan ja äidin välissä ei ole mitään. Vauva on hyvä peitellä selän puolelta, ettei hän pääse viilenemään. Vanhemmat voivat tutustua vauvaan yleensä rauhassa heti syntymän jälkeen. Syntymä on ainutkertainen tapahtuma. Se koskettaa kaikkia läsnä olevia. Kuukausien odotus päättyy ja vanhemmat tapaavat oman lapsensa ensimmäistä kertaa.

Ensi-imetys

Levättyään hetken vauva alkaa availla silmiään. Hän avaa ja sulkee nyrkkiään, avaa suutaan ja vie nyrkkiä suuhun. Vajaan puolen tunnin iässä vastasyntynyt alkaa liikkua kohti rintaa. Rinnalle päästyään hän jatkaa käden ja suun liikkeitä, työntää kieltä ulos suustaan ja valmistautuu tarttumaan rintaan. Välillä vauva pysähtyy ja hakee katseellaan ihmiskasvoja. Yleensä vauva on valmis imemään rintaa ensi kerran noin tunnin iässä. Vauvan hoitotoimenpiteillä ei ole kiire. Ne tehdään yleensä sen jälkeen, kun vauva on imenyt rinnalla ensimmäisen kerran.

Vauva on hereillä muutaman tunnin ajan syntymänsä jälkeen. Kun vauva saa olla häiriöttömässä ihokontaktissa ensi-imetykseen saakka, hänellä aktivoituu luontainen halu löytää rinta ja alkaa imeä. Vauvat toimivat aina samalla tavalla. Yleensä vauva lepää jonkin aikaa ihokontaktiin päästyään. Vähitellen hän alkaa työntää kieltään ulos suusta, viedä nyrkkiään suuhun, nostaa päätään, käyttää jalkojaan ja käsiään ja lopulta liikkua ryömien kohti rintaa. Painaessaan pieniä jalkojaan äidin vatsaa vasten vauva hieroo kohtua edesauttaen kohdun supistumista. Kun vauva etsii äidin rintaa ja koskettaa kädellään ja suullaan nänniä, hän aikaansaa herumisrefleksin käynnistymisen. Vauvan toiminta hyödyttää siis myös äitiä.

Kun vauva saa hakeutua itse rinnalle, se vaikuttaa positiivisesti imetyksen onnistumiseen myös jatkossa. Jos synnytys on ollut pitkä, voi vauvakin olla väsynyt. Tällöin hän ei välttämättä jaksa imeä vielä ensimmäisten tuntien aikana. Silloinkin on oleellista, että vauva saa olla häiriintymättömässä ihokontaktissa.

Jos äidin tai vauvan vointi ei mahdollista välitöntä ihokontaktia heti synnytyksen jälkeen, kannattaa ensi-ihokontakti toteuttaa heti kun se on mahdollista. Vauvan taito hakeutua itse rinnalle pysyy aktiivisena vielä useiden viikkojen ajan.

Ihokontaktin merkitys

Äiti ja vauva alkavat toimia ihokontaktissa vaistonvaraisesti. Äiti koskettelee vauvaansa ja alkaa vastata vauvan viesteihin. Vauva alkaa hakeutua rinnalle imeäkseen rintaa ensimmäisen kerran. Äidin ja vauvan välillä käynnistyy varhainen vuorovaikutus.

Syntymän jälkeinen välitön ihokontakti auttaa äitiä ja vauvaa toipumaan synnytyksestä. Se edistää imetyksen käynnistymistä. Vauvalla herää halu imeä ja äidillä halu hoivata vauvaa. Ihokontaktissa oleminen tukee vauvan sopeutumista kohdun ulkopuoliseen elämään. Vauva tutustuu ihokontaktissa oman äidin bakteerikantaan.

Ihokontakti on paras tapa pitää vauva lämpimänä. Hänen ei tarvitse käyttää omaa energiaansa lämmön ylläpitämiseen. Tämä on erityisen tärkeää niiden vastasyntyneiden kohdalla, joilla on riski verensokerin laskuun. Seurattaessa vauvan verensokeriarvoja on hyvä pitää hänet ihokontaktissa myös ensi-imetyksen jälkeen. Ihokontaktia voi hyödyntää lapsivuodeosastolla ja vielä kotonakin.

Joskus äidin tai lapsen huono vointi estää rauhallisen tutustumishetken ihokontaktissa heti syntymän jälkeen. Tällöin ensitapaaminen järjestetään heti, kun molempien vointi sen sallii. Vauvojen taito hakeutua itse rinnalle säilyy useiden viikkojen ajan. Myös toinen vanhempi voi pitää vauvaa ihokontaktissa, jos synnyttäneellä vanhemmalla ei ole siihen mahdollisuutta.

Vauvan ensimmäiset hoitotoimenpiteet

Heti syntymän jälkeen vauvan vointia arvioidaan Apgar-pisteiden avulla. Pisteitä annetaan 1, 5 ja 10 minuutin iässä. Ne kertovat, miten hyvin vauva sopeutuu kohdun ulkoiseen maailmaan. Vauvan elimistö ei tuota heti K-vitamiinia ja sitä annetaan vauvalle heti syntymän jälkeen ehkäisemään verenvuotoa. Syntymän jälkeen vauvalle laitetaan tunniste. Se on yleensä muovinen ranneke, jossa on äidin nimi ja henkilötunnus. Näin vauva ei pääse vaihtumaan.

Ensi-imetyksen jälkeen mitataan vauvan paino, pituus ja päänympärys. Tämän jälkeen vauva kylvetetään, puetaan ja kapaloidaan. Toinen vanhempi tai tukihenkilö voi osallistua vauvan hoitotoimenpiteisiin. Kätilö seuraa vauvan vointia synnytyksen jälkeen. Osalla lapsista voi esiintyä hengitysvaikeuksia ensimmäisten tuntien aikana. Tarvittaessa lastenlääkäri tarkastaa lapsen. Parin tunnin ikäisenä vauva siirtyy yleensä vanhempiensa kanssa lapsivuodeosastolle.

Artikkelin pohjana on käytetty:

TtM, kätilö Heta Kolasen kirjoittamaa tekstiä kirjassa Odottavan äidin käsikirja (Kustannus Oy Duodecim 2014).

Meille tulee vauva -opasta. (Hakulinen T., Pelkonen M., Salo J., Kuronen M. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2023).