Mikä on kuumetta?

Kuumeella ei ole virallisesti hyväksyttyä raja-arvoa. Kehon lämpötila vaihtelee vuorokauden ajan, ympäristön lämpötilan, vaatetuksen ja liikkumisen mukaan melkoisesti, yleensä välillä 36,0–37,5 °C. Kehon lämpö on korkeimmillaan iltapäivällä ja matalimmillaan yöllä. Nyrkkisääntönä voi pitää, että levossa olevalla lapsella yli 38,0 °C:een lämpö peräsuolesta mitattuna merkitsee kuumetta. Kainalosta tai korvamittarilla mitattuna kuumeena voidaan pitää 37,5 °C:n ylittäviä arvoja. Kainalomittaus on näistä kokemuksen mukaan luotettavampi.

Kuume on kuitenkin vain yksi merkki tulehduksesta ja lapsen muut oireet – kuinka pirteä lapsi on, kuinka hengitys ja syöminen sujuu, onko kipuja, kuinka lapsi reagoi lohdutteluun – ovat yhtä tärkeitä voinnin mittareita kuin kehon lämpötila.

Aiheuttaako hampaiden puhkeaminen kuumetta?

Hampaiden puhkeamista syytetään usein kuumeen aiheuttajaksi. Kuumeen ja hampaiden puhkeamisen yhteyttä koskeneessa tutkimuksessa todettiin, että pientä lämmönnousua, ärtyisyyttä, huonoa syömistä ja vetistä nuhaa oli lapsilla todettavissa silloin, kun hammas oli juuri kasvamassa limakalvon läpi. Varsinaista kuumetta uudet hampaat eivät kuitenkaan aiheuta, vaan kyse on yhteensattumasta: lapset alkavat sairastella infektioita 1/2–1 vuoden iässä eli samaan aikaan kun hampaat ilmaantuvat.

Onko kuume vaarallista?

Kuume sinänsä ei juuri koskaan ole vaarallista. Vasta jos kehon lämpötila nousee yli 42 °C:een, kuume on elimistön toiminnoille selvästi haitallista. Tällaiset tilanteet ovat erittäin harvinaisia. Korkea, yli 40 °C:n kuume väsyttää ja altistaa esimerkiksi kuumekouristuksille, joten sitä kannattaa aina alentaa.

Lapsen reagointi korkeaan kuumeeseen on yksilöllistä, mutta useimmiten siihen liittyy väsymystä sekä huonoa syömistä ja juomista, mikä entisestään pahentaa väsymystä. Kuumeisen lapsen arvioinnissa on olennaista juuri yleistilan seuranta ja lapsen reagointi kuumelääkitykseen. Jos lapsi lääkityksestä huolimatta on väsynyt ja piittaamaton ympäristöstään, tulee hänet toimittaa lääkäriin. Alle kolmen kuukauden ikäisten imeväisten osalta on syytä ottaa yhteyttä lääkäriin, kun lämpö nousee yli 38,0 °C:een.

Onko kuumeesta hyötyä?

Kuume on merkki elimistön tulehduksesta, ja perinteisesti on ajateltu, että kuume on hyödyllinen reaktio elimistön taistellessa aiheuttajamikrobeja vastaan. Emme tiedä varmasti, pitääkö käsitys paikkansa, sillä tutkimustulokset ovat tältä osin ristiriitaisia. Nykyään katsotaan, että lievä lämpöily (alle 38,5 °C) voi edistää paranemista, mutta korkeasta kuumeesta ei ole sellaista hyötyä, että kuumelääkityksestä tulisi pidättäytyä.

Voiko kuumeeton lapsi tarvita antibioottihoitoa?

Kuumeettomalla lapsella voi olla antibioottihoitoa vaativa tulehdus. Usein esimerkiksi korvatulehdus tai poskiontelotulehdus eivät aiheuta kuumetta, mutta vaativat silti antibioottihoidon. Muita esimerkkejä ovat ihon märkäinfektiot ja jopa eräät keuhkokuumeet.

Miksi kuume jatkuu, vaikka lapsi saa antibioottia?

Kuumeiselle ja flunssaiselle lapselle määrätään usein antibioottihoito, kun välikorvassa todetaan märkäinen tulehdus. Vanhempien pettymykseksi voi käydä niin, että kuume jatkuu lääkityksestä huolimatta. Kuumeen jatkuminen johtuu useimmiten siitä, että lämmönnousun syy on lapsen virusperäinen hengitystieinfektio – ei korvatulehdus. Korvatulehdus usein todetaan 3.–4. päivänä flunssan alusta, ja virusinfektion liittyvä kuume jatkuu usein 5–6 päivää. Kuten tunnettua, antibiootit eivät tehoa viruksiin eivätkä toimi yleisenä kuumelääkkeenä.

Miten kuumeista lasta hoidetaan?

Mahdollisimman kevyt vaatetus, ympäristön viilentäminen esimerkiksi avaamalla ikkuna ja tarvittaessa ihon pyyhkiminen haaleassa (ei kylmässä) vedessä kostutetuilla pyyhkeillä ovat ”fysikaalisia” keinoja alentaa kuumetta. Viilentämisellä kuume laskee noin puoli astetta. On muistettava, että kuumeista lasta ei saa hikoiluttaa esimerkiksi paksujen vällyjen alla!

Kuumeisen lapsen ei tarvitse maata sängyssä, vaan hän saa liikkua ja leikkiä vapaasti. Kuume lisää nesteen tarvetta, ja lapselle on hyvä tarjota kylmää juotavaa. Jos hän ei syö ruokaa esimerkiksi kurkkukivun vuoksi, energiatarvetta on syytä tyydyttää sokeripitoisella juomalla.

Saako kuumeisen lapsen viedä ulos?

Suomessa on lapsia pidetty perinteisesti sisätiloissa kuumevaiheen ajan. Erityisesti kylmän ilman on uskottu olevan pahasta kuumeiselle potilaalle. Selvää on, että kuumevaiheen aikana lapsen ei tulisi rasittaa tai kylmettää itseään ulkona. Sen sijaan ei ole näyttöä siitä, että kuumeinen pieni potilas ei voisi nukkua päiväuniaan parvekkeella tai käydä rattaissa kauppareissulla vanhemman kanssa, kunhan vaatetus on sopiva.

Saako kuumeisena urheilla?

Kuumeisen lapsen tai nuoren ei tule urheilla. Kuumevaiheen aikana verenkierrossa on viruksia, jotka voivat aikaansaada sydänlihastulehduksen etenkin silloin, kun sydäntä rasitetaan. Sydänlihastulehduksen kehittymisen vaara flunssan aikana on pieni, mutta ei olematon. Kuumevaiheen mentyä ohi ja muidenkin oireiden rauhoituttua harjoituksiin voidaan jälleen palata.

Miten kuumelääkkeitä käytetään?

Kuumelääkkeet, eli parasetamoli ja tulehduskipulääkkeet, ovat turvallisia ja niitä on syytä käyttää silloin, kun lapsella on korkea kuume. Virallista rajaa kuumelääkkeiden käytölle ei ole, mutta yleisesti katsotaan, että yli 38,5 °C:een kuumetta on syytä lääkitä. Kuumetautiin liittyy kuitenkin usein väsymystä, kipuja ja huonoa oloa, joihin kuumelääkkeet myös tehoavat. Niinpä lievääkin kuumetta voidaan lääkitä yleisoireiden tai paikalliskivun (korvat, nielu, jne.) lieventämiseksi.

Suomessa käytetyimpiä kuumelääkkeitä ovat parasetamoli (15 mg painokiloa kohti 1–4 annoksena vrk:ssa) sekä tulehduskipulääkkeet ibuprofeeni (10 mg painokiloa kohti 1–3 annoksena vrk:ssa) ja naprokseeni (5 mg painokiloa kohti 1–2 kertaa vrk:ssa). Näitä saa apteekista useilla kauppanimillä. Lääkkeet alentavat kuumetta noin 1,5 °C, ja vaikutus kestää muutaman tunnin. Naprokseenin vaikutusaika on pitempi kuin parasetamolin ja ibuprofeenin ja niinpä sitä annostellaan kahdesti päivässä.

Parasetamolia ja ibuprofeenia (tai naprokseenia) voidaan käyttää myös samanaikaisesti (vuorotellen tai yhdessä esimerkiksi ennen nukkumaan menoa), jos kuume ei tunnu laskevan. Ibuprofeenia ja naprokseenia ei tule käyttää samanaikaisesti.

On huomattava, että suun kautta annosteltuna lääkkeiden vaikutus tulee nopeammin ja tehokkaammin kuin peräpuikkoja käytettäessä. Niinpä suun kautta annostelu on kaikenikäisillä suositeltavampi vaihtoehto kuin peräpuikot. Asetyylisalisyylihappoa eli aspiriinia ei tule antaa pienille lapsille infektioiden hoidoksi maksavaurioriskin vuoksi.

Miten kauan kuume ”normaalisti” kestää?

Virusperäisissä hengitystieinfektioissa kuume kestää keskimäärin 3–5 vuorokautta. Merkittävää on, että kolmasosalla kuume jatkuu tätäkin pidempään. Ripulitaudeissa kuumeen kesto on yleensä 2–3 vuorokautta ja vauvarokossa 3 vuorokautta, mutta voi venyä jopa 5 päiväksi. Joissain virusinfektioissa kuume voi kestää runsaan viikonkin. Esimerkiksi mononukleoosissa kuumeilu kestää keskimäärin 8 vuorokautta, mutta voi jatkua jopa 3 viikkoa.

Kolme päivää ei siis ole ”normaalin” kuumeen raja, eikä myöskään minkäänlainen raja siihen, koska lapsi tulisi viedä lääkäriin. Olennaista on lapsen yleisvointi. Mikäli lapsi on vanhempien mielestä poikkeuksellisen väsynyt ja sairaanoloinen, hänet tulee toimittaa lääkäriin ensimmäisenä kuumepäivänä. Toisaalta flunssaisen mutta hyväkuntoisen lapsen viideskään kuumepäivä ei välttämättä edellytä lääkärissäkäyntiä.

Mitä tehdä pitkittyneelle kuumeilulle?

Virusinfektioihin liittyvä kuumeilu kestää tyypillisesti parista päivästä viikkoon. Yli viikon kestävä yhtäjaksoinen kuume (yli 38 °C) on melko harvinaista. Kyse voi olla hengitystieinfektioon liittyvästä korvatulehduksesta tai poskiontelotulehduksesta. Monet muutkin syyt ovat kuitenkin mahdollisia, ja niinpä yli viikon mittainen reilu kuumeilu edellyttää lääkärissäkäyntiä.

Toisinaan ongelmana on pitkittynyt lievä lämpöily, jolloin lapsi on paranemassa hengitystieinfektiosta hyvin, mutta lämpölukemat ovat jääneet roikkumaan 37–38 °C:een välille. Erityisesti iltaisin arvot ovat yli 37,0 °C, vaikka lapsen peruslämpö on normaalisti alle 37,0 °C. Tällöin lievä lämpöily voi olla merkki piilevästä infektiosta, kuten poskiontelotulehduksesta tai korvatulehduksesta. Toisinaan käy kuitenkin niin, että ”hoidettavaa” ei lääkärikäynnillä löydy ja tilannetta jäädään seuraamaan. Usein tällaisessa tilanteessa luovutaan lämmön mittaamisesta ja potilas palaa päivähoitoon tai kouluun – ilman ongelmia.

Onko alilämpö vaarallista?

Kehon lämpö on normaalisti yli 36 °C, mutta toisinaan lapsesta mitataan tämän alittavia lämpöjä. Tällainen ”alilämpö” ei ole vaarallista eikä lapsilla liity juuri koskaan sairauteen.

Miksi lapsi kuumeilee toistuvasti?

Syksyisin ja talvisin lapsilla esiintyy toistuvia kuume-episodeja, jotka liittyvät virussairauksiin. Näin on etenkin silloin, kun lapsi on hiljattain aloittanut päivähoidon. Uudet kaverit tartuttavat viruksia, joiden nujertamiseksi vastustuskyky kehittyy vasta vähitellen. Muutama kuumeperiodi vuodessa hengitystieinfektioiden ja ripulitautien yhteydessä on siis päiväkoti-ikäisellä täysin normaalia. Jos lapsella sen sijaan esiintyy muutaman viikon välein kuumeilua ilman muita oireita, on syytä kääntyä lääkärin puoleen. Tällainen ns. syklinen kuumeilu on harvinainen ja sinänsä vaaraton ongelma, mutta sen toteaminen ja hoito kuuluvat lääkärille. Joillakin lapsilla nielurisojen poisto lopettaa kuume-episodit.

Milloin kuumeinen lapsi on syytä viedä lääkäriin?

Jos lapsi on hyväkuntoinen ja hänellä on selvät hengitystietulehduksen oireet (yskä ja nuha), kyse on todennäköisesti virustulehduksesta ja tilannetta voidaan seurata muutama päivä kotona. Näin ei kuitenkaan aina ole. Seuraavissa tilanteissa on syytä ottaa lääkäriin yhteys:

• Alle 3 kuukauden ikäiselle lapselle nousee kuume (yli 38 °C)
• Kuumeisella lapsella on korvasärkyä, virtsavaivoja, voimakasta päänsärkyä tai vatsakipuja.
• Kuumeinen lapsi on sekava tai muuten poikkeuksellisen sairaanoloinen.
• Kuumeiselle lapselle ilmaantuu mustelmia ihoon.
• Kuumeinen lapsi alkaa ontua tai jokin nivel turpoaa.
• Kuumeen syy on epäselvä (ei hengitystieoireita tms.).
• Lapsella esiintyy muutaman viikon välein kuumevaiheita ilman muita oireita.