Milloin epäillä nielutulehdusta?

Nielutulehdus voi ilmetä jatkuvana kipuna tai kiputuntemuksina yskiessä ja niellessä. Pienillä lapsilla huono syöminen sekä kuolaaminen viittaavat nielutulehdukseen. Lapsi myös herkästi osoittaa kipua kurkun alueella. Leikki-ikäinen osaa jo kertoa kurkkukivusta, tosin kurkkukipua ja korvasärkyä ei kertomuksen perusteella voi aina luotettavasti erottaa toisistaan. Kouluikäinen osaa jo varmuudella kuvailla kivun, ja taudin paikallistaminen on helppoa.

Nielutulehdukseen liittyy usein myös leukakulman imusolmukkeiden suureneminen, joka voi aiheuttaa turvottelua kaulassa ja aristusta pään kääntämisessä. Niinpä ihmetyksen aihe kotona ja lääkäriin tulon syy voi olla se, että pieni lapsi kieltäytyy kääntämästä päätään.

Miltä nielu näyttää?

Nielutulehduksen tyyppilöydös on punoittava nielu. Joidenkin virusinfektioiden yhteydessä nielussa saattaa näkyä rakkuloitakin. Mikäli myös nielurisat ovat tulehtuneet, ne ovat turpeat ja pinnalla näkyy usein punoituksen lisäksi vaaleita katteita. Pienillä lapsilla peitteitä näkyy nielurisoissa myös herkästi maidon juonnin seurauksena, ja usein vanhempien epäilemä nielurisatulehdus osoittautuukin harmittomaksi löydökseksi. Toisaalta angiinassa (ks. alla) ei välttämättä näy vaaleita peitteitä, ainoastaan punoittava nielu.

Millainen on viruksen aiheuttama nielutulehdus?

Virusten aiheuttamat nielutulehdukset ovat oireiltaan hyvin vaihtelevia. Ainoa vaiva voi olla lievä aristus niellessä. Toisaalta oireet ja löydökset voivat hyvin paljon muistuttaa streptokokki-infektiota. Esimerkiksi adenoviruksen aiheuttamassa infektiossa nielu on reilusti tulehtunut, nielurisoissa on katteita, leukakulman imusolmukkeet ovat suurentuneet ja potilaalla on 5–6 vuorokautta kestävä korkea kuume. Joskus adenovirusinfektiossa on lisäksi todettavissa silmien punoitusta ja vatsaoireita. Enterovirukset voivat puolestaan aiheuttaa nielukaareen ja takanieluun aristavia rakkuloita, jolloin tilaa kutsutaan herpangiinaksi.

Mikä ihmeen mononukleoosi?

Epstein–Barrin virus (EBV) aiheuttaa erityistä nielutulehdusta, jota kutsutaan mononukleoosiksi. Siinä on nieluoireiden lisäksi todettavissa voimakastakin imusolmukkeiden suurenemista kaulalla ja toisinaan kainalokuopissa, maksan ja pernan suurentumista, silmäluomien turvottelua ja hentoista ihottumaa. Kuume kestää keskimäärin 8 vuorokautta ja saattaa pitkittyä 3 viikon mittaiseksikin. Kaulan imusolmukkeiden suurentuminen on usein helppoa nähdä etäämmältäkin.

Mononukleoosia tavataan erityisesti murrosikäisillä, ja taudilla onkin kansanomainen nimi, suutelutauti. Viime vuosina on kuitenkin opittu, että mononukleoosia esiintyy myös pienillä lapsilla, jolloin taudinkuva muistuttaa enemmän tavallista hengitystietulehdusta. Ks. myös Mononukleoosi ("pusutauti").

Miten viruksen aiheuttamaa nielutulehdusta hoidetaan?

Antibiooteista ei ole hyötyä virusperäisen nielutulehduksen hoidossa – niinpä kurkkukipuun ei yleensä määrätä antibioottia. Tulehduskipulääkkeet helpottavat kurkkukipua, samoin lämmin juominen ja kurkkupastillit voivat auttaa. Valitettavasti kovin tehokkaita lääkkeitä ei lääkärinkään valikoimasta löydy.

Millainen on streptokokin aiheuttama nielutulehdus?

Streptokokki-bakteerin aiheuttamaa nielutulehdusta kutsutaan usein angiinaksi. Sen tyypilliset löydökset ovat korkea kuume, kurkkukipu, leukakulman suurentuneet imusolmukkeet, voimakas punoitus nielussa ja valkeat peitteet nielurisoissa. Joskus lapsi valittaa myös vatsakipua ja oksentelee. Mikäli nielutulehdukseen liittyy ihottuma, kutsutaan tautia tulirokoksi (ks. Rokkotaudit). Streptokokin aiheuttama nielutulehdus on harvinainen pienillä lapsilla mutta yleinen kouluikäisillä. Pienellä lapsella streptokokki-infektion oireet voivat muistuttaa flunssan oireita eli nielutulehduksen lisäksi lapsella esiintyy yskää ja nuhaa.

Streptokokki tarttuu melko herkästi sisätiloissa, ja toisinaan kouluissa ja päivähoitopaikoissa esiintyykin angiinaepidemioita. Streptokokki-infektiolla on pelottava maine, koska ennen antibioottien keksimistä ja vielä 1950-luvullakin siitä oli melko usein seurauksena sydän-, nivel- tai munuaistulehdus. Nykyisin jälkitaudit ovat hyvin harvinaisia. Viime vuosina on puhuttu myös ”tappajastreptokokista”, joka on lähinnä lehdistön luoma kummajainen. Lapsen streptokokkitulehdus on aina syytä hoitaa tarkoin, mutta aihetta suurempaan huoleen ei ole.

Miten streptokokkitulehdus todetaan?

Jos kouluikäisellä lapsella on tyypilliset streptokokkitulehduksen oireet ja löydökset ja varsinkin jos perhepiirissä tai koulussa on esiintynyt angiinaa tai tulirokkoa, voidaan antibioottihoito aloittaa ilman laboratoriokokeita. Useimmiten diagnoosi kuitenkin edellyttää streptokokkibakteerin toteamista nielunäytteestä. Tällöin lapsen nielusta pyyhkäistään pumpulitikulla näyte joko bakteeriviljelyä tai ns. pikatestiä varten. Viljelytutkimuksen tulos saadaan kahdessa päivässä, mutta pikatestin tulos on saatavissa parissa kymmenessä minuutissa, ja nykyisin pikatestiä käytetäänkin paljon. Sen herkkyys on 80–90 % ja tarkkuus 95–100 % viljelyyn verrattuna. Bakteeriviljely on epäselvissä tilanteissa välttämätön.

Miten streptokokkitulehdus hoidetaan?

Streptokokkitulehduksen hoito vaatii antibioottilääkityksen. Yleisimmin käytetään penisilliiniä, mutta lääkevaihtoehtoja on useita. Antibiootti tehoaa streptokokkitulehdukseen nopeasti: kuume ja kurkkukipu helpottavat parissa päivässä. Lääkekuuri on kuitenkin aina syytä syödä loppuun, sillä antibioottihoidon keskeyttäminen johtaa helposti taudin uusimiseen. Streptokokkitulehdusta on perinteisesti hoidettu penisilliinillä 10 päivän ajan. Viime aikoina on saatu näyttöä siitä, että 3–6 päivän hoito kefalosporiini-antibiootilla on yhtä tehokasta kuin pitkä penisilliinihoito.

Miksi antibiootti ei tehoa?

Jos antibioottilääkitys ei tehoa nielutulehdukseen, syynä on yleensä se, että kyseessä onkin virustulehdus eikä streptokokki-infektio. Näin on erityisesti silloin, kun hoito aloitetaan ilman nielunäytteen tutkimista. Virusten ja streptokokin aiheuttamat oireet ja löydökset voivat olla niin samankaltaisia, että virhearvio on mahdollinen.

Joskus kuumeen ja nieluoireiden pitkittymisen syynä voi olla streptokokkibakteeri, joka on vastustuskykyinen käytetylle lääkkeelle. Tämä on kuitenkin Suomessa harvinaista. Vielä harvinaisempaa on, että streptokokki on aikaansaanut nielurisan taakse märkäpaiseen, jonka hoidoksi pelkkä antibioottilääkitys ei enää riitä. Kurkkupaiseen seurauksena puhe usein puuroutuu ja kipu pahenee entisestään. Streptokokin aiheuttama kurkkupaise vaatii sairaalahoidon ja korvalääkärin suorittaman paiseen tyhjentämisen.

Miksi nielutulehdus uusii?

Lapsella voi esiintyä lyhyen ajan sisällä useita nielutulehduksia. Useimmiten kyse on sattumasta eli lapsi altistuu useammalle nieluoireita aiheuttavalle virukselle peräjälkeen. Joskus streptokokkitulehduksen jälkeistä virustulehdusta epäillään uusineeksi angiinaksi, vaikka kyse on eri taudista.

On kuitenkin myös mahdollista, että lapsella todetaan toistuvia streptokokkitulehduksia. Nielutulehduksen uusimisen takana voi olla se, että antibioottilääkitys on jäänyt kesken. Toinen selitys voi olla, että jokin tekijä lapsen ympäristössä aiheuttaa uusia tartuntoja. Ihmisistä noin 5–10 % on streptokokin kantajia eli heillä on nielussaan streptokokkia vaikka ovatkin itse oireettomia. Toinen vanhemmista tai joku sisarista voi melko helposti tartuttaa streptokokkia perhepiirissä. Mikäli lapsella esiintyy toistuvia angiinoita, tapana onkin kutsua koko perhe lääkäriin ja tutkia kaikkien nielunäytteet bakteeriviljelyllä. Usein myös kaikille perheenjäsenille annetaan samanaikaisesti antibioottilääkitys streptokokin kitkemiseksi.

Milloin angiinapotilas voi mennä kouluun?

Antibioottilääkitys tehoaa streptokokkitulehdukseen yleensä hyvin, ja oireet häviävät parissa päivässä. Streptokokki-infektio ei myöskään tartu yhden vuorokauden antibioottihoidon jälkeen.

Milloin nielurisaleikkaukseen?

Toistuvien streptokokkitulehdusten hoitona voidaan käyttää nielurisojen poistoa. Yleensä leikkaushoito edellyttää useita streptokokkitulehduksia vuodessa, mikä lapsilla on harvinaista. Joskus nielurisoissa on myös jatkuva tulehdus, joka voidaan hoitaa leikkauksella. Myös tällainen ongelma on lapsuudessa harvinainen.

Nielurisojen koko on hyvin vaihteleva, ja yleensä suuriakaan nielurisoja ei tarvitse poistaa, mikäli infektio-ongelmia ei esiinny. Jos lapsella kuitenkin esiintyy toistuvia hengitystietulehduksia ja hengitysongelmaa yöaikaan (kuorsausta, yöheräilyä), voidaan nielurisojen poistoa harkita.

Milloin lääkäriin?

Mikäli lapsella on kurkkukivun lisäksi yskää ja nuhaa, on kyse lähes aina virusinfektiosta ja tilannetta voidaan rauhassa seurata muutama päivä. Seuraavanlaisissa tilanteissa on sen sijaan syytä ottaa yhteyttä lääkäriin:

• Leikki- tai kouluikäisellä lapsella on korkea kuume ja voimakas kurkkukipu ilman muita oireita.
• Lapsella on kurkkukipua, johon liittyy hengitysvaikeutta, puheen puuroutumista tai leukalukko.
• Lapselle ilmaantuu kuumetta silloin, kun perheenjäsenellä on todettu streptokokkitulehdus.
• Kurkkukipuisella lapsella on hentoa punertavaa ihottumaa kasvoissa tai vartalolla.
• Streptokokkitulehdukseen aloitettu antibioottihoito ei vie kuumetta pois 3 vuorokaudessa.