Hampaistot nimetään kehitys- ja puhkeamisaikataulun mukaisesti maitohampaistoon ja pysyvään hampaistoon. Maitohampaistossa on yhteensä 20 ja pysyvässä hampaistossa 32 hammasta (kuvat Lapsen terve suu ja Aikuisen terveet hampaat ja ikenet). Vaihduntahampaiston aikana eli 7–12 (14) vuoden iässä suussa on sekä maito- että pysyviä hampaita.
Pysyvässä hampaistossa hampaat on nimetty niiden sijainnin mukaisesti ylä- ja alaleuan etu-, kulma-, väli- ja poskihampaisiin (kuva ). Etu- ja kulmahampaissa on yksi juuri, välihampaissa 1–2 juurta, yläleuan poskihampaissa kolme juurta ja alaleuan poskihampaissa kaksi juurta.
Hampaiden nimeäminen pysyvässä hampaistossa. Sekä ylä- että alaleuassa on 4 etuhammasta, 2 kulmahammasta, 4 välihammasta ja 4 poskihammasta.
Maitohampaiston muodostuminen
Maitohampaisto on suussa keskimäärin 7 kuukauden ikäisestä vauvasta noin kuuteen ikävuoteen asti. Ensimmäisinä puhkeavat yleensä alaleuan etuhampaat, joita yläetuhampaat seuraavat 1–2 kuukauden kuluttua. Näiden jälkeen on muutaman kuukauden tauko, kunnes poskihampaat puhkeavat noin vuoden iässä.
Maitohampaistosta puuttuvat välihampaat. Taaimmaiset maitohampaat tulevat näkyviin parin vuoden ikään mennessä. Useimmilla lapsilla kaikki 20 maitohammasta ovat puhjenneet ennen 3-vuotissyntymäpäivää. Maitohampaiden puhkeamisjärjestys on esitetty kuvassa .
Maitohampaiden puhkeamisjärjestys lapsen iän mukaan. Maitohampaista ensimmäisenä puhkeavat keskimmäiset etuhampaat alaleuassa noin 4–10 kk:n iässä. Viimeisenä puhkeavat takimmaiset poskihampaat hammaskaaren loppuun ala- ja yläleuassa 20–34 kk:n ikäisenä.
Pysyvän hampaiston muodostuminen
Pysyvän hampaan kasvaessa ja puhjetessa kohti omaa paikkaansa se työntää maitohammasta, jolloin maitohampaan juuri resorboituu eli sulaa pois. Lopulta juureton maitohammas irtoaa ja pysyvän hampaan kruunu tulee esiin.
Ensimmäisenä pysyvänä hampaana puhkeaa yleensä keskimmäinen alaetuhammas lapsen ollessa noin 6-vuotias. Lähes samanaikaisesti toisen maitoposkihampaan taakse puhkeaa ensimmäinen pysyvä poskihammas, ensin alaleukaan ja sitten yläleukaan. Yläleuan laitimmaiset etuhampaat puhkeavat noin 8 vuoden iässä.
Noin 10-vuotiaana pysyvät kulmahampaat ja välihampaat korvaavat loput maitohampaat. Toiset poskihampaat puhkeavat hammasrivin jatkoksi noin 12-vuotiaana ja viimeiseksi puhkeavat viisaudenhampaat noin 18. ikävuodesta alkaen. Viisaudenhampaat voivat puuttua kokonaan tai ne voivat jäädä puhkeamattomina leukaluun sisälle tai puhjeta suuhun vain osittain. Pysyvien hampaiden puhkeamisjärjestys on esitetty kuvassa .
Pysyvien hampaiden puhkeamisjärjestys ja -aika. Pysyvistä hampaista ensimmäisenä puhkeavat ala- ja yläleuan keskimmäiset etuhampaat 5–6-vuotiaana. Suunnilleen samoihin aikoihin puhkeavat ensimmäiset poskihampaat toisten maitoposkihampaiden taakse, ensin ala- ja sitten yläleukaan. Toiset poskihampaat puhkeavat noin 12-vuotiaana. Viimeiseksi puhkeavat viisaudenhampaat noin 18. ikävuodesta alkaen. Joiltakin viisaudenhampaat puuttuvat kokonaan tai ne jäävät puhkeamattomina leukaluun sisään.
Hampaiston kehityksen seuraaminen
Lapsen hampaisto kehittyy yksilöllisesti ja vaihtelu hampaiden puhkeamisaikataulussa on terveilläkin lapsilla suuri. Tytöillä hampaiston kehitys on hieman varhaisempaa kuin pojilla. Hampaiston kehitys ja lapsen pituuskasvu eivät liity ajallisesti läheisesti toisiinsa.
Taulukossa Hampaiston puhkeamisen seuraaminen esitettyä aikataulua voi käyttää apuna hampaiden puhkeamisen seuraamisessa. Jos lapsen hampaiston kehitys poikkeaa merkittävästi taulukossa esitetystä, tulisi varata tutkimusaika suuhygienistille tai hammaslääkärille.
| Lapsen ikä (viimeistään) | Hampaan tila |
|---|---|
| 13 kk | Ensimmäinen maitohammas puhjennut suuhun |
| 3 v | Viimeinen maitohammas puhjennut suuhun |
| 8 v | Ensimmäiset pysyvät poskihampaat puhjenneet suuhun |
| Laitimmaiset pysyvät yläetuhampaat puhjenneet suuhun | |
| 9 v | Pysyvät yläkulmahampaat tunnusteltavissa limakalvon alla |
