Leukaluut
Yläleuan luu eli maksilla muodostuu kahdesta symmetrisestä puoliskosta (kuva ). Se kiinnittyy lisäkkeillä useisiin kallon luihin, ja se muodostaa osan luista silmänpohjaa, nenäonteloa ja suurimman osan kovaa suulakea. Poskiontelot (sinus maxillaris) ovat yläleuan luun sisällä ja yläleuan poskihampaiden juuret ulottuvat lähelle poskionteloiden lattiaa. Poskiontelontulehdus eli sinuiitti voikin tuntua kipuna hampaissa ja puolestaan hammasjuuren tulehdus voi joskus levitä poskionteloon.
Alaleuan luu eli mandibula on kallon vahvin luu (kuva ). Se niveltyy kalloon kahden symmetrisen leukanivelen välityksellä (kuva ). Hampaat kiinnittyvät molemmissa leuoissa leukaluiden hammaskuoppa- eli alveolilisäkkeeseen (kuvat ja Poskihampaan kiinnityskudokset).
Leukaluiden kasvu
Kasvojen luiden kasvunopeus myötäilee pituuskasvun nopeustahtia. Kasvojen kasvussa on huomattava nopeutumisvaihe 6–9-vuotiaana ja murrosiän pituuskasvun nopeassa vaiheessa leukojen kasvukin on nopeutunut. Murrosiän nopein kasvu ajoittuu tytöillä keskimäärin 12 vuoden ja pojilla 14 vuoden ikään. Varhain kehittyvillä tytöillä suurin kasvunopeuden vaihe on jo 9,5 vuoden iässä ja myöhään kehittyvillä pojilla vasta 17,5 vuoden iässä.
Alaleuan kasvunopeus on molemmissa kasvupyrähdyksissä suunnilleen saman suuruista ja alaleuka kasvaa pitempään kuin yläleuan luu. Kasvojen luiden kasvunopeuksissa on suuria yksilöllisiä vaihteluja.
Purentaelimistö
Leukanivel, puremalihakset, hampaisto ja niihin läheisesti liittyvät kudokset muodostavat purentaelimistön.
Leukanivelet
Alaleuka niveltyy kalloon parillisen leukanivelen avulla. Leukanivel muodostuu ohimo- eli temporaaliluussa sijaitsevasta nivelkuopasta ja siinä olevasta alaleuan nivellisäkkeestä, kondyylistä (kuva ). Nivelkuoppa sijaitsee korvakäytävän ulkoaukon etupuolella. Kuoppaa rajoittaa edestä leukanivelkyhmy, jonka päälle nivelpinta ulottuu.
Ohimoluun nivelkuoppa ja alaleuan nivellisäke eivät ole täysin yhteensopivia, vaan niiden välissä on rustoinen nivellevy eli diskus. Nivellevy on soikea ja keskikohdaltaan ohuempi kuin laidoilta. Se on kaikilta reunoiltaan kiinni nivelkapselin sisäpinnassa ja seuraa nivellisäkkeen liikkeitä. Se jakaa nivelontelon ylempään ja alempaan nivelonteloon, jotka ovat nivelnesteen täyttämät. Niveltä ympäröi väljä nivelkapseli.
Leukanivelen lepoasennossa hammasrivit ylä- ja alahammaskaaressa ovat hiukan erillään toisistaan. Suljettaessa suu hammasrivit asettuvat purenta-asemaan. Vasen ja oikea leukanivel ovat mukana kaikissa alaleuan liikkeissä.
Puremalihakset
Puremalihakset jaetaan suun avaaja- ja sulkijalihaksiin (kuva ). Suun avaajalihaksia ovat lateraalinen eli ulompi siipilihas (musculus pterygoideus lateralis), suunpohjan kaksirunkoinen lihas (m. digastricus) ja kieliluun lihakset (m. suprahyoideus, m. infrahyoideus).
Sulkijalihaksia ovat ohimolihas (m. temporalis), ulompi puremalihas (m. masseter) ja mediaalinen eli sisempi siipilihas (m. pterygoideus medialis). Leuan eteen- ja taaksepäin viemiseen ja sivuliikkeisiin osallistuvat myös useat edellä mainitut lihakset yhtäaikaisesti.
Puremalihaksen (lateraalinen siipilihas) alempi kimppu kiinnittyy nivellisäkkeen etupintaan ja lihaksen ylempi kimppu kiinnittyy nivellevyn etuosaan. Suun avausliikkeen aikana se vetää nivellevyä eteenpäin. Takana nivellevyä pitävät paikallaan elastiset säikeet, jotka suuta suljettaessa vetävät sen paikalleen. Purentaelimistön toiminnanhäiriöitä ja niiden hoitoa tarkastellaan artikkelissa oireet ja sairaudet.