Sydänpysähdyspotilaan riski menehtyä lähivuosina on selvästi pienempi, jos hän saa puhtaat paperit neurologisissa testeissä sairaalasta lähtiessään. Ruotsalaistutkimuksen mukaan ennuste heikkenee jo silloin, kun neurologiset haitat luokitellaan kohtalaisiksi.
Tutkimuksessa hyödynnettiin neljää kansallista rekisteriä ja 9 400 sydänpysähdyspotilaan seurantietoja vuosilta 2010–2019. Mukaan valittiin vain potilaita, jotka olivat vielä hengissä 30 päivää sairastumisesta.
Puhtaat paperit neurologisissa testeissä saaneista 79 prosenttia oli hengissä viisi vuotta myöhemmin, tutkijat havaitsivat. Kohtalaisia neurologisia vaikeuksia potevista hengissä oli puolestaan 65 prosenttia ja pahemmin oireilevista vain 54 prosenttia. Yhteydet näkyivät vielä kahdeksan vuotta sairastumisesta ja koskivat sairaalassa ja sairaalan ulkopuolella sydänpysähdykseen sairastuneita.
Neurologiset vaikeudet sairaalasta päästessä on yhdistetty huonompaan ennusteeseen aiemminkin, mutta ruotsalaisten tulokset viittaavat jo suhteellisen vähäisten vaikeuksien liittyvän suurempaan kuolleisuuteen. Kohtalaiset neurologiset ongelmat tarkoittivat tässä tutkimuksessa vaivoja, jotka mahdollistivat itsenäisen elämän ja ainakin osittaisen työelämään paluun.
Tutkimus julkaistiin JAMA Network Open -lehdessä.
Sydänpysähdys johtuu yleisimmin sepelvaltimotaudin aiheuttamasta sydäninfarktista tai rytmihäiriöstä.
Uutispalvelu Duodecim
(JAMA Network Open 2024;7:e2439196)
