Hengitettävät kortikosteroidit eivät todennäköisesti pienennä keuhkoahtaumatautia sairastavien riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin, vaikka niin on joidenkin tutkimusten perusteella ajateltu.
Tuoreen brittiaineistoon perustuvan tutkimuksen mukaan hengitettävät kortikosteroidit eivät pienennä äkillisen sepelvaltimo-oireyhtymän, sydämen vajaatoiminnan, aivoinfarktien tai sydänoireista johtuvien kuolemien todennäköisyyttä. Tämä havaittiin verrattuna bronkodilataattori-lääkkeitä saaviin. Myöskään yhdistelmälääkitykset eivät vaikuttaneet sydänoireisiin.
Joitain viitteitä tosin oli siitä, että lääkitykset olisivat vähentäneet sydämen vajaatoimintaa ensimmäisten kuuden vuoden aikana, mutta tutkijoiden mukaan tämä johtui todennäköisesti muista seikoista. Kyseiset sairaudet esiintyvät usein samanaikaisesti ja niistä toisen parempi hoitaminen saattaa vaikuttaa kummankin etenemiseen.
Tulosten perusteella vaikuttaisi siltä, että vaikka hengitettävät kortikosteroidit helpottavat keuhkoahtaumataudin hengitysoireita, ne todennäköisesti eivät vaikuta potilaiden sydänoireriskiin. Hyötyjä ei nähty myöskään potilailla, jotka sairastivat jo sydän- ja verisuonitautia.
Tutkimukseen osallistui 113 000 keskimäärin 68-vuotiasta keuhkoahtaumatautia sairastavaa. Potilaita seurattiin vuodet 2010–2019. Tulokset julkaistiin Thorax-lehdessä.
Keuhkoahtaumatauti tarkoittaa hengitysteiden kroonista ja etenevää ahtautumista, johon voi liittyä jatkuva keuhkoputkitulehdus tai keuhkolaajentuma. Tyypillisiä oireita ovat jatkuvat hengitystieoireet, etenevä ilmateiden ahtaus ja krooninen hengitysteiden tulehdus. Oireet pahenevat usein hengitystieinfektion yhteydessä.
Tautia ei voi parantaa, mutta lääkkeet hillitsevät sen oireita. Tupakoinnin lopettaminen ja työperäisissä tapauksissa altistuksen vähentäminen voivat pysäyttää keuhkoahtauman etenemisen. Keuhkoahtaumatautia sairastaa noin 2–3 prosenttia suomalaisista. Tupakoitsijoista siihen sairastuu 20–30 prosenttia.
Uutispalvelu Duodecim
(Thorax 2025;80:67–75)
