Yleistä

Paksusuolitulehduksen syyt

Tauti syntyy perinnöllisesti alttiille henkilöille suolistobakteerien, ravintotekijöiden ja muiden ympäristötekijöiden vaikutuksesta, jolloin puolustusjärjestelmän poikkeavuus aiheuttaa epänormaalin torjuntareaktion paksusuolen bakteeristoa vastaan. Sairauden tarkkaa syntymekanismia ei tunneta.

Paksusuolitulehduksen oireet

• Pääasiallinen oire on jatkuva ripuli, joka on voinut kestää viikkoja tai kuukausia.
• Ulostuskertoja voi olla useita päivässä (aamuvoittoisesti), vaikeassa taudissa yli kuusi kertaa päivässä.
• Yli 90 %:lla näkyy ulosteessa verta ja ulosteet ovat usein limaisia.
• Vatsakivut ovat tavallisia. Ne ovat luonteeltaan kramppimaisia ja ulostamisella helpottuvia ja ne paikantuvat usein vasemmalle alavatsalle.
• Kuumeilu ja laihtuminen voivat liittyä vaikeaan tulehdukseen.
• Haavaiselle paksusuolitulehdukselle on tyypillistä aaltoileva kulku. Oireet ovat välillä poissa pitkiäkin aikoja mutta palaavat aika ajoin. 10–20%:lla tauti on jatkuvasti aktiivinen.
• Haavaista paksusuolitulehdusta sairastavalla esiintyy tavallista enemmän oireita myös suoliston ulkopuolella (ekstraintestinaaliset manifestaatiot). Näitä ovat erilaiset niveloireet, selkärankareuma, silmätulehdukset, osteoporoosi sekä sappiteiden tulehdussairaus (primaarinen sklerosoiva kolangiitti, PSC).

Paksusuolitulehduksen toteaminen

• Verikokeiden avulla selvitetään tulehdusreaktion voimakkuutta (CRP, Lasko).
• Sairaus voi laskea hemoglobiinia (B-Hb) ja nostaa verihiutaletasoa (B-Tromb).
• Usein on syytä poissulkea suoliston tartuntatauteja.
• Ulosteen tulehdusarvo, kalprotektiini (F-Calpro) kohoaa IBD:n ollessa aktiivinen.
• Sairaus todetaan paksusuolen tähystyksellä ja sen yhteydessä otettavien kudosnäytteiden mikroskooppisella tutkimuksella.

Paksusuolitulehduksen hoito

• Kroonisen tulehduksellisuutensa vuoksi tauti vaatii yleensä pysyvää lääkehoitoa. Hoidossa tähdätään oireettomuuteen, elämänlaadun parantamiseen ja tulehduksen ehkäisemiseen sekä krooniseen tulehdukseen liittyvien haittojen minimoimiseen.
• Tupakointi rauhoittaa haavaisen paksusuolen tulehdusaktiivisuutta. Tupakoinnin lopettamista kuitenkin suositellaan, koska se lisää paksu- ja peräsuolisyövän riskiä.
• Haavainen paksusuolitulehdus ei hoidu ravitsemusta muokkaamalla tai maitohappobakteereilla.
• Tulehduksen levinneisyys ja vaikeusaste vaikuttavat valittaviin hoitoihin.
• Tulehdusalue voi rajoittua vain peräsuolen alueelle (proktiitti). Paksusuolen alueella tulehduksen levinneisyys voidaan jakaa vasemmanpuoleiseen koliittiin tai laaja-alaiseen koliittiin (totaalikoliitti).
• Paksusuolen loppupäähän rajoittuneessa sairaudessa hoito aloitetaan sopivalla suun kautta otettavalla lääkkeellä (sulfasalatsiini, mesalatsiini) sekä kortisonia tai muita lääkkeitä sisältävillä peräruiskeilla tai peräpuikoilla.
• Vaikeimmissa tapauksissa käytetään suun kautta otettavaa kortisonilääkettä. Jos kortisoni ei tehoa, suolta voidaan rauhoittaa immuunijärjestelmään vaikuttavilla lääkkeillä (esimerkiksi atsatiopriini, 6-merkaptopuriini, biologiset lääkkeet).
• Kun oireet ovat rauhoittuneet, käytetään jatkuvasti otettavia lääkkeitä uusiutumisen estämiseen.
• Jos lääkehoito ei riitä rauhoittamaan tulehdusta, tarvitaan leikkaushoitoa, jossa poistetaan sairasta suolta.
• Hoidon teho tarkistetaan uusintatähystyksillä ja laboratoriokokeilla (esimerkiksi ulosteen kalprotektiini, CRP, verenkuva).
• Tulehduksellisiin suolistosairauksiin ei ole olemassa tiettyä ruokavaliohoitoa, mutta on tärkeää huolehtia monipuolisesta ruokavaliosta. Jos tietyt ruoka-aineet eivät sovi tai aiheuttavat oireiden pahenemista, ravitsemusterapeutti voi tarvittaessa auttaa sopivan ruokavalion löytämisessä.
• Joskus tarvitaan sairaalahoitoa, jos sairastuneen yleistila on heikko tai hänellä on kuumetta, voimakasta vatsakipua, sydämen tiheälyöntisyyttä, merkittävä anemia tai koholla olevat verikokeiden tulehdusarvot.
• Haavaiseen paksusuolitulehdukseen liittyy lisääntynyt syövän vaara. Jos sairaus on koko paksusuolen alueella, kahdeksan vuoden kuluttua taudin toteamisesta aloitetaan säännölliset paksusuolen tähystykset syövän alkuvaiheen toteamiseksi. Tähystykset toistetaan 1–5 vuoden välein.

Milloin hoitoon?

Mikäli ilmenee yllä kuvattuja oireita (pitkittynyt ripuli, verta ulosteessa, pitkittyneet tai haittaavat vatsakivut, kuumeilu ja tahaton laihtuminen), on aina syytä hakeutua nopeasti tutkimuksiin ja hoitoon.

Muu tuki

IBD ja muut suolistosairaudet ry on valtakunnallinen etujärjestö, joka tarjoaa muun muassa tietoa, vertaistukea ja sopeutumisvalmennuskursseja tulehduksellista suolistosairautta sairastaville ja heidän läheisilleen.

Sairaus täytyy huomioida tarvittavin erityisjärjestelyin myös koulussa ja päiväkodissa. Erityisjärjestelyt voivat liittyä esimerkiksi erityisruokavalioon, liikuntatunteihin, ylimääräisiin poissaoloihin tai nopeaan WC:hen pääsyyn.

Paksusuolitulehduksen ehkäisy

Koska tulehduksellisten suolistosairauksien syntymekanismeja ei tunneta riittävästi, mitään ohjeita niiden ehkäisemiseksi ei voida antaa.