Lapsettomuuden syyt

Raskauden alkaminen edellyttää, että naisella munasolu irtoaa normaalisti, munanjohtimet ovat avoimet ja kohtuontelo on säännöllinen. Jos kuukautiskierrot ovat epäsäännölliset tai vuodot puuttuvat kokonaan, on munarakkulan kypsymishäiriö todennäköinen. Kohdun tai munanjohtimien viasta voivat kertoa toistuvat tulehdusoireet, vuotohäiriöt ja kivut. Miehen siittiötuotannon pitää olla riittävä. Siittiötuotannon häiriötä on vaikea todeta ilman tutkimuksia. Seksielämän ongelmat heijastuvat raskauden alkamisen todennäköisyyteen.

Merkittävä lapsettomuutta aiheuttava tekijä löytyy naisesta n. 25 %:ssa, miehestä n. 25 %:ssa ja molemmista n. 25 %:ssa tapauksista. Lapsettomuus jää selittämättömäksi noin 25 %:lla pareista. Tästä syystä heti alusta alkaen selvitetään molempien osapuolien tilannetta. Kattavat esitiedot ovat tärkeitä: ne voivat paljastaa lapsettomuuden taustalla olevia tekijöitä ja myös ohjaavat jatkotutkimuksia. Psyykkistä tukea tarvitaan sekä tutkimusten että hoitojen aikana.

Mitä itse voi tehdä

Iän lisäksi elintavoilla ja mahdollisesti ympäristötekijöillä on vaikutusta hedelmällisyyteen. Lapsettomuusongelman ehkäisyssä ovat tärkeitä sukupuoliteitse tarttuvien tautien ehkäisy ja tehokas hoito. Elintapoihin kannattaa kiinnittää huomiota ajoissa.

Sekä ali- että ylipaino heikentävät hedelmällisyyttä, joten painonhallintaan, terveelliseen ravitsemukseen ja sopivaan liikuntaan kannattaa molempien osapuolien panostaa. Raskautta suunnittelevan naisen ruokavalion tulisi olla monipuolinen, vastaavan tyyppinen kuin suositellaan raskauden aikana. Kaikille suositetaan foolihappoa 400 µg/vrk ja D-vitamiinia 10 µg/vrk. Terveellä naisella ei erityisiä ravintolisiä yleensä tarvita. Tiukkaa kasvisruokavaliota noudattaville suositellaan B₁₂-vitamiinia.

Runsas tupakointi heikentää munasarjojen toimintaa ja myös sperman laatua. Päivittäinen runsas alkoholin käyttö johtaa siittiötuotannon häiriöön ja heikentää myös naisen hedelmällisyyttä. Raskautta toivottaessa pitäisi tupakointi lopettaa ja alkoholia nauttia vain sangen kohtuudella. Tuoreet tutkimukset ovat osoittaneet, että jo pienetkin alkoholimäärät vähentävät siittiöiden määrää. Yleisesti voi todeta, että kaikkien päihteiden käyttö pitäisi lopettaa ennen raskauden suunnittelua; ne heikentävät hedelmällisyyttä, lisäävät keskenmenon riskiä ja lisäävät sikiövaurion mahdollisuutta.

Yhdyntöjä ei kannata liian tarkkaan ajoittaa; riittää, että kierron puolivälissä yhdyntöjä on noin kahden päivän välein. Kaikkein hedelmällisin hetki on juuri ennen munasolun irtoamista (ovulaatiota), mutta raskaus voi alkaa yhdynnästä, joka on ollut useita päiviä ennen ovulaatiota tai vielä päivä ovulaation jälkeenkin.

Milloin lääkäriin

Lapsettomuustutkimukset voidaan käynnistää, jos lapsettomuus on kestänyt yli vuoden. Tätä aiemmin voidaan selvittelyt aloittaa, jos lisäksi on gynekologisia ongelmia. Alavatsakipujen ja vuotohäiriöiden syy kannattaa aina selvittää. Tutkimukset ovat aiheellisia myös, jos jommallakummalla on krooninen sairaus tai jatkuva lääkehoito, jonka epäillään vaikuttavan hedelmällisyyteen. Yleissairaudet (mm. diabetes, epilepsia, tulehdukselliset suolistotaudit, keliakia) voivat huonossa tasapainossa heikentää hedelmällisyyttä.

Hedelmällisyys heikkenee naisen iän myötä, joten yli 38-vuotiaan ei kannata siirtää tutkimuksiin lähtöä yli vuodella. Yksi merkittävimmistä raskaaksi tuloon vaikuttavista asioista onkin naisen ikä. Lapsettomuusongelman mahdollisuus lisääntyy iän myötä: arvioidaan, että 20–25-vuotiaista alle 10 %, 30–35-vuotiaista noin 15 % ja 35–40-vuotiaista 40 % kärsii lapsettomuudesta. Merkittävin hedelmällisyyttä alentava tekijä on munasolun ikääntyminen. Myös miehen hedelmällisyydessä tapahtuu heikkenemistä, mutta muutokset ovat hitaita.

Lapsettomuuden alkututkimukset tehdään perusterveydenhuollossa. Tutkimuksiin voi myös hakeutua gynekologille tai yksityiseen lapsettomuusklinikkaan. Vastaanotolle kannattaa parin hakeutua yhdessä. Lapsettomuustutkimuksilla pyritään selvittämään, onko kyse hedelmättömyydestä vai alentuneesta hedelmällisyydestä. Tutkimusten perusteella arvioidaan, voidaanko raskautta jäädä odottelemaan vai tarvitaanko hoitoa.

Ensimmäisessä vaiheessa tutkitaan miehen siemenneste (ks. Miehen lapsettomuus) sekä naisen synnytinelinten tilanne gynekologisessa tutkimuksessa ja ultraäänitutkimuksessa. Selvittelyä jatketaan hormonimäärityksillä sekä munanjohtimien aukiolon varmistamisella (ks. Naisen lapsettomuus). Lapsettomuushoito suunnitellaan yksilöllisesti. Joskus vaihtoehtona ovat toiminen sijaisvanhempina tai jääminen lapsettomaksi.

Adoptio

Uusi adoptiolaki tuli maassamme voimaan 2012. Se muutti adoption edellytyksiä ja adoptiomenettelyä. Laki sisältää kokonaan uudet säännökset ns. avoimesta adoptiosta eli adoptiolapsen oikeudesta pitää yhteyttä aikaisempaan vanhempaansa adoption jälkeen. Lailla myös parannettiin ennen vuotta 1980 adoptoitujen henkilöiden perintöoikeudellista asemaa. Adoptiolain keskeisenä tavoitteena on vahvistaa lapsinäkökulmaa ja edistää lapsen edun toteutumista adoptioissa.

Lain mukaan adoptio on mahdollinen 25 vuotta täyttäneille joko avioliitossa oleville tai yksin eläville henkilöille. Avioparit voivat adoptoida vain yhdessä. Samasukupuoliset avioparit voivat adoptoida kotimaasta ja niistä maista, jotka hyväksyvät adoptiolapsille myös samasukupuoliset vanhemmat. Lapsen ja vanhemman ikäeron tulee olla vähintään 18 vuotta ja se saa olla enintään 45 vuotta. Adoptionhakija ei myöskään saa olla 50 vuotta vanhempi. Ikärajoja ei sovelleta perheen sisäiseen adoptioon. Niistä voidaan muulloinkin poiketa, jos siihen on lapsen edun kannalta perusteltua syytä.

Perheensisäinen adoptio tarkoittaa adoptiota, jossa puoliso adoptoi toisen puolison lapsen. Lapsella voi olla biologinen vanhempi muualla, jolloin tarvitaan hänen suostumuksensa adoptioon. Kaikki osapuolet saavat adoptioneuvontaa. Perheensisäisillä adoptioilla voidaan vahvistaa lapselle kaksi vanhempaa myös rekisteröidyissä parisuhteissa.

Adoptioprosessin ensimmäinen vaihe on adoptioneuvonta. Adoptioneuvontaa antavat kuntien sosiaaliviranomaiset ja Pelastakaa Lapset ry. Neuvontaa varten vanhempien on hankittava psyykkistä ja somaattista terveydentilaansa koskeva lääkärintodistus. Tämän todistuksen voi antaa yleislääkäri. Adoptiopalvelua saavat Suomessa antaa Pelastakaa Lapset ry ja Interpedia. Adoptiopalvelun antajat hoitavat yhteydenpidon kohdemaihin, tekevät perheelle esityksen adoptoitavasta lapsesta ja auttavat kohdemaissa adoptioon liittyvissä juridisissa kysymyksissä. Ulkomailta lapsen adoptoivat voivat saada Kelalta tukea adoptiosta aiheutuviin kustannuksiin. Adoptiolapsella, lapsensa adoptioon luovuttaneella vanhemmalla, lapsen huoltajalla sekä adoptiolapsen jälkeläisillä on mahdollisuus hakeutua adoption jälkipalveluun.

Lapsettomien tukiyhdistys Simpukka