Esiintyminen ja syyt

Päänsärky on erittäin yleinen oire, jota liki jokainen ihminen tuntee jossakin elämänsä vaiheessa, naiset useammin kuin miehet. Pään alueen särky voi olla peräisin hyvin erilaisista lähteistä: lihaksista, verisuonista, aivokalvoista, aivohermoista, luukalvoista, silmistä, poskionteloista, korvista tai hampaistosta joko hampaiden tai purennan vikana. Itse aivoissa ei ole kipua aistivia hermopäätteitä.

Myös syyt, jotka ärsyttävät edellä mainittujen kudosten kipuhermopäätteitä ja siten aiheuttavat päänsärkyä, ovat moninaisia. Ohimenevän päänsäryn syyt ovat useimmille tuttuja: esimerkiksi jännittäminen, rasitustila tai unen puute. Yleisimpiä samoin oirein toistuvan päänsäryn syitä ovat migreenityyppiset säryt sekä lihasperäiset päänsäryt. Tulehdusperäisistä pään kiputiloista tavallisia ovat nenän sivuonteloiden tulehdus sekä korvien ja hampaiden tulehdusten aiheuttamat säryt, harvinaisempia aivokalvojen tulehduskipu, joskin monet virussairaudet saattavat aiheuttaa kiusallisen mutta itsestään paranevan aivokalvoärsytyksen. Päähän kohdistuvista vammoista on usein seurauksena särkyä, jonka luonne, laajuus ja kesto riippuvat vamman laadusta.

Verenkiertoperäinen särky voi olla peräisin aivoverisuonten ahtautumisesta tai äkillinen voimakas päänsärky aivoverenvuodosta. Ohimovaltimotulehdukseen (jättisoluarteriitti) kuuluu kova särky ja tunnusteluarkuus ohimolla sekä mahdolliset näön häiriöt. Hermorataperäisistä säryistä tavallisin on kolmoishermosärky, jossa on kipuja kasvojen alueella. Äkillinen voimakas päänsärky voi tulla myös orgasmin tai huomattavan rasituksen (esimerkiksi voimaharjoittelu) yhteydessä. Särky on yleensä lyhytaikainen (15–20 minuuttia), ja jos oireet kestävät pidempään, on aihetta epäillä muita syitä.

Kallonsisäisen kasvaimen oireena voi esiintyä päänsärkyä. Yleensä siihen liittyy myös muita oireita, esimerkiksi puheen tai tunnon häiriöitä tai pahoinvointia.

Purennasta johtuva särky on tyypiltään jomottavaa ja esiintyy usein otsan tai ohimon seudulla.

Päänsärky voi liittyä yhtenä oireena yleisiin sairauksiin, kuten tulehdussairauksiin, aineenvaihduntasairauksiin sekä myrkytyksiin. Viimeksi mainituista tavallisin on alkoholin käytön jälkeinen päänsärky. Myös päivittäinen särkylääkkeiden käyttö voi ylläpitää lääkkeistä johtuvaa päänsärkyä, ja toisaalta särkyä voi liittyä alkuvaiheessa tällaisista aineista (esim. kahvi, alkoholi, särkylääkkeet) vieroittamiseen. Sepelvaltimotaudin oireiden hoidossa käytetty nitroglyseriini voi myös aiheuttaa päänsärkyä.

Huomattavaan osaan päänsärkyoireita ei löydetä selittävää syytä.

Itsehoito ja oirearvio

Silloin tällöin esiintyvää lievää päänsärkyä, johon ei liity muita oireita, on turvallista seurata ja tarvittaessa hoitaa parasetamolilla tai tulehduskipulääkkeillä (ks. Kipulääkkeet – turvallinen käyttö). Sama pätee särkyyn, jolle on selvä mutta itsestään paraneva syy, esimerkiksi alkoholin käytön tai lievä päähän kohdistuneen iskun aiheuttama särky.

Jännityspäänsäryn hoidossa ovat tärkeitä potilaan omat toimet: rentouttava voimistelu ja liikunta (esimerkiksi sauvakävely), työasentojen muuttaminen, unirytmin korjaaminen, kipualueen hieronta ja lämmitys. Tarvittaessa myös tulehduskipulääkkeiden lyhytaikainen käyttö voi olla avuksi.

Migreenipotilas voi sen jälkeen, kun migreenidiagnoosi on asetettu, pääasiallisesti hoitaa kohtaukset omatoimisesti lääkärin kanssa sopivaksi katsotulla lääkehoidolla.

Toistuvaa orgasmipäänsärkyä voi yrittää ehkäistä tulehduskipulääke indometasiinilla.

Voit tehdä Omaolo-palvelussa oirearvion, jos sinulla on normaalista poikkeavaa päänsärkyä. Tällä tarkoitetaan esimerkiksi sitä, että päänsärky alkoi yllättäen, se on voimakasta tai pitkäkestoista tai rajoittaa toimintakykyäsi. Kysely auttaa sinua arvioimaan, milloin ja millaiseen hoitoon sinun tulee hakeutua sekä miten voit hoitaa oirettasi itse.

Milloin hoitoon?

Hoitoon on syytä hakeutua välittömästi, jos päänsärky alkaa yhtäkkisesti voimakkaana tai siihen liittyy voimakkaita muita oireita, kuten

• hermoston oireita (tunnottomuus, halvaus, kouristukset, puhehäiriöt), tajunnanhäiriöitä
• yleistilan heikkenemistä
• oksentelua
• niskan jäykkyys: ei saa leukaa rintaan
• korkea kuume.

Samoin päähän kohdistuneen vamman jälkeinen vähäistä jomotusta voimakkaampi ja varsinkin vamma-aluetta laajemmin tuntuva särky on aihe hakeutua välittömästi lääkärin tutkittavaksi.

Tilanteen kiireellinen selvittely on tarpeen silloin, kun pelkkä äkisti alkanut särky on kestänyt yhtä mittaa yli vuorokauden ajan.

Tutkimuksiin on myös syytä hakeutua lähipäivinä, jos vähitellen kehittyneeseen tai silloin tällöin esiintyvään särkyyn liittyy aivotoiminnan häiriöiden oireita, kuten tajunnanhäiriöitä, näön tai kuulon häiriöitä, pahoinvointia, tuntohäiriöitä tai liikkumisen häiriöitä. Samoin pelkän päänsäryn kohtausten tiheneminen on syy ongelman selvittelyyn.

Hammaslääkärin tutkimus mahdollisen purentavian havaitsemiseksi ja hoitamiseksi on aiheellinen, jos särky tuntuu puremalihaksissa tai leukanivelessä.

Kaikissa tapauksissa tutkimuksiin on aihetta hakeutua, jos pitkittyvä tai toistuva päänsärky haittaa elämää. Päänsärkyoireen arvioinnissa on suureksi avuksi oirepäiväkirja, johon merkitään säryn luonne, kesto ja sijainti sekä mahdollisten muiden oireiden esiintyminen. Tämä sekä potilaan tutkiminen lääkärin vastaanotolla yhdistettynä yksinkertaisiin laboratoriokokeisiiin usein riittää päänsäryn syyn selvittelyyn. Lisätutkimuksia, esimerkiksi pään kuvantamistutkimuksia, harkitaan, jos vastaanotolla tehtävissä tutkimuksissa ilmenee tähän tarvetta.