Selkäkivun syyt

Selän kivut esiintyvät yleisimmin alaselän alueella. Yli joka kolmannella työikäisellä suomalaisella on viimeksi kuluneen kuukauden aikana ollut alaselän kipua, ja joka kymmenes on tämän vuoksi ollut viimeisen vuoden sisällä lääkärin hoidossa. Yleisin alaselän vaiva on äkillinen kipu, joka johtuu pääasiassa lihasten jännittymisestä mutta johon voivat myötävaikuttaa selän nikamien rappeumat (spondyloosi) ja pikkunivelten (fasettinivelet) kulumat. Tällainen selkäkipu on yleensä lyhytaikainen (muutamia päiviä – viikkoja), mutta se voi uusia. Kipu voi alkaa selän venähdyksestä tai omia aikojaan. Selän kipeytymiseen vaikuttavat monet tekijät, kuten työasennot, runsas autolla ajo, liikapaino ja tupakointi.

Välilevytyrä tarkoittaa nikamien välisen välilevyn ytimen työntymistä selkäydinkanavaan tai hermojuuriaukkoon, jolloin se aiheuttaa hermoja puristamalla usein alaraajoihin säteilevää kipua ja mahdollisesti puutumista ja lihasten heikkouttakin. Selkärangan rappeutumisesta johtuviin ongelmiin kuuluu myös selkäydinkanavan ahtautuminen, jossa kanavassa oleva selkäydin joutuu kokonaisuutena puristuksiin. Tyypillinen ensioire on kävellessä tuntuva puristus reisissä. Välilevytyrässä selän oikaiseminen usein helpottaa oireita, kun selkäytimen ahtaumassa se saattaa niitä pahentaa.

Osa alaselkäkivuista voi johtua sakroiliakaalinivelen (risti-suoliluunivelen) vaivoista. Nämä alaselän kiinteässä osassa olevat nivelpinnat yhdistävät suoliluun ja ristiluun. Kipu voi kehittyä rasituksesta, vammasta tai tulehduksesta, Oireena on kipu ristiselässä erityisesti porraskävelyssä, juostessa tai pitkään paikallaan seistessä.

Huomattavasti edellisiä harvinaisempia selkäkivun syitä koko selän alueella ovat nikamien tulehdukset ja kasvaimet sekä selkärankareuma. Kivun lisäksi näiden aiheuttamat oirekirjot voivat olla moninaisia. Myös munuaisperäisistä vaivoista voi johtua kipua keski- tai alaselkään.

Selän yläosan kivuista yleisimpiä ovat lapaluun seudun lihaskivut. Rintakehän alueella voivat kivut kuitenkin johtua myös sydämestä tai keuhkoista (ks. Rintakipu).

Selkäkivun itsehoito ja oirearvio

Tavallisen äkillisen selkäkivun, jossa kipu ei säteile alaraajaan, hoitona on kipulääke. Tila paranee ensisijaisesti itsestään, eikä vuodelepo ole tarpeen. Sen sijaan on hyvä jatkaa tavanomaisia askareitaan sen verran kuin kipu antaa myöten. Joissakin töissä voi lyhyt sairausloma olla tarpeen.

Voit tehdä Omaolo-palvelussa oirearvion, jos sinulla on pitkittynyttä, tavallisesta poikkeavaa tai raajaan säteilevää kipua alaselässä. Kysely auttaa sinua arvioimaan, milloin ja millaiseen hoitoon sinun tulee hakeutua sekä miten voit hoitaa oirettasi itse.

Pitkäaikaisen selkäkivun hoidossa, jos vaivaan ei liity tulehduksen tai hermoärsytyksen oireita, on hyötyä lihasharjoituksista sekä yleiskuntoa parantavista harjoituksista (ks. Alaselän vaivat - liikuntaohje).

Katso myös fysioterapeutin ohjausvideot:

• Alaselän lepoasennot 1
• Alaselän lepoasennot 2
• Alaselän lepoasennot 3

Milloin hoitoon?

Hoitoon tulee hakeutua välittömästi, jos selkäkipuun liittyy jokin seuraavista:

• ulosteen pidättämisen häiriö tai virtsaaminen ei onnistu
• nilkan ojentaja- tai koukistajalihasten tai alaraajan muun lihasryhmän nopea heikentyminen
• kova vatsakipu
• sietämätön kipu, joka eikä hellitä missään asennossa
• selkäkipu on seurausta suurienergiaisesta vammasta.

Päivystysvastaanotolle on hakeuduttava viimeistään seuraavana aamuna, jos selkäkipuun liittyy jokin seuraavista:

• alaraajoihin kehittyvä lisääntyvä heikkous, tunnottomuus tai puutuminen
• yleisvointi heikkenee tai kipu pahenee tasaisesti
• kuume.

Lähipäivinä on syytä hakeutua hoitoon, jos kipuun liittyy selkeitä alaraajoihin säteileviä oireita, lievää lämpöilyä tai yleiskunnon huononemista. Samoin hoitoon on syytä hakeutua, jos selkäkipu ei lievity lääkityksellä levossa.

Ellei tutkimuksessa todeta muuta hoitoa vaativaa sairautta, selkäkivun hoitona on pääsääntöisesti kipulääke sekä pyrkimys jatkaa päivittäisiä toimintoja tai palata niihin mahdollisimman pian.

Selkäkivun pitkittyessä useamman viikon mittaiseksi on syytä hakeutua lääkärin tutkimuksiin, jotta voidaan selvittää mahdolliset harvinaisemmat kivun syyt ja kuntoutuksen tarve. Kuntoutumisessa ja toimintakyvyn palauttamisessa potilaan omalla aktiivisuudella on keskeinen osuus.

Äkillisten selkäkipujen tutkimuksessa, ellei kyseessä ole selkävamma, ei yleensä ole hyötyä röntgen- tai magneettitutkimuksista. Lue selkäkivusta ja kuvantamistutkimustarpeesta tarkemmin Alaselkäkivun oppaasta.

Selän yläosan ja lapaluun seudun lihaskipuihin pätevät paljolti samat ohjeet kuin alaselän lihakipujen hoidossa. Lääkäriin on kuitenkin syytä hakeutua herkästi, jos kipu ei vaikuta lihasperäiseltä.

Selkäkivun ehkäisy

Lihasperäisten ja lievästä selkärangan rappeutumisesta johtuvien alaselkäkipujen ennalta ehkäisemiseksi tulee harrastaa kevyttä kuntoliikuntaa, välttää tupakointia ja ylipainoa sekä kiinnittää huomiota työ- ja erityisesti nostoasentoihin ja välttää pitkällisiä autonajomatkoja. Myös työolojen psykologisilla tekijöillä näyttää olevan merkitystä selkäkipujen synnyssä.