Agorafobian oireet

Julkisten paikkojen pelossa (agorafobia, ”torikammo”) henkilöä ahdistaa ajatus joutumisesta ihmisjoukkoon, suljettuun tilaan, avaraan paikkaan tai ylipäätään paikkaan, josta poistuminen on vaikeaa tai hidasta. Ahdistaviksi koetaan usein paikat, joissa voi joutua noloksi koettuun tilanteeseen ja toisten katseiden kohteeksi yrittäessään päästä pois. Usein, mutta ei aina, välttämiskäyttäytyminen johtuu pelosta saada paniikkikohtauksen oireita. Jos agorafobiaan ei liity paniikkihäiriötä, on ahdistuneisuus lievempää, ja suurin ongelma on nimenomaan välttämiskäyttäytyminen.

Julkisten paikkojen pelossa ahdistus kohdistuu tiettyyn paikkaan ja siellä olemiseen, verrattuna sosiaalisten tilanteiden pelkoon, jossa ihmistä jännittää oma käyttäytymisensä tai toiminta toisten seurassa.

Ahdistus alkaa tyypillisesti kotona jo pelkästä ajatuksesta, että joutuisi menemään pelottavaan paikkaan, kuten ihmisjoukkoon, kaupan kassajonoon, hissiin, bussiin tai junaan. Osa henkilöistä ei kykene menemään lainkaan tällaisiin paikkoihin, osa taas kykenee, mutta kokee silloin voimakasta ahdistusta ja pelkoa. Jos ahdistusta herättäviä paikkoja pystyy täysin välttämään, ei ahdistustakaan välttämättä ilmene.

Välttelykäyttäytyminen on usein vakavaa. Se kaventaa elämänpiiriä, mikä voi puolestaan johtaa yksinäisyyteen ja masennukseen. Vaikeimpina aikoina elämä voi olla kapeutunut täysin kotiin ja poistuminen sieltä voi olla mahdotonta. Julkisten paikkojen pelko heikentää usein elämänlaatua.

Agorafobian syyt ja esiintyvyys

Agorafobian oireisiin liittyy usein paniikkikohtauksia tai paniikkihäiriö. Samat tekijät, jotka selittävät paniikkihäiriön syntyä, aiheuttavat myös agorafobiaa. Lapsuuden aikana ja sen jälkeen koetut negatiiviset tai stressiä aiheuttavat kokemukset lisäävät häiriön todennäköisyyttä. Perinnölliset tekijät altistavat selkeästi oireille.

Julkisten paikkojen pelosta kärsivät ovat keskimääräistä herkempiä havaitsemaan oman ahdistuksensa. Puhutaan ”herkkyydestä ahdistusoireille”, kun henkilö kiinnittää paljon huomiota oman ahdistuksensa oireisiin ja häntä alkavat pelottaa niiden voimistuminen, näkyminen ulkopuolelle ja johtaminen paniikkikohtaukseen. Tämän tiedetään olevan yhteydessä julkisten paikkojen pelkoon.

Julkisten paikkojen pelkoa ilmenee noin kahdella prosentilla aikuisista. Naisilla se on kaksi kertaa niin yleistä kuin miehillä. Häiriö alkaa useimmiten nuorena aikuisena, harvoin lapsuudessa. Joskus se alkaa vasta myöhemmällä iällä. Oireiden voimakkuus vaihtelee vuosien mittaan.

Suurimmalla osalla ihmisistä, joilla on julkisten paikkojen pelko, on jokin muukin mielenterveyden häiriö. Noin puolella on paniikkihäiriö.

Agorafobian itsehoito

Julkisten paikkojen pelkoa voidaan muiden pelkojen tapaan lievittää ohjelmilla, joissa peloista kärsivä totuttelee asteittain pelkoa herättävään tilanteeseen. On tärkeä huomata, että vaikka ahdistus tuntuu epämiellyttävältä, se ei ole vaarallista. Esimerkiksi bussissa matkustamista pelkäävä voi totutella kulkemiseen asteittain seuraavasti:

  1. Ensin bussissa voi matkustaa mielikuvissaan ja yrittää kohdata ahdistuksen, kunnes se ei enää ole sietämätöntä. Matkustamisesta voi myös keskustella läheisen ystävän, tukihenkilön tai terapeutin kanssa.
  2. Matkustaminen ystävän, tukihenkilön tai terapeutin kanssa yhden pysäkinvälin istuen käytävän puoleisessa istuimessa lähellä ovea, kunnes tämä ei enää herätä sietämätöntä pelkoa
  3. Matkustaminen ystävän, tukihenkilön tai terapeutin kanssa 2–5 pysäkinväliä
  4. Matkustaminen ystävän, tukihenkilön tai terapeutin kanssa yli viisi pysäkinväliä istuen bussin takaosassa
  5. Matkustaminen yksin yhden pysäkinvälin ystävän, tukihenkilön tai terapeutin seuratessa omalla autolla
  6. Matkustaminen yksin 2–5 pysäkinväliä ystävän, tukihenkilön tai terapeutin seuratessa omalla autolla
  7. Matkustaminen yksin yli viisi pysäkinväliä ystävän, tukihenkilön tai terapeutin seuratessa omalla autolla
  8. Matkustaminen yksin yhden pysäkinvälin istuen käytävän puolella ja lähellä ovea
  9. Matkustaminen yksin 2–5 pysäkinväliä istuen lähellä ovea
  10. Matkustaminen yksin 2–5 pysäkinväliä istuen bussin takaosassa
  11. Matkustaminen yksin yli viisi pysäkinväliä istuen bussin takaosassa

Jos altistusohjelman aikana pelot käyvät ylivoimaisiksi, etenemistä ohjelmassa voi hidastaa. Pelkoja voi usein tehokkaasti lievittää mielikuvaharjoitteiden ja rentoutusmenetelmien avulla.

Vapautuminen peloista on aina helpompaa, jos läheiset ihmiset ymmärtävät tilanteisiin liittyvän paniikinomaisen pelon asteen ja osaavat olla turvallisesti ja myötätuntoisesti läsnä. Pelkojen mitätöinti pahentaa niiden hallinnan tai sietämisen oppimista.

Eri pelkoja varten kehitettyjä yksinkertaisia harjoitusohjelmia löytyy itsehoito-oppaista. Monilla paikkakunnilla on myös vertaisryhmien järjestämiä itsehoitoryhmiä.

Mielenterveystalo.fi-sivustolla on yleisiä itsehoito-ohjelmia ahdistukseen ja erityinen ohjelma paniikkihäiriöön. Jälkimmäisen itsehoito-ohjelmasta voi olla hyötyä, mikäli ahdistuksen aiheuttajana on paniikkikohtauksien pelko. Myös Terveyskirjaston itsehoito- artikkelista voi olla hyötyä.

Välttämiskäyttäytymisen on osoitettu heikentävän elämänlaatua enemmän kuin varsinaisten ahdistusoireiden. Itsehoidon ja hoidon tavoite on ahdistusoireiden pelon väheneminen ja se, että pelosta huolimatta ihminen uskaltautuu vähitellen ”omille epämukavuusalueilleen”. On näyttöä, että näin tekemällä ahdistusoireiden voimakkuus vähenee ajan kuluessa.

Milloin hoitoon?

Lääkärin, psykologin tai psykoterapeutin puoleen on viisasta kääntyä, kun

  • pelot kaventavat jokapäiväistä elämää
  • itsehoitokeinot eivät tuota toivottua tulosta.

Agorafobian hoito

Julkisten paikkojen pelkoa ja siihen mahdollisesti liittyviä paniikkikohtauksia voidaan tehokkaasti hoitaa sekä psykoterapioiden että psyykenlääkkeiden avulla. Psykoterapiassa keskeisenä osiona on oireymmärryksen sekä omien voimavarojen lisääntyminen ja välttämiskäyttäytymisen vähentäminen.

Lääkkeiden avulla kyetään tehokkaasti lievittämään kohtausten toistumista tai tilanteisiin liittyvää ennakkopelkoa. Lääkkeinä käytetään ensisijaisesti välittäjäaine serotoniiniin vaikuttavia masennuslääkkeitä. Myös muita lääkehoitoja on olemassa.

Kirjallisuutta

  1. Koponen H. Ahdistuneisuushäiriö. Lääkärin tietokannat / Lääkärin käsikirja [online; vaatii käyttäjätunnuksen]. Kustannus Oy Duodecim. Päivitetty 26.5.2024.
  2. Isometsä E. Julkisten paikkojen pelko eli agorafobia. Kirjassa: Lönnqvist J, Henriksson M, Marttunen M, Partonen T, toim. Psykiatria. 15. painos. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim 2023.
  3. Stenberg J-H, Saiho S, Pihlaja S, Service H, Joffe G, Holi M. Irti paniikista. Kustannus Oy Duodecim, 2023.
  4. Huttunen MO, Kalska H, toim. Psykoterapiat. 4. painos. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim 2022.
  5. Ahdistuneisuushäiriöt. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Psykiatriyhdistys ry:n ja Suomen Nuorisopsykiatrisen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2019 (viitattu 13.6.2024). Saatavilla internetissä.
  6. Bourne EJ. Vapaaksi ahdistuksesta – työkirja paniikista ja peloista kärsiville. Lyhytterapiainsituutti Oy 2013.