Paniikkikohtauksen oireet
Paniikkikohtauksen oireita ovat sydämentykytys, rintakivut, hikoilu, vapina, hengenahdistus, tukehtumisen tai kuristumisen tunne, pahoinvointi, erilaiset vatsavaivat, huimaus, pyörtymisen tunne, puutuminen, kihelmöinti, vilunväreet tai kuumat aallot.
Seurauksena on usein kuoleman, itsensä hallitsemisen menetyksen tai sekoamisen pelko, epätodellisuuden tunne tai itsensä vieraaksi tunteminen. Eri ihmisillä oirekuvassa korostuvat joko ruumiilliset tuntemukset, kuoleman pelko tai sekoamisen pelko.
Paniikkikohtaukset voivat olla joko täysin odottamattomasti ilmeneviä tai nimenomaan tiettyjen ahdistavien tai pelottavien tilanteiden tai tapahtumien laukaisemia. Paniikkikohtaus voi yllättää myös kesken yöunen.
Kohtaukselle on ominaista, että oireet ja tuntemukset kehittyvät aina äkillisesti ja saavuttavat huippunsa nopeasti, alle kymmenessä minuutissa. Kohtaus kestää muutamia minuutteja, useimmiten alle puoli tuntia. Runsas kahvin ja muiden kofeiinipitoisten juomien sekä alkoholin tai päihteiden käyttö voi laukaista paniikkikohtauksen.
Paniikkikohtaukset ovat usein hyvin epämiellyttäviä ja mahdollisesti pelottaviakin, mutta ne eivät ole vaarallisia ja menevät itsestään ohi.
Yksittäiset paniikkikohtaukset ovat varsin yleisiä: ainakin joka viides on joskus kokenut paniikkikohtauksen. Varsinaisessa paniikkihäiriössä ainakin osa kohtauksista on tullut yllättäen ja kohtaukset toistuvat.
Paniikkikohtauksen itsehoito
Ensimmäinen paniikkikohtaus voi olla yllättävä ja pelottava. Paniikkikohtauksen aikana on tärkeää muistaa, että oireet ovat vaarattomia ja menevät ohitse. Hengitykseen keskittyminen voi auttaa. Konkreettisina keinoina voi käyttää myös johonkin yksinkertaiseen asiaan keskittymistä tai toiselle ihmiselle puhumista. Paniikkikohtausten pelkoon liittyvää ahdistavien tilanteiden välttelyä ei kannata tehdä, koska se voi pitkällä aikavälillä hankaloittaa tilannetta ja kapeuttaa normaalia elämää.
Mielenterveystalo.fi-sivustolta löytyy omahoito-ohjelma, josta voit lukea tarkemmin paniikkikohtausten itsehoidosta.
Milloin hoitoon?
Kohtausten toistuessa usein tai johtaessa välttämiskäytökseen ja arjen hankaloitumiseen voi olla kyse varsinaisesta paniikkihäiriöstä, jonka tunnistamiseksi ja hoitamiseksi on viisasta kääntyä lääkärin tai psykologin puoleen.
Henkilöllä, jolla on paniikkikohtauksia, on keskimääräistä useammin jokin mielenterveyden häiriö, kuten ahdistuneisuus- tai mielialahäiriö.
Paniikkikohtauksia muistuttavia kohtauksia esiintyy myös joissakin elimellisissä (somaattisissa) sairauksissa. Tällaisia sairauksia ovat astma, kilpirauhasen liikatoiminta, lisäkilpirauhasen liikatoiminta, lisämunuaisen ytimen kasvain (feokromosytooma, ks. Lisämunuaisen sairauksia), sisäkorvan toiminnan häiriö, verenpaineen säätelyn häiriö ja tietyt sydämen rytmihäiriöt. Kohtauksen aikaisten rintakipujen tai hengenahdistuksen jatkuessa pidempään tai ollessa voimakkaita on aina syytä hakeutua lääkäriin mahdollisen sydän- tai keuhkoperäisen sairauden poissulkemiseksi.
Lisää tietoa
Terveyskylä.fi/Mielenterveystalo
Bourne EJ. Vapaaksi ahdistuksesta – työkirja paniikista ja peloista kärsiville. Lyhytterapiainstituutti Oy 2013.
Kirjallisuutta
- Koponen H. Ahdistuneisuushäiriöt. Lääkärin tietokannat / Lääkärin käsikirja [online; vaatii käyttäjätunnuksen]. Kustannus Oy Duodecim. Päivitetty 14.6.2024.
- Huttunen MO, Kalska H, toim. Psykoterapiat. 3. painos. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim 2015.
- Bourne EJ. Vapaaksi ahdistuksesta – työkirja paniikista ja peloista kärsiville. Lyhytterapiainsituutti Oy, 2013.
