Yleistä
Peliriippuvuus voi tarkoittaa joko rahapeli- tai digipeliriippuvuutta. Kun pelaaminen on kehittynyt riippuvuuden tasolle, sille on ominaista hallinnan menettäminen ja vaikeus. Tällöin lopettamisesta voi seurata vierotusoireita, kuten hermostuneisuutta, keskittymiskyvyn ongelmia ja unettomuutta. Pelaamisen merkitys kasvaa, ja se muuttuu ensisijaiseksi suhteessa muihin kiinnostuksen kohteisiin ja päivittäisiin toimintoihin. Pelaaminen jatkuu tai jopa lisääntyy sen aiheuttamista kielteisistä seurauksista huolimatta.
Pelaaminen voi olla jatkuvaa, kausittaista tai toistuvaa. Riippuvuustasoinen pelaaminen voi aiheuttaa huomattavaa kuormittumista tai heikentää merkittävästi toimintakykyä yksilön itsensä kannalta, perheessä, muissa sosiaalisissa suhteissa, koulutuksessa, työssä tai elämän muilla tärkeillä osa-alueilla.
Sekä rahapeli- että digipeliriippuvuudet ovat vakavia sairauksia, jotka heikentävät yksilön elämänlaatua. Siksi varhainen tunnistaminen ja tuen ja hoidon piiriin hakeutuminen on tärkeää.
Peliriippuvuuden yleisyys
Rahapelaaminen
Suomalaiset pelaavat rahapelejä varsin paljon; miltei 80 prosenttia suomalaisista on pelannut jotain rahapeliä viimeisen vuoden aikana (2019). Riippuvuutta lievempi häiriö on rahapeliongelma. Sen esiintyvyys väestötasolla on noin 3 prosenttia (n. 112 000 henkilöä). Vakavammasta rahapeliriippuvuudesta kärsii noin 1,4 % suomalaisista, ja riskitasolla pelaa noin 11 prosenttia suomalaisista.
Miehet pelaavat rahapelejä naisia enemmän, ja heillä on myös ongelmia naisia enemmän. Vuoden 2019 tutkimuksen mukaan 41 prosenttia 15–17-vuotiasta oli pelannut rahapelejä ikärajoituksista (18 vuotta) huolimatta. Pelatuimmat pelityypit Suomessa ovat lottopelit, arpapelit ja raha-automaattipelit. Rahapelaaminen internetissä on yleistynyt. Ongelmia aiheuttavia pelityyppejä ovat nopeatempoiset pelit ja pelaaminen internetissä. Tyypillisimpiä rahapelaamisesta koituvia haittoja ovat taloudelliset haitat, ihmissuhdehaitat ja tunne-elämän haitat. Ongelmallinen rahapelaaminen koskettaa myös pelaajan läheisiä, joita on Suomessa noin 790 000.
Digipelaaminen
Digipelaaminen on varsin yleistä viihdettä. Vuoden 2020 tutkimuksen mukaan lähes 80 % suomalaisista pelaa digitaalisia viihdepelejä vähintään ajoittain ja joka viides päivittäin. Digipeliriippuvuuden yleisyyden arvellaan olevan noin 3 prosenttia.
Rahapeliriippuvuuden oireet
Rahapeliriippuvuudelle on tyypillistä niin kutsuttu pelaamisen kierre, jossa pelaaminen jatkuu voitosta tai häviöstä huolimatta. Voitto ei takaa pelaamisen loppumista, vaan on yleensä pelaamista kiihdyttävää. Voittoputkessa pelaamista jatketaan ajatuksella ”tuplata” voitot, ja pelaaja saattaa jopa kasvattaa panoksia. Tappiotilanteessa pelaaja jatkaa niin ikään pelaamista, nostaa panoksia ja pelaa suuremmilla summilla kuin on aluksi ajatellut pelaavansa, aikomuksenaan voittaa häviämänsä rahat takaisin. Molemmissa tilanteissa pelaaminen kiihtyy entisestään ja tuloksena on tyypillisesti huomattava taloudellinen ahdinko.
Rahapelaamisen motiivina on aina mahdollisuus voittaa rahaa, vaikka tilastollisesti häviäminen on todennäköisempää. Pelaamiseen liittyy usein voimakkaita tunteita, kuten pelaamisen tuomaa jännitystä, jos elämässä ei muuten koeta olevan riittävästi jännitystä. Pelaamisen tiedetään olevan myös pakoa vaikeiden tunteiden käsittelystä tai pakoa arjen haasteista. Rahapelaaminen koetaan hetkellisenä helpotuksena ahdistuksen tai masennuksen tunteeseen, kun kaikki muu ympärillä unohtuu hetkeksi.
Pelaamisella saatetaan myös palkita itseä tai juhlistaa jotakin tapahtumaa. Rahapeliriippuvuuden kehityskulkuun kuuluu se, että aluksi pelaaminen saa aikaan miellyttäviä tunteita. Tämä aktivoi aivojen mielihyväjärjestelmää, mikä kannustaa pelaamaan yhä enemmän. Ajan myötä pelaamisesta tulee pakonomaisempaa, eikä sitä harrasteta positiivisten tunteiden vuoksi vaan negatiivisten tunteiden välttämiseksi.
Rahapeliriippuvuuden taustatekijät
Rahapeliriippuvuus on päihde- ja aineriippuvuuksien kaltainen aivojen sairaus, jossa dopamiini näyttäisi olevan keskeisessä roolissa. Neurobiologian ja geneettisten tekijöiden lisäksi rahapeliriippuvuudelle altistavia tekijöitä ovat sosiaaliset tekijät ja ympäristötekijät (rahapelien saatavuus, hyväksyttävyys), persoonallisuustekijät (kuten impulsiivisuus, epäsosiaalisuus ja emotionaalinen epätasapaino), sekä kehitykselliset häiriöt (kuten ADHD).
Rahapeliriippuvuuteen liittyy varsin usein alkoholi-huumeriippuvuus tai aineiden väärinkäyttö. Rahapeliriippuvuuteen liitetään myös persoonallisuushäiriöt. Masennustilat, masentuneisuus, yksinäisyys ja sosiaalinen syrjäytyneisyys lisäävät alttiutta rahapeliriippuvuuden kehittymiselle ja kroonistumiselle. Kaksisuuntaisen mielialahäiriön mania- tai hypomaniajaksoihin voi joskus liittyä hallitsematonta rahapelaamista.
Rahapeliriippuvuuden seuraukset
Hallitsematon pelaaminen johtaa usein taloudellisiin haittoihin, tunnetason haittoihin ja ihmissuhdehaittoihin, erityisesti perheessä. Riippuvuuden tyypillinen piirre on pelaamisen salaaminen läheisiltä ja pelaamisen mahdollistaminen lainarahalla tai turvautumalla rikollisiin keinoihin (kavaltaminen, petokset, läheisen varojen käyttö).
Rahapeliriippuvuus on tyypillisesti salattu, hävetty ja kauan piiloteltu ongelma, joka ei näy päällepäin ja näin pysyykin usein tunnistamattomana vuosia. Hoitoon hakeutumisen tiedetään olevan vähäistä, ja hoitamaton ongelma tyypillisesti pahenee ajan myötä. Hoitoon hakeutumisen esteenä näyttää olevan muun muassa häpeän tunne, hoitomahdollisuuksien huono tunnettavuus ja halu hoitaa ongelmaa itse. Rahapeliriippuvuuteen liittyy suurentunut itsemurhariski.
Digipeliriippuvuuden oireet
Digipeliriippuvuus on riippuvuushäiriönä samankaltainen kuin rahapeliriippuvuus. Digitaalisen pelaamisen (digipelaamisen) tarkoituksena ei ole voittaa rahaa vaan ensisijaisesti viihtyä, viettää aikaa ja saada myönteisiä kokemuksia. Digipelaamisen vetovoimaa selittävät esimerkiksi pelien kiinnostavuus (pisteet, tasot, tarinallisuus), pelien sosiaalisuus ja pelien nopeus.
Positiivisista kokemuksista huolimatta pelaaminen voi alkaa hallita yksilön ajatuksia, ajankäyttöä ja näin aiheuttaa monen tasoisia haittoja yksilölle ja hänen läheisilleen.
Digipeliriippuvuuden taustatekijät
Digipeliriippuvuudelle altistavia tekijöitä ovat masennus, ahdistuneisuushäiriöt sekä koettu yksinäisyys. Pakopelaaminen eli arjen kuormittavuuden pako ja hetkellisen helpotuksen haku pelaamisesta on yhteydessä ongelmalliseen digipelaamiseen.
Digipeliriippuvuuden seuraukset
Hallitsematon digipelaaminen tuo mukanaan terveydellisiä haittoja, kuten unihäiriöitä, keskittymisvaikeuksia, reaalimaailman kaventumista ja muita psykososiaalisia häiriöitä. Haavoittuva ikäluokka on huomattavasti nuorempi kuin rahapelaamisen kohdalla. Digipeleissä käytetyt loot boxit eli yllätyslaatikot, joiden toimintaperiaate muistuttaa rahapelaamista, saattavat altistaa rahapelaamiselle.
Peliriippuvuuden itsehoito
Rahapeliriippuvuus
Rahapeliriippuvuuden vähentämiseen tai lopettamiseen tarvitaan muutosmotivaatiota. Sitä voi vahvistaa oman pelaamisen tarkastelulla, esimerkiksi verkossa olevilla mittareilla (Rahapelaamisen haitat -testi tai Peluurin testejä pelaamisen arviointiin) ja pitämällä päiväkirjaa kulutetusta rahasta ja pelaamisen toistuvuudesta.
Rahapeliongelmaan on tarjolla oma-apu opas Avaimia rahapeliongelman hallintaan, jonka sisällöt on suunniteltu tukemaan muutosta.
Muita itsehoitokeinoja ovat pelaamisen rajoittaminen tai estäminen (peliestot), rahankäytön suunnittelu ja mahdollinen läheisen tuki (laskujen maksaminen ajoissa). Edunvalvonta tai välitystili ovat viranomaiskeinoja, jotka mahdollistavat talouden kokonaisvaltaisen ja määräaikaisen tai pysyvän kontrollin.
Kuormittava taloudellinen tilanne (velat) on syytä hoitaa kuntoon, sillä hoitamaton taloudellinen tilanne altistaa retkahduksille. Vertaistuesta saattaa olla apua muutoksessa. Vertaistukiryhmiä järjestävät Nimettömät Pelurit (GA), joka toimii samalla periaatteella kuin AA-ryhmät alkoholiongelman kanssa muutosta tekeville. Lisäksi vertaisryhmiä järjestää Sosped-säätio nimellä Pelirajaton. Myös läheinen voi tukea rahapeliriippuvuudesta kärsivää yksilöä. Läheinen voi saada tietoa ja tukea oman kuormittumisensa vähentämiseksi Peluurit-verkkosivustolta sekä Pelirajaton-sivustolta.
Matalan kynnyksen tukea voi hakea myös verkkopohjaisista tuki- ja hoito-ohjelmista. Rahapeliriippuvuuteen on kehitetty Tehostartti-ohjelma ja Peli poikki -ohjelma.
Digipeliriippuvuus
Digipelaamisen hallintaan tai lopettamiseen tarvitaan niin ikään motivaatioita. Pelaamista kannattaa seurata pitämällä päiväkirjaa ja pohtia, mitä hyvää pelaaminen tuo ja mitä haittoja pelaamisesta koituu arkeen. Digipelaamisen itsehoitoon ei vielä ole tuotettu opasta, mutta jo tiedon kasvattaminen ilmiöstä saattaa lisätä motivaatioita. Tietoa digipelaamisesta ja hallinnan keinoista löytyy Digipelirajaton -pelaajalle- ja Lootbox.fi-sivustolta.
Digipelirajaton tarjoaa matalan kynnyksen tukea digipelaamisen hallintaan ryhmissä, kasvokkain ja verkossa. Myös vertaistuesta on monelle apua muutoksessa. Digipeliriippuvuuteen suunnattu Restart-ohjelma auttaa parantamaan pelaamisen hallintaa.
Milloin hoitoon
Usein riippuvuushäiriöstä toipuminen on nopeampaa ja pysyvämpää, jos siihen haetaan ammattiapua. Ammattilainen osaa arvioida yksilön kokonaisvaltaisen tilanteen, kuten voimavarat ja liitännäisoireet.
Rahapeliriippuvuuden taustalla saattaa olla myös joko alkoholin ja muiden päihteiden väärinkäyttöä tai masennustiloja. Muiden häiriöiden asianmukainen hoito on tärkeää siksi, että pelaajalla olisi jatkossa voimavaroja rahapeliriippuvuuden hoidossa tarvittavaan muutokseen. Selvästi jaksoittaisen hallitsemattoman pelaamisen taustalla voi olla kaksisuuntainen mielialahäiriö, jonka diagnosointi on tärkeää asianmukaisen lääkehoidon toteuttamisen kannalta.
Hoitoa voi hakea päihdehoitoyksiköistä, mielenterveystoimistosta ja riippuvuushäiriöihin perehtyneistä hoitopaikoista. Myös terveyskeskuksesta, opiskeluterveydenhuollosta tai työterveyshuollosta voi saada apua.
Rahapeliriippuvuuden hoidossa voidaan käyttää psykososiaalisen hoidon tukena lääkehoitoa, tyypillisimmin opiaattiantagonisteja nalmeefeenia tai naltreksonia, mutta haittavaikutuksia on seurattava.
Digipeliriippuvuuteen hoitoa on tarjolla vähemmän kuin rahapeliriippuvuuteen. Tukea ja hoitoa voi kuitenkin hakea samoilta tahoilta kuin rahapeliriippuvuuteen.
Linkkejä
Rahapelaaminen
Velkaongelmat
https://www.peluuri.fi/hae-apua/tukea-talous-ja-velkaongelmiin
Vertaistuki
https://www.peluuri.fi/hae-apua/vertaistukea
Hoito
https://www.peluuri.fi/hae-apua/terapiat-ja-muut-palvelut
Läheisille
Tiedä ja toimi -kortti: Pelaajan läheisten kohtaaminen ja tilanteen arviointi
Digipelaaminen
Tietoa digipelaamisen liittyvistä loot boxeista
Auttajan avuksi
Rahapeliongelma : pelaajan läheisten kohtaaminen ja tilanteen arviointi
Podcast ja video
THL:n & Sospedin yhteistyö kokemusasiantuntijoiden kanssa, 1. jakso: Rahapelaamisen puheeksiotto ja palveluihin hakeutuminen, 2. Talous ja talouden hoitaminen osana rahapeliongelmaa ja 3. Rahapelaajien ja läheisten kohtaamiset palveluissa
Miksi rahapelaamisen puheeksiotto on tärkeää? Kokemusasiantuntijan puheenvuoro (7:55 min)
Kirjallisuutta
- Castrén S, Raisamo S, Alho H. Miksi rahapeliongelman tunnistaminen on tärkeää. Potilaan Lääkärilehti 2022.
- Castrén S, Marionneau V, Lind K, Salonen AH. Rahapeliongelma läheisnäkökulmasta: Haittojen ymmärtämisestä tuen ja hoidon suunnitteluun. Tutkimuksesta tiiviisti 40/2022. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2022.
- Hodgins DC, Makarchuk K. Becoming a winner – Defeating problem gambling. A self-help manual for problem gamblers. Addictive Behaviours Laboratory, University of Calgary and Addiction Centre – Alberta Health Services 2002.
- Semantix, Castrén S, suom. Avaimia rahapeliongelman hallintaan – oma-apuopas. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2018.
- Alho H, Aalto M, Castrén S, Pajula M, toim. Peliriippuvuus. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim 2022.
- Peltonen A, Männikkö N, Hylkilä K, Kääriäinen M. Tunnistatko digipeliriippuvuuden. Suom Lääkäril 2022;77:e32780.
- Salonen AH, Lind K, Hagfors H, Castrén S, Kontto J. Rahapelaaminen, peliongelmat ja rahapelaamiseen liittyvät asenteet ja mielipiteet vuosina 2007–2019 – Suomalaisten rahapelaaminen 2019. THL Raportti 18/2020.
