Jäykkäkouristusbakteeria on maaperässä kaikkialla maailmassa. Se aiheuttaa vakavan usein kuolemaan johtavan infektion. Tartunta saadaan haavan, ihorikon tai eläimen pureman kautta. Lämpimissä maissa tartuntavaara kasvaa, koska bakteereja ja niiden itiöitä on maaperässä runsaasti. Jäykkäkouristukselta voi suojautua vain ylläpitämällä rokotussuojaa. Lisätietoa jäykkäkouristuksesta https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/taudit-ja-torjunta/taudit-ja-taudinaiheuttajat-a-o/jaykkakouristus.

Kurkkumätä on bakteerin aiheuttama vakava nielutulehdus. Bakteeri tuottaa myrkkyä (toksiinia), joka voi aiheuttaa henkeä uhkaavia sydämen rytmihäiriöitä ja hermoston toiminnan häiriöitä. Tauti tarttuu sairaasta tai oireettomasta bakteerin kantajasta lähikontaktissa. Lisätietoa kurkkumädästä https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/taudit-ja-torjunta/taudit-ja-taudinaiheuttajat-a-o/kurkkumata.

Rokotettava ei aina muista, milloin ja mitä rokotteita hän on aiemmin saanut. 1950-luvulla syntyneet ja tätä nuoremmat ovat yleensä saaneet neuvolassa tai koulussa rokotukset sekä jäykkäkouristusta että kurkkumätää vastaan. Asevelvollisuuttaan 1960-luvulla tai sen jälkeen suorittaneille miehille on myös annettu nämä rokotukset. On kuitenkin otettava huomioon, että 1930- ja 1940-luvuilla syntyneillä suomalaisilla jäykkäkouristus- ja kurkkumätäsuojat voivat olla puutteelliset. Jos on epävarmaa, onko rokotetta annettu vai ei, kannattaa se antaa. Usein matkalle lähtö on edessä niin pian, ettei koko rokotussarjaa ehditä toteuttaa. Selkeintä on antaa ne pistokset, jotka ehditään, ja suoja täydennetään matkan jälkeen. Lisätietoa Suomen kansallisessa rokotusohjelmassa käytetyistä rokotteista, rokotusten aloitusvuosista ja kohderyhmistä https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/tietoa-rokotuksista/kansallinen-rokotusohjelma.

Jäykkäkouristus- ja kurkkumätärokotteet on suunnattu bakteerin tuottamaa toksiinia vastaan. Ne suojaavat hyvin taudin vakavilta muodoilta. Kurkkumätärokote ei kokonaan estä bakteerin nielukantajuutta. Väestötutkimuksissa on kuitenkin todettu, että rokotetuissa väestöissä kurkkumätää aiheuttava bakteeri ei rokotettujen välillä juurikaan leviä. On kuitenkin muistettava, että rokotettukin voi tuoda kurkkumätäbakteerin tullessaan epidemia-alueelta. Koska tehosterokotusväliä on pidennetty, saattavat kurkkumätävasta-aineet laskea ennen seuraavaa rokotusta alle suojatason. Kurkkumätä tarttuu huonosti eikä vasta-aineiden lasku nykyisessä epidemiologisessa tilanteessa ole vaaraksi Suomessa. Asia on kuitenkin hyvä ottaa huomioon siinä tapauksessa, että henkilö joutuu erityisen alttiiksi kurkkumädälle. Jatkorokotuksen tarve ja rokotusreaktion riski on tällöin punnittava tapauskohtaisesti.