Lihaskrampissa on kyse lyhyestä, kivuliaasta, ei tahdonalaisesta lihassupistuksesta yhdessä tai useammassa lihaksessa. Lihaskrampit esiintyvät tavallisesti pohjelihaksistossa ja ne aiheuttavat jalkaterässä plantaarifleksion.
Tavallisimmat lihaskramppien tyypit ovat yöaikaan ilmenevät hyvänlaatuiset idiopaattiset lihaskrampit, joille ei siis tiedossa olevaa syytä, ja fyysiseen harjoitteluun liittyvä lihasten kramppaaminen, joka ilmenee joko harjoittelun aikaan tai pian sen jälkeen.
Mahdollisia aiheuttajia ja niiden selvittäminen
Lähes kaikilla esiintyy lihaskramppeja. Tietyt tekijät lisäävät niiden riskiä, kuten pohjelihasten kireys, nestehukka, poikkeamat kehon elektrolyyteissä (matala kalium ja magnesium) neurologiset ja metaboliset häiriöt ja jotkin lääkkeet, kuten esimerkiksi diureetit ja angiotensiini 2 reseptorisalpaajat.
On tärkeää erottaa lihaskrampit katkokävelyoireesta sekä toisaalta neurologisista oireista, jotka voivat liittyä esimerkiksi MS-tautiin. Erotusdiagnoosi perustuu yleensä kliiniseen tutkimiseen.
Mikäli kliinisen tutkimuksen perusteella on syytä epäillä lihaskramppien taustalla olevan alaraajoissa ilmenevä valtimotauti, neurologinen sairaus tai jokin muu sairaus, tarvitaan myös laboratoriokokeita. Mahdollisia tutkimuksia ovat veren glukoosi, munuaisen toiminnalliset testit, elektrolyyttitasapainon mittaaminen ja muun muassa kalsiumin ja magnesiumin pitoisuuksien määrittäminen.
Tarvitaan hermo-lihassähkötutkimus (ENMG-tutkimus), mikäli raajan lihakset todetaan voimiltaan heikentyneiksi. Joskus tarvitaan myös aivojen tai selkäytimen magneettitutkimus. Edellä mainitut tutkimukset tehdään erikoissairaanhoidossa.
Hoito
Akuutin tilanteen hoitona on kramppaavan lihaksen venyttäminen. Pohkeen krampin lievittämiseksi potilaat voivat esimerkiksi vetää käsillä varpaita sekä jalkaterää ylöspäin ja pitää koko jalkaterää riittävän pitkään dorsaalisessa fleksiossa.
Lääkehoitoa lihaskramppeihin ei nykyisin suositella. Aikaisemmin lääkehoitona on käytetty kiniiniä ja meprobamaattia (anksiolyyttinen ja relaksoiva) sisältävää yhdistelmävalmistetta, mutta sen käyttö on lopetettu lääkkeen mahdollisten haittojen takia.
Magnesiumvalmisteita käytetään lihaskramppeihin yleisesti, mutta niiden tehoa ei ole osoitettu systemaattisessa kirjallisuuskatsauksessa. Näyttöä tehosta on havaittu joillakin potilailla ja joillakin magnesiumin muodoilla (esim. raskauteen liittyvissä lihaskrampeissa kelatoidulla magnesiumilla). On mahdollista, että magnesiumvalmisteilla on tehoa, mutta tehon osoittamiseksi tarvittaisiin lisää tutkimuksia.
Kramppeja voidaan ehkäistä välttämällä niille altistavia tekijöitä (taulukko Lihaskramppien ehkäisyn keinoja).
| Vältä fyysisistä harjoittelua heti syömisen jälkeen. |
| Venyttele ennen harjoittelua tai ennen nukkumaan menoa. |
| Huolehdi riittävästä nesteen (mielellään kaliumia sisältäviä) saamisesta erityisesti harjoittelun jälkeen. |
| Vältä stimulantteja kuten kofeiinia ja nikotiinia. |
| Vältä tupakointia. |
