Jänteen ympäryskudosten (peritendiniitti eli tupettoman jänteen vieruskudostulehdus
), jänteen (tendiniitti) tai jänteen kiinnityskohdan tulehtuminen (insertiotendiniitti)
on melko yleinen vaiva sekä urheilijoilla että liikuntaa harrastavilla.
Akillesjänteessä ei ole jännetuppea, mutta jänne voi tulehtua eri kohdista tai revetä
kokonaan tai osittain.
Akillesjänteen repeämät ovat tyypillisimpiä noin 30–50-vuotiailla miehillä.
Nuoremmilla tavallisimpia vaivoja ovat tulehdukset.
Aiheuttajat
Akillesjänteen vaivojen tavallisia aiheuttajia ovat juoksu kovilla alustoilla, ponnistukset
hypyissä, liian nopea rasituksen nostaminen ja epäsopivat tai vääränlaiset kengät.
Kengät aiheuttavat aina vipuvarren jalkapohjan ja alustan väliin, mikä saattaa lisätä
akillesjänteeseen kohdistuvaa kuormituksen epäsymmetriaa.
Myös jalkaterän toimintojen poikkeama, kaarijalka, säären lihasten epätasapaino ja
kantaluun vaivat vaikuttavat vaivan syntyyn.
Tunnistaminen
Tyypillinen kipukohta on noin 2–6 senttiä jänteen kiinnityskohdasta (kantaluu)
ylöspäin.
Jänne näyttää ja tuntuu paksummalta (turvotus) kuin terveen puolen akillesjänne.
Jos kipu pahenee nilkkaa ojennettaessa on ongelma itse jänteessä.
Kun nilkan liikkeet ovat kivuttomia on ongelma enemmän jänteen ympäryskudoksissa.
Jos varpaille nousu ei onnistu ja jänteessä on kuoppa, kyseessä voi olla repeämä,
ja on syytä mennä lääkäriin.
Omahoito
Akillesjänteen tulehduksen akuuttivaiheessa lepo ja rasituksen välttäminen on tärkeää,
jotta tulehdus rauhoittuu.
Parasetamoli saattaa olla tarpeen.
Kylmäpakkaus tai jääpalalla hieronta 10 minuutin ajan muutaman kerran päivässä yhdistettynä
raajan kohoasentoon helpottavat.
UKK-instituutin suosituksen mukaan kylmähoitoa tulee käyttää harkiten.
Tavallisesti alkuhoitona ovat kenkiin laitettavat kantakorotukset.
Tarvittaessa valmistetaan yksilölliset jalkaterän ja alaraajan toimintaa ohjaavat
pohjalliset kantaluun asennon korjaamiseksi (ks. Jalkaterien toimintaa ohjaavat pohjalliset).