Pöytien ja julkisten tilojen pintojen desinfiointi kahden tunnin välein voisi estää jopa 80 prosenttia lentoasemilla tapahtuvista norovirustartunnoista. Norovirus leviää herkästi juuri lentoasemien kaltaisissa tiloissa.

Ihmisen norovirukset ovat maailmanlaajuisesti merkittäviä maha-suolikanavan tulehdusten aiheuttajia. Norovirusinfektion oireita ovat oksentelu, ripuli, vatsakivut ja kuume.

Tutkijat kävivät läpi yli 20 tuntia lentoasemalla kuvattua videomateriaalia ja laskivat matkustajien koskeneen erilaisia pintoja yhteensä 26 000 kertaa. Tämän jälkeen he mallinsivat ja simuloivat kuinka todennäköisesti kosketus johtaa norovirustartuntaan ja miten hyvin eri toimenpiteet ehkäisevät tartuntaa.

Mallinnuksen perusteella kosketuspintojen kautta tapahtuvat tartunnat keskittyvät etenkin lentoasemien ravintoloihin ja kahviloihin. Niissä arviolta joka kymmenestuhannes matkustaja saa tartunnan.

Julkisten pintojen desinfiointi kahden tunnin välein kuitenkin pienentäisi tartuntariskiä 80 prosenttia per lentoasemakäynti. Myös antimikrobisten kuparipintojen tai pinnoitteiden käyttäminen estäisi 16–99 prosenttia tartunnoista, tutkijat arvioivat.

Käsien peseminen ei tämän mallinnuksen perusteella estäisi kuin 2 prosenttia tartunnoista. Kasvosuojaa käyttävät sen sijaan ovat pienemmässä tartuntavaarassa, koska he koskettelevat kasvojaan vähemmän.

Mallinnuksen tuloksiin kannattaa suhtautua pienellä varauksella, mutta ne selvästi viittaavat julkisten tilojen kosketuspintojen desinfioinnin ja antimikrobisten pintamateriaalien tehoon norovirustartuntojen ehkäisyssä.

Tutkimus julkaistiin PLOS Computational Biology -lehdessä.

Norovirus tarttuu pääasiassa ruoan ja juoman välityksellä tai ihmisestä toiseen, mutta virukset säilyvät tartuttavina pinnoilla kuten pöydillä ja ovenkahvoissa useitakin päiviä. Norovirus aiheuttaa epidemioita herkästi myös sairaaloissa ja laitoksissa huolimatta näissä noudatettavasta käsihygieniasta.

Uutispalvelu Duodecim

(PLOS Computational Biology 2024;DOI:10.1371/journal.pcbi.1012561)

https://doi.org/10.1371/journal.pcbi.1012561