Toksoplasmoosi on Suomessa melko harvinainen, mutta raskauden aikana hyvin ikävä loistauti, joka voi aiheuttaa lapselle näkö- tai hermostovaurion. Se estetään hyvällä hygienialla raskauden aikana.

Toxoplasma gondii on loisalkueläin, joka voi tartuttaa ihmisen, vaikka sen pääisäntä on kissa. Tartunnan voi saada mm. kissan ulosteen, likaisten vihannesten tai huonosti kypsytetyn lihan välityksellä. Suurin osa tartunnan saaneista jää oireettomiksi tai sairastaa lieviä flunssaoireita. Toksoplasmoosi onkin ihmisen yleisin piilevä alkueläininfektio. Ongelmaksi tartunta tulee, jos sen saa ensimmäistä kertaa raskauden aikana, koska toksoplasma siirtyy silloin noin 40 %:ssa tapauksista sikiöön, viimeisen raskauskolmanneksen aikana jopa 80 %:ssa. Infektio voi aiheuttaa keskenmenon tai lapselle synnynnäisen toksoplasmoosin. Siihen voi liittyä vakavia hermosto- ja näköoireita.

Piilevän toksoplasmoosin esiintyvyys on hyvin erilainen eri maissa. Suomessa vasta-aineita on raskaana olevista noin 20 %:lla, kun taas Keski-Euroopassa noin 50–70 %:lla, Ranskassa jopa 88 %:lla. Syy suureen esiintyvyyteen on raakana tai vähän kypsennettynä syöty liha. Siitä seuraa, että Suomessa naisten yleinen tartunnan riski on pienempi, mutta toisaalta ensitartunnan tullessa raskauden aikana synnynnäinen toksoplasmoosi on todennäköisempi, koska äideillä ei ole aikaisempaa suojaavaa immuniteettia.

Varhaisen raskauden aikana toksoplasmoosi on vakava yleisinfektio, joka voi johtaa raskauden keskeytymiseen. Myöhemmin seuraus voi olla krooninen infektio, johon liittyy aivovaurio ja silmän verkkokalvon vaurio.

Suomessa arvioidaan olevan vuosittain noin 130 toksoplasman ensitartuntaa raskauden aikana (0,2–0,3 % raskauksista), ja ne jäävät seulonnan puuttuessa nykyisin toteamatta. Näin ollen vuosittain 50–60 lasta voi saada synnynnäisen toksoplasmoosin. Stakes1 on suositellut raskaana olevien toksoplasmaseulontaa, mutta sitä ei toistaiseksi ole otettu kunnissa käyttöön.

Vastasyntyneen synnynnäinen toksoplasmoosi on yleisinfektio, johon liittyy keskushermosto-oireita. Alkuraskauden aikana alkanut tauti johtaa vaikeaan infektioon ja myöhemmin alkanut krooniseen tautiin, johon liittyy näkö- ja keskushermostovaurioita. Silmäoireista ovat tyypillisiä verkkokalvon vauriot.

Toinen tilanne, jossa toksoplasmoosi on vaarallinen, on immuunipuutostila, jolloin taudinkuva on usein raju. Potilas voi saada aivotulehduksen, keuhkokuumeen tai sydänlihastulehduksen, ja infektio voi johtaa kuolemaan.

Taudin ehkäisy

Raskaana oleville on annettu ohjeeksi tyhjentää kissanhiekkalaatikko päivittäin ja pestä se lähes kiehuvalla vedellä. Toksoplasman munat pystyvät tartuttamaan vasta muutaman päivän kuluttua, joten vaihto päivittäin estää tartuntaa. Tässä samoin kuin puutarhatöissä tulee käyttää suojakäsineitä ja huolehtia hyvin käsien pesusta. Kädet tulee pestä myös lasten hiekkalaatikkoleikkien jälkeen.

Raa'an lihan käsittelyn jälkeen kädet ja keittiövälineet tulee puhdistaa hyvin. Liha tulee kypsentää kunnolla. Varsinkaan ulkomailla ei pidä syödä huonosti kypsennettyä lihaa tai raakoja munia, eikä juoda pastöroimatonta maitoa. Hedelmät ja vihannekset on paras kuoria tai ainakin pestä hyvin. Voi myös harkita, kannattaako raskauden aikana mennä ollenkaan suuren riskin alueille (Keski- ja Etelä-Eurooppa). Yleisiin hygieniaan liittyviin käytäntöihin kannattaa raskauden aikana kiinnittää erityistä huomiota.

1 Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus, kuuluu nyttemmin Terveyden ja hyvinvoinnin laitokseen (THL)