Pyrkimys hyviin, kestäviin ja teknisesti oivallisiin tuotteisiin törmää kerta toisensa jälkeen siihen, että kestävät aineet ovat liiankin kestäviä, ja niitä alkaa kertyä ympäristöön vuosien kuluessa.
Nykyajan slogan on vettä hylkivä ja likaa hylkivä materiaali. Tällaiset materiaalit ovatkin yksinkertaistaneet elämää monin tavoin, mutta mikä tekee ne "hylkiviksi"? Usein kyseessä on jokin polymeeri eli muovimateriaali, jossa on fluoria orgaanisessa eli hiilirungossa. Tyypillisiä tällaisia on ulkoiluvaatteiden ja kenkien "goretex"-materiaali ja "teflon". Kuten monien muidenkin kestävien aineiden kohdalla, kestävyys on kaksiteräinen miekka. Se asettaa erityisiä vaatimuksia näiden tuotteiden elinkaaren päättyessä, vaikka käyttö onkin turvallista.
PFAS
Perfluoratut alkyyliyhdisteet (PFAS) on ryhmä teollisuuden laajalti käyttämiä kemikaaleja, joita löytyy hyvin monista kuluttajatuotteista. Niitä ovat mm. perfluoro-oktaanihappo (PFOA) ja perfluoro-oktaanisulfonihappo ja sen suolat (PFOS). Näitä yhdisteitä on käytetty laajasti mm. tekstiiliteollisuudessa, metalliteollisuudessa, tulenestovaahdoissa, valokuvien valmistuksessa, puolijohdeteollisuudessa ja ilmailuteollisuudessa. Toinen pää PFOA- ja PFOS-molekyyleistä on vesihakuinen ja toinen pää on vettä hylkivä. Tämä on niiden käytön peruste.
Nämä yhdisteet ovat kemiallisesti hyvin kestäviä (käytännössä sekä ympäristössä että elimistössä täysin hajoamattomia) ja siten biokertyviä, ja myös myrkyllisiä. Niitä on tavattu ympäristönäytteissä maapallon kaikissa osissa. Tärkeimmät myrkkyvaikutukset ovat sikiökuolleisuus ja maksavauriot. PFOA:n eliminaation puoliintumisajaksi on arvioitu 4 vuotta.
Haitallisten ominaisuuksien takia PFOA-yhdisteiden suurin valmistaja 3M päätti vuonna 2000 vapaaehtoisesti vähentää ja lopettaa näiden yhdisteiden valmistamisen. PFOS-yhdisteiden tuotanto loppui vuonna 2002 ja PFOA-yhdisteiden 2008, ja korvaavat yhdisteet tulivat niiden tilalle. Useat muut valmistajat kuitenkin tuottavat niitä edelleen. Euroopan komissio on kieltämässä PFOA:n ja samankaltaisten aineiden käytön sellaisenaan tai seoksissa vuoden 2020 aikana 2–3 vuoden siirtymäajalla.
Eniten niitä on käytetty tekstiili- ja turkistuotteiden käsittelyyn, paperituotteiden käsittelyyn, erilaisiin ulkokäyttötarkoituksiin ja palonestoaineisiin. Käyttömääristä Suomessa ei ole arvioita. Tekstiili- ja paperituotteiden lisäksi niitä on ollut mm. sampoissa, hampaiden puhdistusaineissa, ihorasvoissa, astianpesukoneiden huuhteluaineissa, autonpesuaineissa, uuninpesuaineissa, kuivapesuaineissa, kiillokkeissa, lattia- ja autovahoissa sekä muurahaissyöteissä.
Ihmisen altistuminen PFAS-yhdisteille suoraan kuluttajatuotteista on siten ollut hyvin todennäköistä. Kuluttajatuotteista näitä yhdisteitä päätyy myös kaatopaikoille ja viemäriverkostoon. Pohjoismaisen ministerineuvoston rahoittamassa tutkimuksessa suurimmat ympäristöpitoisuudet mitattiin kaatopaikkojen suotovesistä ja jätevesistä. Huomattavan suuria pitoisuuksia oli myös Helsingin Vanhankaupunginlahdelta pyydetyissä hauissa. Siten saastuneiden vesien petokalat ovat yksi ihmisen altistumislähteistä. Amerikassa yksi suurimpia altistumislähteitä on ollut mikroaaltouunissa käytettävät popcorn-pussit. Haittavaikutukset ihmiselle ovat epävarmoja, mutta eläinkokeista on saatu viitteitä syöpää aiheuttavista ominaisuuksista.
PFOA-yhdisteitä käyttävästä teollisuudesta suurin osa (esim. suurin käyttäjä tekstiiliteollisuus) on pystynyt siirtymään korvaaviin kemikaaleihin. Joissakin tapauksissa, esim. metallien kromipäällystyksessä, PFOS on työntekijöiden kromialtistumisen estäjänä välttämätön. Aikaisempaan käyttöön verrattuna nämä käyttöalueet ovat kuitenkin määrällisesti melko pieniä.
Polytetrafluorieteeni eli Teflon®
Polytetrafluorieteeni eli Teflon® on tärkeä kuluttajatuotteissa (mm. astioiden päällysteenä) käytettävä fluoripitoinen polymeeri. Teflon on niin liukasta, että se on ainoa tunnettu pinta, josta edes gekko-lisko ei saa otetta. Sen ongelmana on hajoaminen korkean lämpötilan (yli 350 °C) vaikutuksesta esim. päällystettyjen astioiden palaessa, jolloin vapautuu myrkyllisiä ultrapieniä hiukkasia. Ne aiheuttavat akuuttia keuhkovauriota ilmeisesti niissä olevien aktiivisten radikaalien takia. Tästä syystä päällystettyjä kattiloita ja paistinpannuja ei saa päästää kuumenemaan liikaa ja palamaan.
Huokoisia polytetrafluorieteenikuituja käytetään Goretex®-tekstiileissä. Ne ovat vettä hylkiviä, mutta sallivat kosteuden haihtumisen paremmin kuin monet muut synteettiset materiaalit. Tämän tyyppisiä vaatteita ei saa hävittää polttamalla.
Jotkut suksivoiteet sisältävät polytetrafluorieteeniä sisältäviä hartseja, joista vapautuu kuumennettaessa myrkyllisiä organofluoriyhdisteitä. Suksivoiteissa käytettävät fluoripolymeerit ovat pienempimolekyylisiä kuin esim. keittiöastioissa, ja niitä voi vapautua suksivoiteista jo suositelluissa levittämislämpötiloissa. Näitä suksivoiteita levittävillä suksien voitelijoilla on todettu hengitystieoireita, kuten hengenahdistusta. Fluoripitoisten suksivoiteiden levitys tulee siis ehdottomasti tehdä ulkona tai hyvin tuuletetussa tilassa kohdepoistoa käyttäen. PFOA-yhdisteet myös suksivoiteissa ja niiden valmistuksessa tulevat kielletyksi (ks. edellä).
