Kilpirauhanen on kaulan alaosassa molemmin puolin henkitorvea sijaitseva, 20 g painava rauhanen (ks. kuva ), joka tuottaa tyroksiinihormonia. Aineenvaihduntaa monipuolisesti säätelevä hormoni on ihmiselle välttämätön.
Kilpirauhanen. Kilpirauhanen sijaitsee kaulan alaosassa henkitorven molemmin puolin. Sen paino on noin 20 grammaa. Struumassa sen koko kasvaa.
Kilpirauhasen sairaudet ilmenevät eri tavoin:
- rauhasen toiminta eli tyroksiinihormonin tuotanto voi muuttua epänormaaliksi, liika- tai vajaatoiminnaksi
- kilpirauhanen tulehtuu
- rauhanen kasvaa liian suureksi
- kilpirauhaseen muodostuu kasvaimia.
Kilpirauhasen vajaatoiminta (hypotyreoosi). Kilpirauhasen tyroksiinin tuotanto voi vähentyä ja lakata, jolloin kyseessä on kilpirauhasen vajaatoiminta.
Kilpirauhasen liikatoiminta (hypertyreoosi). Silloin kun rauhanen tuottaa tyroksiinia liikaa, syntyy kilpirauhasen liikatoiminta.
Kilpirauhasen tulehdus (tyreoidiitti). Kilpirauhasen tulehduksia on kahta tyyppiä. Kilpirauhasen autoimmuunitulehdus syntyy yleensä hiljalleen, eikä siihen yleensä liity mitään kipuja tai muita oireita kaulalla kilpirauhasen seudussa. Autoimmuunitulehdus voi johtaa vuosien mittaan kilpirauhasen vajaatoimintaan. Toisen tulehdustyypin nimitys on subakuutti kilpirauhasen tulehdus. Siinä esiintyy kipua kaulalla ja kilpirauhanen voi suurentua.
Struuma. Kilpirauhasen suurentumista kutsutaan struumaksi. Struumaan ei läheskään aina liity häiriöitä tyroksiinihormonin tuotannossa. Joskus suurentunut rauhanen alkaa tuottaa liikaa hormonia, jolloin on sekä struuma että liikatoiminta.
Kilpirauhasen kasvaimet. Kilpirauhasen kasvaimia on monenlaisia, ja ne ilmenevät ylimääräisenä pattina kaulan alaosassa kilpirauhasen kohdalla. Noin 95 prosenttia niistä on hyvänlaatuisia, eli ne eivät ole syöpäkasvaimia. Kilpirauhasen kasvaimista noin 5 prosenttia on syövän aiheuttamia. Niitä on useita eri muotoja. Kilpirauhassyöpä on useimmiten hyvin hoidettavissa, eikä se silloin lyhennä elinikää.
