Äkillinen vatsatauti

Useimmat vatsataudit ovat päivän parin sairauksia, jotka paranevat itsestään. Aiheuttajan selvittäminen on harvoin tarpeen. Lepo ja nestetasapainosta huolehtiminen, eli riittävä juominen, on taudin aikana tärkeää.

Äkillisen vatsataudin syitä

Monet tekijät voivat aiheuttaa vatsataudin. Seuraavassa yleisimpiä:

  • Matkaripuli on tavallisin matkailijoiden terveysongelma. Yleisimmin ripulin aiheuttaa ruoasta tai juomasta saatu bakteeri.
  • Niin sanotun ruokamyrkytyksen eli ruoasta tai juomasta saadun suolistotulehduksen voi saada myös kotimaasta.
  • Norovirus on Suomessa yleisin suolistoinfektion aiheuttaja. Oireisiin kuuluvat oksennukset, ripuli, vatsakivut ja usein kuume. Norovirustaudin vilkkainta aikaa on tammikuun ja toukokuun välinen aika vuosittain. Jotkin muutkin virukset aiheuttavat vatsatauteja, esimerkiksi rota- ja adenovirukset.
  • Kampylobakteeri, salmonella, shigella ja EHEC-bakteeri ovat maailmanlaajuisesti esiintyviä bakteereita, jotka leviävät usein ruoan kautta.
  • Myös Yersinia-bakteerit leviävät yleensä ruoan kautta. Yleisimmät oireet ovat vatsakivut, ripuli ja usein myös kuume.
  • Listeria-infektion voi saada, jos nautitussa ruoassa on suuri määrä bakteeria. Ravintoaineita, joista sen voi saada helpoiten ovat tyhjiöpakatut kuumentamattomat kalatuotteet. Suolistotulehduksen lisäksi se voi joskus aiheuttaa myös bakteremian, aivokalvotulehduksen tai raskaana olevalle sikiön infektion.
  • Joitakin alkueläinten aiheuttamia suolistotauteja voi saada sekä Suomesta että ulkomailta.
  • Antibioottihoitoon liittyvä ripuli on usein lievää ja voi johtua lääkkeen suorasta haitasta tai suoliston oman bakteeriston häiriintymisestä. Osa aiheutuu Clostridioides difficile -bakteerista, ja silloin oireet ovat yleensä äkillisempiä ja vakavia.
  • Myös jotkin muut lääkkeet, kuten ummetuslääkkeet (laksatiivit), voivat aiheuttaa ripulia.

Pitkittynyt ripuli

Ripulia kutsutaan pitkittyneeksi, kun ulostamiskertoja on yli 3 vuorokaudessa, uloste on löysää tai vesimäistä ja ripuli on kestänyt 3–4 viikkoa tai enemmän.

Pitkittyneen ripulin syitä

Hyvin monenlaiset tekijät voivat aiheuttaa pitkittynyttä ripulia. Seuraavassa luetellaan yleisimmät:

  • Ärtyvän suolen oireyhtymä ja muut toiminnalliset suolistohäiriöt ovat hyvin yleisiä. Niitä esiintyy yli 10 %:lla väestöstä.
  • Laktoosi-intoleranssi eli maitosokerin imeytymishäiriö voi aiheuttaa ripulin lisäksi ilmavaivoja, vatsan turvottelua ja vatsakipuja.
  • Keliakiassa viljatuotteiden sisältämä valkuaisaine gluteeni vaurioittaa ohutsuolen limakalvoa ja aiheuttaa usein erilaisia vatsavaivoja, ja sen seurauksena voi aiheutua myös joidenkin ravintoaineiden puutoksia.
  • Jotkin hiilihydraatit, esimerkiksi ksylitoli, fruktoosi tai sorbitoli, imeytyvät huonosti ja voivat aiheuttaa lievää ripulia.
  • Monet lääkkeet, kuten antibiootit, ummetuslääkkeet, rauta ja metformiini, voivat aiheuttaa pitkittynyttä ripulia.
  • Jotkin luontaistuotteet, vitamiinit ja hivenaineet, esimerkiksi C-vitamiini ja magnesium, voivat vaikuttaa suolen toimintaan.
  • Tulehdukselliset suolistosairaudet, kuten haavainen paksusuolitulehdus (colitis ulcerosa) ja Chronin tauti, ovat yleistyneet länsimaissa nopeasti viime vuosina.
  • Eräät alkueläinten aiheuttamat suolistotaudit tai muut mikrobitaudit voivat pitkittyä.
  • Ummetus voi aiheuttaa niin sanotun ylivuotoripulin. Siinä suolisto tukkeutuu kovettuneen ulostemassan vuoksi, mutta nestemäinen uloste pääsee kiertämään esteen ja vuotamaan ohi.
  • Runsas alkoholin käyttö voi aiheuttaa pitkittynyttä ripulia.
  • Sappihapporipuli voi olla yksi syy pitkään jatkuvaan ja useita kertoja päivässä vaivaavaan ripuliin. Useat tekijät saattavat aiheuttaa sappihappojen imeytymishäiriötä. Se voi johtua esimerkiksi ohutsuolen loppuosan sairaudesta tai leikkauksesta, sappirakon poiston jälkitilasta tai haiman vajaatoiminnasta. Joskus se ilmenee myös ilman selkeää rakenteellista poikkeavuutta, eikä syytä tunneta. Vaivaan on olemassa lääkitys.
  • Ummetuslääkkeiden (laksatiivien) liikakäyttö voi johtaa pitkittyneeseen ripuliin.
  • Kilpirauhasen liikatoiminnan yhteydessä esiintyy usein suolen toiminnan vilkastumista ja ripulia.
  • Suolistosyöpä on harvinainen ripulin syy, mutta se täytyy huomioida etenkin yli 65-vuotiailla, jos suoliston toiminta selkeästi muuttuu aiemmasta.

Itsehoito

Äkillisessä ripulissa ja vatsataudissa tärkeintä on nestehukan korvaaminen sitä mukaa kuin sitä syntyy (ks. Matkaripuli). Runsaasti oksentelevankin on koko ajan pyrittävä nauttimaan pieniä nestemääriä kerrallaan. Suositeltavia juotavia ovat esimerkiksi laimeat mehut, tee, kasvisliemet, vesi ja mehukeitot. Hyvin makeita juomia ei kannata juoda liikaa eikä yksistään, sillä se saattaa aiheuttaa osmoosiripulin. Osmoosiripuli tarkoittaa tilannetta, jossa suolistossa olevat aineet vetävät mukaansa vettä ja estävät sen normaalia imeytymistä. Apteekista voi ostaa myös niin sanottuja ripulijuomia. Erityisesti lasten ja vanhusten juomisesta tulee huolehtia hyvin.

On myös hyvä, että nesteen lisäksi saadaan vähän suolaa eli on pyrittävä syömään jonkin verran suolaista ruokaa. Vaikka ripuli olisi runsasta, ruokaa imeytyy suolistosta ja syöminen ei pahenna ripulia. Myös apteekista saatavaa ripulilääkettä (loperamidi) voi käyttää lyhytaikaisesti ohjeen mukaan.

Pitkittyneessä ripulissa on aiheellista tarkkailla, liittyykö ripuli laktoosia sisältävien maitotuotteiden käyttöön tai ksylitolia tai sorbitolia sisältävien makeisten tai muiden tuotteiden nauttimiseen. Jos selvä yhteys löytyy, kannattaa kokeilla, miten näiden välttäminen vaikuttaa. Jos ripuli väistyy, lisätutkimuksia ei tarvita.

Jos selvää yhteyttä ruoka-aineisiin tai lääkkeisiin ei ole, ensi kertaa ilmaantunutta yli kolme viikkoa kestänyttä ripulia ei tule hoitaa omin päin, ennen kuin sen syy on selvitetty.

Milloin tutkimuksiin ja hoitoon?

Jos äkillinen ripuli on rajuoireinen tai siihen liittyy korkeaa kuumetta tai voimakasta vatsakipua tai jos ulosteessa on runsaasti verta, on hakeuduttava lääkärin hoitoon päivystykseen.

Voimakas uupumus ja limakalvojen jatkuva kuivuus voivat merkitä vaikeaa kuivumista, joka edellyttää nestetasapainon hoitoa. Vanhuksilla myös sekavuus on selkeä hälytysmerkki hoidon tarpeesta. Näissä tilanteissa on syytä hakeutua päivystykseen.

Voit myös tehdä oirearvion, jos sinulla on alle kuukauden kestäneitä ripulioireita. Oirearvio auttaa sinua arvioimaan, millaista hoitoa tarvitset oireeseesi. Oirearvion tuloksena saat itsehoito-ohjeen tai ohjeen, miten ja milloin hakeutua vastaanotolle.

Pitkittyneessä ripulissa yleisperiaate on, että yli kolme viikkoa jatkuneen ripulin vuoksi kannattaa hakeutua lääkärin tutkimuksiin, jos ripulin syy ei ole tiedossa. Tutkimuksissa selvitetään, mistä syystä ripuli on syntynyt. Kun syy on tiedossa, lääkäri suunnittelee siihen sopivan hoidon.

Vaikka pitkittynyt ripuli olisi lievää, on aiheellista hakeutua ilman viivyttelyä lääkäriin, jos

  • ulosteessa on verta
  • pitkäaikaiseen ripuliin liittyy laihtuminen, kuumeilu tai sairauden tunne
  • ripuli on alkanut melko äkisti ja pahenee viikkojen aikana
  • pitkäaikaista ripulia on öisinkin
  • pitkittynyt ripuli on alkanut myöhäisessä keski-iässä tai vanhempana (yli 60-vuotiaana).

Tutkimukset

Äkillisessä vatsataudissa voimakasoireisilta, monisairailta tai riskiammateissa toimivilta (niiltä, jotka voivat työssä ollessaan levittää tautia eteenpäin) tutkitaan tarvittaessa verikokeita ja ulostenäytteitä. Tutkimuksilla pyritään selvittämään yleistilaa, nestetasapainoa ja mahdollista taudinaiheuttajaa.

Pitkittyneessä tilanteessa lääkäri päättää potilaan haastattelun ja vastaanotolla tapahtuneen tutkimuksen perusteella, mitä jatkotutkimuksia tarvitaan. Jos oireet selvästi viittaavat ärtyvän suolen oireyhtymään, laboratorio- tai muita tutkimuksia ei välttämättä tarvita, vaan tilannetta voidaan seurata hoito-ohjeiden jälkeen.

Yleensä tarvitaan verikokeita, usein myös suolen tähystystutkimuksia sekä ulostetutkimuksia pitkittyneen ripulin selvittämiseksi. Kun diagnoosi selviää, annetaan sen mukaisia ruokavalio-ohjeita ja tarvittaessa lääkkeitä.

https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00059

Kirjallisuutta

  1. Jokelainen K. Aikuisen pitkittynyt ripuli. Lääkärin tietokannat / Lääkärin käsikirja [online; vaatii käyttäjätunnuksen]. Kustannus Oy Duodecim. Päivitys 13.12.2024.
  3. Kantele A. Äkillinen ripuli matkailijalla. Lääkärin tietokannat / Lääkärin käsikirja [online; vaatii käyttäjätunnuksen]. Kustannus Oy Duodecim. Päivitys 12.12.2022.
  4. Kantele A. Mikrobien aiheuttamat ripulitaudit. Lääkärin tietokannat / Lääkärin käsikirja [online; vaatii käyttäjätunnuksen]. Kustannus Oy Duodecim. Päivitys 19.12.2022.
  5. Kolho K, Färkkilä M. Tulehdukselliset suolistosairaudet – Mikä vialla? Duodecim 2017;133(18):1701–9.
  6. Jokelainen K. Aikuisen pitkittyneen ripulin syiden selvittely. Suom Lääkäril 2017;72(5):272–6.