Kuukautiset alkavat tavallisesti 10–16-vuotiaana ja keskimäärin 13,3 vuoden iässä. Alkamisikää selittää perimä, mutta siihen vaikuttavat myös ravinto ja liikunta. Lapsuudessa sairastetut vaikeat sairaudet tai niiden lääkehoito voivat vaikuttaa kuukautisten alkamisikään. Hitaan murrosiän kehityksen syynä voivat olla esimerkiksi vaikeat suolistosairaudet, kuten keliakia ja Crohnin tauti.

Alkuvaiheessa, parin kolmen vuoden ajan, kuukautiskierrot ovat epäsäännöllisiä ja vuodot voivat tulla jopa muutaman kuukauden välein. Tämä johtuu siitä, että kuukautiskierron säätely ei vielä ole kypsynyt, eikä munasolun irtoaminen ole säännöllistä. Tämä on normaali murrosiän kehitykseen littyvä vaihe ja kestää keskimäärin 2–3 vuotta.

Vuoto voi joskus muuttua poikkeavan runsaaksi ja pitkittyä (ks. Kuukautisten alkamisvaiheeseen liittyvä vuotohäiriö). Aluksi kuukautiset voivat olla aivan kivuttomat, mutta kiertojen säännöllistyessä monelle ilmaantuu ainakin lieviä kuukautiskipuja.

Kuukautiskierron normaali pituus on 24–38 vuorokautta. Kierron pituus lasketaan vuodon alkupäivästä seuraavan vuodon alkuun. Useimmilla kuukautiskierron pituus vaihtelee muutamien päivien, jopa viikon, puitteissa. Tämä on aivan normaalia.

Normaali vuodon kesto on 2–8 vuorokautta, keskimäärin 5 päivää. Kokonaisvuodon määrä on 20–80 millilitraa (0,2–0,8 dl), mutta määrää on aika vaikea mitata. Runsaan vuodon mittarina onkin usein henkilön kokemus vuodon määrästä ja sen haittaavuudesta. Pienet hyytymät kuukautisvuodossa ovat normaaleja. Ne ovat tavallisia varsinkin jos vuoto on runsasta. Vuodon määrä voi myös vaihdella peräkkäisinä päivinä ja peräkkäisissä kierroissa. Monilla on pientä tiputusvuotoa yksi–kaksi päivää ennen varsinaisen kuukautisvuodon alkua tai heti kuukautisten jälkeen.

Kuukautiset loppuvat normaalisti 43–57-vuotiaana ja keskimäärin 51 vuoden iässä (ks. Vaihdevuodet). Useimmilla kuukautiskierto muuttuu epäsäännölliseksi 5–7 vuotta ennen kuukautisten loppumista (ks. Esivaihdevuodet (premenopaussi)). Hedelmällisyys vähenee jo 10 vuotta ennen lopullista menopaussia ja selvästi siinä vaiheessa, kun kuukautiskierto alkaa olla epäsäännöllinen. Kuukautisten loppumista säätelee enimmäkseen perimä, ja ulkoisista tekijöistä tärkein on tupakointi. Runsaasti tupakoivilla kuukautiset voivat loppua jopa kaksi vuotta odotettua aiemmin. Erilaiset syöpähoidot, kuten vatsan alueen sädehoito ja solusalpaajat, varhaistavat kuukautisten loppumista.

Säännöllisen kuukautiskierron ylläpito edellyttää normaalia aivolisäkkeen toimintaa, normaaleja munasarjoja, joka reagoivat aivolisäkehormoneiden erittymiseen, sekä normaalia kohtua. Hormonaalisesti kuukautiskierto jaetaan kahteen vaiheeseen: munarakkulan kypsymisvaihe ja keltarauhasen toimintavaihe. Kuukautiskierron säännöllisyys viittaa munasarjojen normaaliin hormonitoimintaan ja normaaliin ovulaatioon.

Kuukautiskierron vaiheet: ks. kuva .

• Kierron alussa munarakkula alkaa kasvaa aivolisäkkeen erittämän munarakkulaa kypsyttävän hormonin (FSH) vaikutuksesta. Munarakkula tuottaa naishormonia (estradioli), joka paksuntaa kohdun limakalvoa.
• Kun munarakkula on kypsä, se puhkeaa ja munasolu irtoaa (ovulaatio). Ovulaation käynnistää aivolisäkkeestä erittyvä luteinisoivan hormonin (LH) nopea nousu (ns. LH-piikki).
• Sama LH tukee munarakkulan paikalle kehittyvän keltarauhasen toimintaa ja keltarauhashormonin (progesteronin) eritystä kahden viikon ajan. Keltarauhashormoni kypsyttää kohdun limakalvoa mahdollista raskautta varten.
• Jos munasolu ei ole hedelmöittynyt ja kiinnittynyt, keltarauhanen surkastuu ja kuukautisvuoto alkaa.