Läiskäihottuma (läiskäekseema, kolikkoihottuma, eczema nummulare) on melko yleinen ihottuma, joka oireilee nimensä mukaisesti lanttimaisina, pyöreinä ihottumaläiskinä. Läiskäihottumaa esiintyy eniten 40–60-vuotiailla miehillä ja toisaalta lapsilla, joilla se on usein osa atooppista ihottumaa.

Läiskäihottuma luetaan niin sanottuihin sisäsyntyisiin ihottumiin. Taudin perussyy on monitekijäinen. Muun muassa ihon kuivuus ja atooppinen taipumus, säärien turvotus sekä elimistön tulehduspesäkkeet voivat vaikuttaa ihottuman ilmaantumiseen ja sen kulkuun. Läiskäihottuma toistuu usein samoilla henkilöillä, etenkin talvikaudella.

Läiskäekseeman oireet

Läiskäihottuma oireilee iholla lantin muotoisina eri kokoisina läiskinä. Oireet alkavat usein syksyllä tai talvella ja rauhoittuvat kesällä. Yleisimmin säärien etupinnoille, joskus myös käsivarsiin ja keskivartalolle, ilmestyy karheita, muutaman senttimetrin läpimittaisia tarkkarajaisia, kutisevia läiskiä (kuva  ). Niiden ympärillä voi olla yksittäisiä pieniä nesterakkuloita (vesikkeleitä) ja keskellä rupeutuvaa karstaa. Läiskiä voi olla vain yksi mutta yleensä niitä on useampia, ja kova kutina saattaa häiritä yöunta. Oireita ei yleensä esiinny kaulalla tai kasvoilla.

Ihottuma voi alkaa pienestä ihorikosta ja raapimisen seurauksena läiskät laajenevat, lisääntyvät ja rupeutuvat. Läiskäekseemaa onkin kutsuttu myös "infektioekseemaksi", vaikka rikkonaisella iholla kasvavilla bakteereilla on vain harvoin merkitystä taudin kannalta.

Läiskäihottuman toteaminen

Läiskäihottuma todetaan tyypillisen taudinkulun ja ihottuman ulkonäön perusteella. Koepalaa tai muita kokeita ei yleensä tarvita. Lapsilla ja nuorilla atooppinen ihottuma voi olla läiskäihottuman näköinen. Alaraajojen turvotus lisää ihottumariskiä, ja turvotuksesta johtuvan niin sanotun staasiekseeman ja läiskäihottuman erottaminen toisistaan on joskus vaikeaa. Myös psoriaasi, neurodermatiitti, punajäkälä ja allerginen kosketusihottuma voivat muistuttaa läiskäihottumaa.

Läiskäihottuman itsehoito

Iho kannattaa pestä säännöllisesti miedolla pesuaineella ja runsaalla vedellä. Pesun jälkeen tulee käyttää sopivaa perusvoidetta. Ihoa ei tule hangata tai raapia. Hydrokortisonivoiteesta on jonkin verran apua. Myös auringon UV-säteily rauhoittaa ihottumaa.

Milloin lääkäriin?

Lääkärissä kannattaa käydä varhaisessa vaiheessa, sillä läiskien raapiminen edistää ihottuman leviämistä. Läiskät häviävät parissa viikossa vahvalla kortisonivoiteella, mutta ne uusiutuvat helposti. Sen vuoksi kortisonivoidehoitoa jatketaan usein muutaman kuukauden ajan ylläpitohoitona 1–2 kertaa viikossa, ja muina päivinä käytetään perusvoidetta. Pitkittynyttä tautia voidaan hoitaa myös kalsineuriinin estäjävoiteilla (pimekrolimuusi tai takrolimuusi).

Jos läiskät tulehtuvat, tarvitaan kortisonivoidehoidon rinnalla paikallista tai sisäistä antibioottia. Joissakin tapauksissa lääkäri määrää kortisonitablettikuurin, UV-valohoitoa tai sisäisen immunosuppressiivisen lääkkeen. Lisäksi tarpeen mukaan suljetaan pois allerginen kosketusihottuma ja selvitetään mahdolliset krooniset ihottumaa ylläpitävät tulehduspesäkkeet.

Läiskäekseeman ehkäisy

Läiskäihottumaa voidaan jonkin verran ehkäistä hyvällä ihohygienialla ja käyttämällä säännöllisesti perusvoidetta, etenkin talvikaudella. Krooniset tulehdukset esimerkiksi hampaissa, poskionteloissa tai muualla elimistössä kannattaa hoitaa huolella.