Lähes 80 %:lla ihmisistä on aknea jossakin elämänvaiheessa. Yleisintä akne on murrosiän loppupuolella, tytöillä tavallisesti 14–17-vuotiaana ja pojilla hiukan vanhempana. Vajaalla viidenneksellä oireet jatkuvat aikuisiässä, ja pienellä osalla vielä yli 40-vuotiaanakin. Murrosiän akne on yleisempi pojilla ja aikuisiän akne naisilla.

Akneen on usein perinnöllinen taipumus. Ulkoiset tekijät, kuten hygienia, rasvaiset voiteet ja kuuma ympäristö, voivat lisätä akneoireita. Ruokavalion vaikutus akneen vaikuttaa tutkimustiedon nojalla vähäiseltä. Naisilla on usein enemmän oireita ennen kuukautisia. Lääkkeistä aknea voivat pahentaa tietyt hormonaaliset ehkäisyvalmisteet, kortikosteroidit, litium, jotkin epilepsialääkkeet, testosteroni ja anaboliset steroidit. Munasarjojen monirakkulaoireyhtymä (PCOS) on huomioitava taustatekijänä, jos naisella on aknen lisäksi myös ylipainoa, liikakarvoitusta ja kuukautiskierron häiriöitä.

Aknessa talineritys lisääntyy, talirauhasen tiehyt tukkeutuu ja syntyy tulehdusreaktio, jonka myötä talirauhaset turpoavat ja alkavat punoittaa. Tukosta sanotaan komedoksi, "ihomadoksi". Se koostuu talirauhasen tiehyen solujen erittämästä sarveisaineesta eli keratiinista ja talista. Talirauhasen tulehdusreaktion taustalla on muun muassa bakteeri nimeltään Cutibacterium acnes (aik. Propionibacterium acnes), joka kuuluu ihon normaalikasvustoon. Tulehduksen painopiste on talirauhasen tiehyessä tai itse talirauhasessa (kuva ).

Aknen oireet

Aknen tyyppipaikkoja ovat kasvot, yläselkä ja rintakehä, joskus myös hartiat ja alaselkä. Lievää aknea kutsutaan komedoakneksi. Siinä iholla näkyy avoimia ja suljettuja komedoja, eli mustapäitä ja valkopäitä, ja vain vähän tulehdusmuutoksia (kuva  ). Niin sanotun tavallisen aknen eli märkänäppyläisen aknen (papulopustulaarinen akne, Acne vulgaris) oireita ovat punertavat näppylät, märkänäppylät (finnit) ja komedot (kuva  ). Kystinen (nodulaarinen) akne ja onteloakne (acne conglobata) ovat taudin vaikeimpia muotoja, joissa iholla näkyy edellä mainittujen lisäksi myös syviä ontelomaisia tulehdusmuutoksia (kuva ).

Aknen muodot ja vaikeusaste voivat vaihdella samalla ihmisellä, ja tulehdusmuutokset ovat usein kivuliaita. Arpien muodostuminen on yksilöllistä, mutta liittyy tyypillisesti aknen vaikeimpiin muotoihin.

Taudin toteaminen

Akne diagnosoidaan tyypillisten oireiden perusteella. Myöhemmällä iällä aknen erotusdiagnooseja ovat muun muassa ruusufinni ja karvatuppitulehdus. Hormonitutkimukset ovat aknessa harvoin tarpeen.

Aknen itsehoito

Akneihon perushoitoon kuuluu ihon pesu kahdesti päivässä vedellä ja (neste)saippualla ja ihon kosteutus kevyellä perusvoiteella. Ihon mekaaninen puhdistus esimerkiksi kosmetologin toimesta auttaa komedoaknessa. Aknen voi halutessaan peittää meikillä.

Lievän aknen hoitoon voi käyttää bentsoyyliperoksidia sisältävää geeliä, jonka saa apteekista ilman reseptiä. Sitä käytetään 1–2 kertaa päivässä muutaman kuukauden jaksoina. Kannattaa huomioida, että peroksidi vaalentaa värillisiä tekstiilejä.

Milloin lääkäriin?

Lääkärin apua tulee hakea, jos akneoireet häiritsevät itsehoidosta huolimatta tai jos esiintyy aknen vaikeampia muotoja. Aknen tulehdusmuutokset ovat usein kivuliaita, ja tauti voi aiheuttaa huomattavaa psykososiaalista haittaa. Kunnollinen hoito myös estää arpien muodostumista.

Aknen hoito

Paikallisesti käytettävät atselaiinihappo-, retinoidi- (adapaleeni, tretinoiini- tai trifaroteeni), klindamysiini- ja bentsoyyliperoksidivalmisteet sekä edellisten yhdistelmät auttavat usein riittävästi. Hoitoa voi tehostaa sisäisellä tetrasykliiniryhmän antibioottihoidolla (lymesykliini, doksisykliini tai tetrasykliini), joka kestää noin 3 kuukautta. Sen aikana käytetään myös paikallista aknelääkitystä, ainakin bentsoyyliperoksidia. Sisäinen antibiootti parantaa aknen suurimmalta osalta potilaista, mutta tauti voi uusiutua antibioottikuurin lopettamisen jälkeen.

Myös yhdistelmäehkäisypillereitä (e-pillereitä) voidaan käyttää aknen hoitoon etenkin naisilla, joilla ehkäisy on muutoinkin tarpeen.

Vaikeassa märkänäppyläisessä ja kystisessä aknessa käytetään isotretinoiinia, joka on tehokkain sisäinen aknelääke. Sitä saa määrätä vain ihotautien erikoislääkäri, ja hoitokuuri kestää tavallisesti 5–6 kuukautta. Akne voi uusiutua kuukausia tai vuosia isotretinoiinikuurin loppumisen jälkeen, mutta oireet ovat silloin yleensä aiempaa lievemmät. Uusi hoitoarvio voi kuitenkin olla aiheellinen. Lääkkeen käyttöön liittyy haittavaikutuksia, joista yleisin on ihon, huulien ja silmien kuivuminen. Lääke voi aiheuttaa sikiövaurioita, ja naisilla sen käyttöön liittyy pakollinen raskaudenehkäisyohjelma. Siittiöihin lääke ei vaikuta.

Aknearpia voi korjata erilaisilla laser- ja kuorintahoidoilla aktiivitaudin rauhoituttua.

Aknen ehkäisy

Ihon säännöllinen pesu ja kosteutus kevyellä perusvoiteella ehkäisevät jonkin verran aknea. Erityisruokavalioiden, kuten matalan glykeemisen indeksin tai maidottoman ruokavalion, tehosta ei ole selvää näyttöä.