Kilpirauhasen liikatoiminnan syyt

Kilpirauhasen liikatoiminnan yleisin syy on Basedowin tauti -nimellä kulkeva tila, joka liittyy kilpirauhasen autoimmuunitulehdukseen. Elimistöön muodostuu kilpirauhaskudoksen osia kohtaan vasta-aineita, jotka aktivoivat rauhasen toimimaan liian vilkkaasti. Nykyään harvinainen liikatoiminnan syy on monikyhmystruuma, jossa kilpirauhaseen syntyneet kyhmyt tuottavat hormonia ylimäärin.

Liikatoimintaan sairastutaan yleisimmin 30–40 vuoden iässä, mutta se voi ilmaantua muunkin ikäisillä. Sairaus on yleisempi naisilla.

Kilpirauhasen liikatoiminnan oireet

Oireet johtuvat liiallisen kilpirauhashormonin aiheuttamasta kiihtyneestä aineenvaihdunnasta. Oireina voi esiintyä hikoilua, laihtumista ja sydämen sykkeen kiihtymistä. Usein suolen toiminta kiihtyy ja esiintyy ripulia. Toiminta (puhe, liikehdintä ym.) saattaa muuttua tavallista vilkkaammaksi. Kunto huononee, ja väsyttää tavallista enemmän. Oireet ilmaantuvat asteittain viikkojen ja kuukausien aikana.

Kilpirauhasen liikatoiminta voi laukaista sydämen eteisvärinän, johon liittyy tihentynyt ja epäsäännöllinen sydämen rytmi.

Osalle potilaista kehittyy silmäoireita: silmissä on hiekan tunnetta, valonarkuutta, kyynelvuotoa. Vaikeissa taudeissa ilmaantuu kaksoiskuvia ja silmät voivat pullistua ulospäin.

Kilpirauhasen liikatoiminnan hoito

Epäiltäessä kilpirauhasen liikatoimintaa pitää hakeutua parin päivän sisällä lääkäriin.

Kilpirauhasen liikatoimintaan ei elintavoilla tai muulla itsehoidolla pysty vaikuttamaan. Liikatoiminta todetaan yksinkertaisella verinäytteen tutkimuksella.

Kilpirauhasen liikatoiminnan hoidossa käytetään lääkehoitoa, radiojodihoitoa ja leikkaushoitoa. Hoidon valintaan vaikuttavat kilpirauhasen koko, potilaan ikä, mahdolliset silmäoireet ja muut sairaudet. Tarvittaessa huomioidaan raskaustoiveet ja mahdollinen imetys. Liikatoiminnan hoito ei paranna silmäoireita, vaan ne edellyttävät omia hoitoja, joista yleisin on kortisonihoito laskimonsisäisesti annettuna. Muita vaihtoehtoja ovat silmälihaksiin kohdennetusti annettu sädehoito etenkin kaksoiskuvaoireen vuoksi ja korvalääkärin suorittama leikkaushoito näön ollessa uhattuna näköhermon puristuksen tai ulostyöntyneiden silmien tulehduksen tai haavaumien vuoksi. Tupakointi on tunnetuin silmäoireiden riskitekijä ja siksi tupakointi tulee aina lopettaa.

Sydämentykytystä ja muita oireita lievitetään välittömästi beetasalpaaja-lääkkeellä. Kilpirauhasen toimintaa hillitään karbimatsoli-nimisellä lääkkeellä, jolla hormonin tuotanto hiljalleen normaalistuu muutamassa viikossa. Tämän jälkeen pyritään lopulliseen hoitoon, joka valitaan kolmesta vaihtoehdosta.

  1. Karbimatsolia voidaan käyttää 12–18 kuukautta. Tämä hoitomuoto voidaan valita, jos kilpirauhanen ei ole kooltaan kasvanut ja liikatoiminnan syynä on Basedowin tauti. Hoidon jälkeen noin puolella potilaista sairaus pysyy kokonaan poissa. Monikyhmystruumaa ei ole mahdollista pysyvästi parantaa lääkehoidolla.
  2. Toinen hoitomahdollisuus on radioaktiivinen jodi, jota annetaan kerta-annoksena kapselin muodossa suun kautta. Se kertyy kilpirauhaseen ja tuhoaa sen soluja, jolloin liikatoiminta lakkaa. Usein hoidon seurauksena on kilpirauhasen vajaatoiminta, joka hoidetaan kilpirauhashormonilla (tyroksiini). Radiojodihoidossa elimistön säderasitus on hyvin pieni, eikä sen ole todettu aiheuttavan haittoja. Radiojodia ei voida käyttää raskauden eikä imetyksen aikana. Hoidon yhteydessä ohjeistetaan välttämään lähikontaktia pienten lasten ja raskaana olevien kanssa lähiviikkoina hoidon jälkeen.
  3. Kolmas hoitomahdollisuus on leikkaus, jossa koko kilpirauhanen poistetaan, kun kyseessä on Basedowin tauti tai monikyhmystruuma. Leikkaus tulee kyseeseen etenkin, jos kilpirauhanen on huomattavasti suurentunut. Leikkauksen jälkeen aloitetaan elinikäinen kilpirauhashormonilääkitys (tyroksiini).

Liikatoiminnan ehkäisy

Kilpirauhasen liikatoiminnan syntyä ei elintavoilla tai muilla toimenpiteillä voida estää. Tupakointi lisää voimakkaasti vaaraa sairastua Basedowin tautiin liittyvään silmäsairauteen. Tupakoinnin lopettaminen ehkäisee silmäsairauden syntyä, parantaa kehittyneen silmäsairauden hoitotuloksia ja vähentää sen uusiutumisriskiä.

Kirjallisuutta

  1. Schalin-Jäntti C. Hypertyreoosi. Lääkärin tietokannat / Lääkärin käsikirja [online; vaatii käyttäjätunnuksen]. Kustannus Oy Duodecim. Päivitetty 17.10.2022.
  2. Bartalena L, Kahaly GJ, Baldeschi L, ym. The 2021 European Group on Graves' orbitopathy (EUGOGO) clinical practice guidelines for the medical management of Graves' orbitopathy. Eur J Endocrinol 2021;185(4):G43–G67.
  3. Immonen H, Hämäläinen P, Sarkola M. Raskaus ja kilpirauhanen. Duodecim 2021;137(13):1399–406.
  4. Metso S. Kilpirauhasen liikatoiminta ja sydän- ja verisuonisairastavuus. Suom Lääkäril 2014;69(15):1133–7.