Yleensä synnytys käynnistyy itsestään. Suomessa noin 30 % synnytyksistä käynnistetään. Synnytyksen käynnistäminen voi olla tarpeen, jos raskauden jatkamisen riskit ovat äidin ja sikiön kannalta suuremmat kuin raskauden päättämiseen ja itse käynnistämiseen liittyvät riskit. Synnytyksen käynnistämisellä pyritään alatiesynnytykseen. Käynnistämiseen tulisi aina olla lääketieteellinen syy.
Käynnistämisen aiheet
- Sikiöön liittyvät ongelmat, kuten kaksosraskaus, kasvun hidastuma, lapsivedenmeno tai vähäinen lapsivesi, poikkeava sykekäyrä (KTG) tai yliaikaisuus (yli 41–42 raskausviikkoa)
- Äidin raskauskomplikaatio tai sairaus, kuten pre-eklampsia, hepatogestoosi, diabetes, munuaissairaus tai korionamnioniitti (sikiökalvojen tulehdus)
Kohdunkaulan kypsytysmenetelmät ja synnytyksen käynnistystavat
- Prostaglandiinivagitoriot
- Prostaglandiinitabletit suun kautta
- Ballonkikypsytys
- Oksitosiinitiputus
- Kalvojen puhkaisu
- Edellä olevien yhdistelmät
Käynnistystavoista prostaglandiinien käyttö on tavallisin. Sillä voidaan "kypsyttää" kohdunkaulaa ja vasta myöhemmin varsinaisesti käynnistää synnytys. Prostaglandiinit aiheuttavat kohtulihaksen supistelua. Epäkypsää kohdunkaulan kanavaa voidaan kypsyttää myös mekaanisesti niin sanotulla ballonkimenetelmällä (kuva ). Ballongin ajatellaan vaikuttavan suoraan paikallisesti laajentamalla kohdunkaulan kanavaa mekaanisen paineen kautta ja epäsuorasti lisäämällä prostaglandiinien tuotantoa. Jos kohdunkaula on kypsä, synnytys käynnistetään tavallisimmin kalvojen puhkaisulla. Oksitosiinia käytetään lähinnä synnytyksen vauhdittamisessa.
Synnytyksen kulku käynnistyksen jälkeen
Kohdunkaulan kypsyys on tärkein käynnistymisen onnistumiseen ja synnytyksen kulkuun vaikuttava tekijä. Käynnistämisen jälkeen tapahtuva synnytys ei ole tavanomaista kivuliaampi. Jos kohdunkaula on epäkypsä, käynnistykseen liittyy useammin epäonnistumisia ja pitkittyneitä ja pysähtyneitä synnytyksiä sekä sikiön synnytyksen aikaista hapenpuutetta. Käynnistys sinänsä ei lisää vastasyntyneen terveyteen liittyviä komplikaatioita, jos syyt käynnistykseen ovat selvät. Keisarileikkauksien riski on suurempi käynnistetyissä synnytyksissä kuin spontaanisti käynnistyneissä.
Lisätietoa
Katso myös PregMind-mobiilisovellus raskausajan ja vanhemmuuden henkiseen hyvinvointiin.
Kirjallisuutta
- Rahkonen L, Heinonen S. Synnytyksen käynnistäminen. Kirjassa: Tapanainen J, Heikinheimo O, Mäkikallio K, toim. Naistentaudit ja synnytykset. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim 2019, s. 564–568.
- Panelius E, Heikinheimo O, Rahkonen L. Synnytyksen käynnistäminen ballonkimenetelmällä. Duodecim 2012;128(20):2093–102.
- Terveyskylä: Synnytyksen käynnistäminen.
