Synnytys käynnistyy useimmiten itsestään supistuksilla tai lapsivedenmenolla. Normaalisti raskaus kestää 37–42 raskausviikkoa. Synnytyksen käynnistykset ovat lisääntyneet sekä ensi- että uudelleensynnyttäjillä. Vuonna 2000 osuus oli 14 %, vuonna 2022 jo 35 %. Ensisynnyttäjien synnytyksistä jopa 42 % käynnistettiin. Synnytyksen käynnistäminen voi olla tarpeen, jos raskauden jatkamisen riskit ovat äidin ja sikiön kannalta suuremmat kuin raskauden päättämiseen ja itse käynnistämiseen liittyvät riskit. Synnytyksen käynnistämisellä pyritään alatiesynnytykseen. Käynnistämiseen tulisi aina olla lääketieteellinen syy.

Käynnistämisen aiheet

Käynnistysten määrän kasvun ajatellaan johtuvan muun muassa synnyttäjien vanhemmasta iästä, ylipainon lisääntymisestä sekä raskauden seurantamenetelmien ja hoitokäytäntöjen kehittymisestä.

Kohdunkaulan kypsytysmenetelmät ja synnytyksen käynnistystavat

  • Prostaglandiini joko suun kautta tabletteina tai emättimen kautta annosteltuna
  • Ballonkikypsytys
  • Oksitosiinitiputus
  • Kalvojen puhkaisu
  • Edellä olevien yhdistelmät

Käynnistystavoista prostaglandiinien käyttö on tavallisin. Sillä voidaan "kypsyttää" kohdunkaulaa ja vasta myöhemmin varsinaisesti käynnistää synnytys. Prostaglandiinit aiheuttavat kohtulihaksen supistelua. Epäkypsää kohdunkaulan kanavaa voidaan kypsyttää myös mekaanisesti niin sanotulla ballonkimenetelmällä (kuva ). Ballongin ajatellaan vaikuttavan suoraan paikallisesti laajentamalla kohdunkaulan kanavaa mekaanisen paineen kautta ja epäsuorasti lisäämällä prostaglandiinien tuotantoa. Jos kohdunkaula on kypsä, synnytys käynnistetään tavallisimmin kalvojen puhkaisulla. Oksitosiinia käytetään lähinnä synnytyksen vauhdittamisessa.

Synnytyksen kulku käynnistyksen jälkeen

Kohdunkaulan kypsyys on tärkein käynnistymisen onnistumiseen ja synnytyksen kulkuun vaikuttava tekijä. Käynnistämisen jälkeen tapahtuva synnytys ei ole tavanomaista kivuliaampi. Jos kohdunkaula on epäkypsä, käynnistykseen liittyy useammin epäonnistumisia ja pitkittyneitä ja pysähtyneitä synnytyksiä sekä sikiön synnytyksen aikaista hapenpuutetta. Käynnistys sinänsä ei lisää vastasyntyneen terveyteen liittyviä komplikaatioita, jos syyt käynnistykseen ovat selvät. Joka neljäs ensisynnyttäjä ja kymmenes uudelleensynnyttäjä päätyy keisarileikkaukseen, jos synnytys on käynnistetty.

Kirjallisuutta

  1. Kruit H, Rahkonen L. Miksi, milloin ja miten synnytys käynnistetään? Suom Lääkäril 2024;79(34-35):1241–4.
  2. Rahkonen L, Heinonen S. Synnytyksen käynnistäminen. Kirjassa: Tapanainen J, Heikinheimo O, Mäkikallio K, toim. Naistentaudit ja synnytykset. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim 2019, s. 564–568.
  4. Panelius E, Heikinheimo O, Rahkonen L. Synnytyksen käynnistäminen ballonkimenetelmällä. Duodecim 2012;128(20):2093–102.
  5. Terveyskylä: Synnytyksen käynnistäminen.