Munuaisten toimintaa voidaan tutkia mittaamalla verestä aineita, jotka erittyvät munuaisten kautta pois. Jos erittyminen on tilapäisen syyn tai munuaistaudin vuoksi häiriintynyt, aineen määrä veressä suurenee. Yleisimmin laboratoriotutkimuksena käytetään kreatiniinia.

Kreatiniini liittyy lihasten energia-aineenvaihduntaan. Lihaksissa on kreatiinia ja kreatiinifosfaattia, jotka ovat tärkeitä lihassolujen energian tuottamisessa. Energia-aineenvaihdunnan reaktioissa kreatiinista muodostuu kreatiniinia. Tässä nimistö on vähän sotkuinen; vaikka kreatiini ja kreatiniini näyttävät melkein samalta sanalta, ne ovat eri aineita. Kreatiniinia elimistö ei pysty käyttämään, vaan siitä on päästävä eroon. Se siirtyy lihaksista vereen ja sieltä munuaisiin, joiden keräsissä se suodattuu nopeasti munuaisputkiin ja virtsaan. Kreatiniinia muodostuu suunnilleen sama määrä eri päivinä. Nämä ominaisuudet tekevät sen käyttökelpoiseksi munuaistoiminnan mittariksi.

Kreatiniinia tutkitaan, kun selvitetään munuaisten toimintaa, seurataan sairauksia, jotka vaikuttavat munuaisiin (esimerkiksi diabetes, tulehdukset, verenpainetauti) ja selvitettäessä oireiden syitä.

P-Krea tutkimustulos valmistuu samana päivänä.

Viitearvoihin vaikuttaa sukupuolen ohella merkittävästi myös ikä. Laskukaavalla saatu GFR-arvo (munuaisten hiussuonikerästen eli glomerulusten suodatusnopeus = glomerular filtration rate) on tarkempi munuaistoiminnan kuvaaja kuin pelkkä kreatiniiniarvo (ks. Glomerulusten suodatusnopeus (GFR) arvioituna CKD-EPI-kaavalla (Pt-GFReEPI)). GFR ottaa kreatiniinin ohella huomioon myös iän ja sukupuolen.

Kohonnut kreatiniini voi johtua munuaistaudista tai munuaisten toiminnan heikentymisestä. Äkillinen tai pitkäaikainen munuaisten vajaatoiminta suurentaa kreatiniinin pitoisuutta veressä. Vaikeassa munuaisten vajaatoiminnassa (uremia eli virtsamyrkytys) kreatiniini-arvo voi olla 500–1 000 µmol/l ja ylikin.

Iän mukana munuaisten suodatinnopeus heikkenee, mikä vaikuttaisi kreatiniinipitoisuutta nostavasti. Koska iän myötä samanaikaisesti myös lihasmassa vähenee, pysyy kreatiniinin pitoisuus useimmiten vakaana.

Suurentunut kreatiniinipitoisuus voi johtua myös virtsan kulkuesteestä, esimerkiksi virtsatiekiven tai eturauhasen liikakasvun takia.

Kreatiniini vo kohota tilapäisesti elimistön kuivumistilassa. Pitoisuus laskee nopeasti, kun potilasta nesteytetään.

Muodostuvan kreatiniinin määrä riippuu lihasten massasta. Miehillä sitä syntyy enemmän kuin naisilla. Lihaksikkailla miehillä kreatiniinin arvo voi olla yli viitearvojen, vaikka heidän munuaisensa ovat täysin terveet.

Ateria, varsinkin runsaasti lihaa sisältävä, voi nostaa P -Krea-arvoa jopa 20 %, joten luotettavin tulos saadaan paaston jälkeen.

Ravintolisänä käytetty kreatiini voi myös nostaa kreatiniinipitoisuutta. Kreatiinia lisäravinteena käyttävien olisi hyvä pitää viikon tauko ennen näytteenottoa.

Pienentyneitä kreatiniinipitoisuuksia esiintyy yleensä henkilöillä, joilla lihaskudoksen määrä on alentunut. Lihaskudoksen alentuminen voi puolestaan johtua esim. puutteellisesta proteiinin saannista, aliravitsemuksesta tai vähäisestä liikunnasta. Erityisesti kasvissyöjien ja runsaasti liikuntaa harrastavien olisi tärkeää huolehtia riittävästä proteiinin saannista.

Alentunut kreatiniinipitoisuus voi johtua hypertyreoosista.

Raskaus laskee kreatiniinipitoisuuksia 10–20 %.