Jalkojenhoitoalan ammattilaisten koulutuksen muutokset
Jalkojenhoitoalan ammattilaisia on koulutettu Suomessa 1940-luvulta lähtien. Alussa jalkahoitajien koulutuksen kesto oli muutama kuukausi. Kouluttajina toimivat jalkojenhoitotuotteita markkinoivat yritykset Scoll ja Berkeman. Koulutuksen painoalueina olivat kaupallisuuteen yhdistetty hemmottelu ja esteettiset näkökohdat. 1971 alkoi jalkojenhoitajien vuoden mittainen koulutus sairaanhoito-oppilaitoksissa. Keskiasteen koulu-uudistuksen yhteydessä 80-luvulla koulutuksen kesto piteni ylioppilaspohjalla 1,5 vuoteen.
Koulutuksellisista muutoksista huolimatta, työn sisältö ei juurikaan muuttunut. Jalkojenhoitopalvelut miellettiin edelleen kosmeettisiksi eikä osaksi potilaiden kokonaisvaltaista hoitoa.
Alan kolmas merkittävä kehitysvaihe alkoi 1996 jalkaterapiakoulutuksen alkaessa kahdessa ammattikorkeakoulussa. Koulutus piteni merkittävästi, samoin opetussisällöt laajenivat ja monipuolistuivat, ja jalkaterapian ammattilaisten asiantuntemus lisääntyi merkittävästi. Samalla loppui jalkojenhoitajien ja terveysalan koulutus.
Jalkojenhoidon ammattitutkinnot
Valmistuvien jalkaterapeuttien pienet määrät antoivat sysäyksen uudenlaisten pikakoulutusten käynnistämiselle. Vuonna 2003 alkoi vuoden mittainen jalkojenhoidon ammattitutkinto, joka suoritetaan näyttötutkintona. Koulutuspaikkoja on paljon ympäri Suomea. Tutkinnon laajuus ja sisältö eivät vastaa aiempaa jalkojenhoitajan tutkintoa. Koulutuksesta saatu osaaminen ei riitä vaativaan jalkojenhoitotyöhön, jota tarvitaan monimuotoisten, esimerkiksi diabeteksen aiheuttamien jalkavaurioiden ehkäisyssä ja hoidossa.
Tutkinnon uudistuttua 1.1.2019 sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset voivat syventää osaamistaan suorittamalla Terveysalan ammattitutkinnon Jalkojenhoidon osaamisalalla. Tutkinto ei ole ns. alalletulotutkinto. Valmistuneiden ammattinimike on jalkojenhoitaja (AT).
Ammattiopistoissa alkoi 2012 lähihoitajille suunnattu sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 180 ops. Se muodostuu ammatillisista tutkinnon osista (145 op) ja yhteisistä tutkinnon osista (35 op). Tutkinnossa on valittavina kahdeksan osaamisalaa, josta yksi on Jalkojenhoidon osaamisala. Ammattinimike on lähihoitaja.
Uusien koulutusten myötä jalkojenhoidon eri tasoisten asiantuntijoiden joukko on entistä kirjavampi. Opetushallitus kehittää jatkuvasti terveys- ja hyvinvointialojen tutkintoja. Ajantasainen tieto tutkinnoista, tutkintonimikkeistä, tutkintojen laajuuksista, osaamisaloista sekä tavoitteista löytyy Opetushallituksen sivuilta.
Jalkojenhoitoon osallistuvien ammattilaisten nimikesuojaus ja laillistaminen
Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira myöntää terveydenhuollon ammattihenkilölle ammatinharjoittamiseen liittyvän oikeuden. Terveydenhuollon ammattihenkilöt jaetaan laillistettuihin ja nimikesuojattuihin ammattihenkilöihin.
Kaikki nimikesuojatut terveydenhuollon ammattihenkilöt eivät tarvitse Valviran hyväksyntää ammattinimikkeen käyttöön, vaan oikeus käyttää suojattua ammattinimikettä tulee heille suoraan koulutuksen perusteella. Nimikesuojattuja jalkaterapian ja jalkojenhoidon ammattilaisia ovat jalkaterapeutit ja rekisteröidyt jalkojenhoitajat. Ennen muutosta nimikesuojauksen saaneet jalkojenhoitajat katsotaan edelleen terveydenhuollon ammattihenkilöiksi ja heillä on oikeus käyttää ammattinimikettä.
Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon suorittanut lähihoitaja on nimikesuojattu ammattihenkilö terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain ja asetuksen sekä sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetun lain mukaisesti. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon suorittaneen rekisteröinti sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilörekisteriin tapahtuu osaamisalasta riippumatta lähihoitaja-nimikkeellä sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valviran ohjeiden mukaisesti (lähihoitaja, perustason ensihoitaja).
Terveydenhoitoalalla työskentelevistä muista ammattilaisista, joiden työhön kuuluu alaraajojen ja jalkaterän alueen vaivojen ja sairauksien hoitoa, fysioterapeutit kuuluvat laillistettuihin ja apuvälineteknikot, osteopaatit ja naprapaatit nimikesuojattuihin ammattihenkilöihin. Naprapaatin ja osteopaatin ammattiin johtavalla koulutuksella tarkoitetaan Valviran hyväksymää, vähintään neljävuotista yhtenäistä koulutusta.
Valvira ylläpitää Terhikki-rekisteriä eli terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteriä. JulkiTerhikistä jokainen jalkaterapia- ja jalkojenhoitopalveluita käyttävä voi tarkistaa terveydenhuollon ammattihenkilön ammattipätevyyden.
Jalkahoitaja-ammattinimike
Rekisteröityjen jalkojenhoitajien koulutuksen päätyttyä sekavuutta on aiheuttanut jalkojenhoidon ammattitutkinnon käynnistyminen. Tutkinnon suorittaneilla ei ole erillistä ammattinimikettä eikä koulutus vastaa aiempaa jalkojenhoitajakoulutusta.
Jalkahoitaja-ammattinimikettä käyttävällä ei välttämättä ole terveydenhuoltoalan koulutusta tai nimikesuojausta, eikä häntä rekisteröidä terveydenhuollon ammatinharjoittajana.
Koulutuksen saaneet kosmetologit voivat käyttää jalkahoitaja-ammattinimikettä. He voivat hoitaa lieviä jalkojen ihomuutoksia, kuten kovettumia ja känsiä, varvasvälihautumia ja halkeamia sekä lyhentää ja ohentaa paksuja kynsiä.
