Jalkaterveydellä on suuri merkitys työ- ja toimintakyvylle, siksi on tärkeää, että lääkärit paneutuvat alaraajojen tutkimiseen ja toimintojen arviointiin (ks. Jalkaterveyden merkitys terveydelle). Lääkärin vastaanotolla tehtävään kokonaisvaltaiseen potilaan tutkimiseen kuuluu myös alaraajojen tilannearvio. Jalkaterveydestä huolehtiminen korostuu erityisesti yleislääkärien, työterveyslääkärien, diabeteslääkärien, neurologien ja ortopedien työssä.
Lääkärin tulisi aina kiinnittää huomiota potilaan kävelyyn, tuolille istuutumiseen ja ylösnousuun. Usein lääkärin huomio kiinnittyy ensisijaisesti vastaanottokäynnin aiheena olevan oireen tai sairauden löydöksiin, mutta potilaan liikkumisen kokonaisvaltainen havainnoiminen voi olla keskeisen tärkeää sairauden etenemisen tai vielä tunnistamattomien muutosten havaitsemiseksi.
Oireiden arvioinnin haasteet
Jalkakivut ja muut alaraajoissa ilmenevät ongelmat ovat tavallisia lääkärikäynnin syitä. Eri ikäisillä potilailla ilmenevät alaraajavaivat ovat erilaisia. On tärkeää, että potilaan oireet selvitetään ja hoito ja seuranta toteutetaan tilanteen vaatimalla tavalla. Aktiivisesti liikuntaa harrastavan nuoren, työikäisen jalkakipuisen ja alaraajaturvotuksista kärsivän ikäihmisen tilanteet ovat hyvin erilaisia.
Alaraajoissa ilmenevien oireiden tunnistaminen ja arviointi on haastavaa oireiden ja taustasyiden moninaisuuden vuoksi. Potilas ei aina huomaa liikkumisessaan tai alaraajoissaan tapahtuneita muutoksia tutkimista tai hoitoa vaativiksi. Voi olla myös vaikea havaita, että painonnousun tai elämän aktiivisuuden vähenemisen syynä ovat alaraajakivuista johtuvat liikkumisen vaikeudet (ks. Jalkaterveyteen vaikuttavat tekijät).
Toisaalta jalat unohtuvat helposti, koska ne ovat useimmiten lääkärin vastaanotolla piilossa. Potilaat kokevat jalkojen paljastamisen myös epämukavaksi (pelko hien hajusta, varpaiden virheasennot, kynsisienet). Iäkkäät kokevat jalkojen paljastamisen jopa liian työlääksi, koska kenkien riisuminen ja uudelleen jalkaan laittaminen voivat olla hankalia.
Ainoastaan alaraajoissa ilmenevien vaivojen ja sairauksien lisäksi monien muiden sairauksien diagnostiikassa ja hoidon seurannassa voivat alaraajoissa ilmenevät oireet olla ensiarvoisen tärkeitä. Esimerkiksi verisuonisairaudet ilmenevät alaraajoissa ja monet muutkin systeemiset sairaudet vaikuttavat alaraajojen toimintoihin. Näitä ovat mm. reumataudit, ääreishermoston sairaudet, ihosairaudet ja aineenvaihdunnalliset häiriöt (esim. diabetes). Löydöksiä ovat ovat muun muassa turvotukset, ihomuutokset ja tuntohäiriöt (ks. taulukko Jalkaterveys ja pitkäaikaissairaudet).
Erityisesti ääreisverenkiertoon ja -hermoston toimintaan vaikuttavilla lääkkeillä voi olla alaraajoissa ilmeneviä haittavaikutuksia. Esimerkiksi syövän hoidossa käytettävien lääkkeiden lyhyt- ja pitkäaikaishaitat voivat ilmetä alaraajoissa Jalkaterveys ja pitkäaikaissairaudet).
Hoidon merkitys
Tyypillistä on, että vaivat ovat jatkuneet pitkään. Hoitoon hakeutuminen viivästyy usein siksi, että kipujen ajatellaan johtuvat liiallisesta rasituksesta, huonosta lihaskunnosta tai ikääntymisestä.
Hoidon aloittamisen viivästyminen on alaraajavaivojen kohdalla erityisen haitallista, koska pitkittyessään vaivat vaikeutuvat ja potilaan koko toimintakyky heikkenee liikkumisen vaikeuksien myötä. Toisaalta alaraajaongelmien hoito on usein pitkäkestoista. Alaraajoihin kohdistuu voimakas rasitus, joka hidastaa toipumista. Esimerkiksi alaraajaleikkaushoitojen jälkeen toipumisajat ovat merkittävästi pidemmät kuin muissa kehon osissa.
Hoitoyhteistyö
Alaraajoissa ilmenevien vaivojen hoidossa korostuu monialainen ja moniammatillinen yhteistyö (ks. Alaraajasairauksia ja -ongelmia hoitavat ja ehkäisevät ammattilaiset). Lääkäri tarvitsee kumppanikseen alaraajaongelmiin paneutuneita osaajia kuten jalkaterapeutteja, fysioterapeutteja sekä toisten erikoisalojen lääkäreitä. Toisaalta, alaraajoihin erikoistuneet ammattilaiset tarvitsevat kumppaneikseen muiden alojen lääkäreitä ja ammattilaisia. Aktiiviset ja sujuvat konsultaatiokäytännöt sekä hoitoyhteistyö ovat tärkeitä sekä potilaan tilanteen arvioimisessa että hoidon toteuttamisessa.
Monialainen ja -ammatillinen yhteistyö näkyy myös alaraajaongelmien hoidosta tehdyissä Käypä hoito -suosituksissa: Alaraajojen laskimovajaatoiminta (2016), Alaraajojen tukkiva valtimotauti (2021), Diabeetikon jalkaongelmat (2021), Krooninen alaraajahaava (2021), Lonkkamurtuma (2017) ja Polvi- ja lonkkanivelrikko (2018).
Erikoistuminen
Alaraajojen hoitoon erikoistuneita lääkäreitä on Suomessa lähinnä fysiatrian, ortopedian, traumatologian ja kirurgian alueella. Useilla muillakin erikoisaloilla on yksittäisiä lääkäreitä, jotka ovat paneutuneet alaraajaongelmien hoitoon.
Jalkakirurgiaan erikoistuneet lääkäri perustivat vuonna 2005 Suomen Jalkakirurgiayhdistyksen (Suojalka). Yhdistyksen jäsenistä suurin osa on kirurgiaa alaraajojen alueella tekeviä, ja ortopediaan ja traumatologiaan erikoistuneita erikoislääkäreitä. Yhdistys järjestää koulutusta jalkakirurgiassa ja parantaa jalkojen ongelmien parissa työskentelevien osaamista.
Jalkakirurgiset leikkaushoidot ovat kehittyneet nopeasti uusien materiaali-innovaatioiden ansiosta. Esimerkkejä innovaatioista ovat titaaniset lukkolevyt, tantaaliset implantit ja taipuisat mutta venymättömät kudosten tuennat kuten ultra-high molecular weight polyethylene (UHMWPE). Leikkausinstrumentit ovat yhä spesifisempiä ja edellyttävät jatkuvaa kouluttautumista.
Tunnetuimmat yhdistyksen kurssit ovat jalkakirurgian peruskurssi erikoistuville lääkäreille ja yhdistyksen jäsenille suunnattu jokakeväinen jalkamestarikurssi. Yhdistyksen kautta myös jaetaan kokemuksia ja edistetään alan tutkimushankkeita.
