Jalkaterveydellä tarkoitetaan alaraajojen – tai joskus pelkästään jalkaterän – toimintoja ja toimivuutta. Hyvällä toimivuudella ymmärretään sitä, että alaraajat toimivat tarkoituksenmukaisesti ja kivuttomasti osana kehon liikeketjua ja kestävät rasitusta. Terveet jalat mahdollistavat itsenäisen liikkumisen, arkiaskareista selviytymisen, työssä jaksamisen sekä osallistumisen vapaa-ajan liikunta- ja muihin aktiviteetteihin.
Jalkaterveys heijastuu kehon toimintoihin (kuva ) ja vaikuttaa sitä kautta paitsi liikkumiseen myös yleisterveyteen. Hyvä jalkaterveys kulkee käsi kädessä yleisterveyden kanssa. Toisaalta muutokset yleisterveydentilassa ja eri sairauksiin liittyvät lääkitykset saattavat aiheuttaa muutoksia jalkaterveydessä (ks. Jalkaterveys ja pitkäaikaissairaudet). Jalkaterveyden ja yleisterveyden välinen yhteys on siis kaksisuuntainen.
Jalkaterveys ei ole vakaana pysyvä olotila, vaan se vaihtelee muun muassa terveydentilan, iän ja elämäntilanteiden mukaan. Jalkaterveyttä tukevat ja uhkaavat tekijät ovat monelta osin samoja, esimerkiksi kengillä on suuri vaikutus jalkaterveyteen, kengillä voi tukea tai heikentää jalkaterveyttä (ks. Jalkaterveyteen vaikuttavat tekijät, Kenkäkulttuurin vaikutus jalkaterveyteen, Kenkien vaikutukset jalkaterveyteen).
Jalkaterveys tulisi nähdä osana yleisterveyttä ja siitä huolehtimista. Jalkojenhoidon mieltämisestä osaksi kauneudenhoitoa on luovuttava. Tärkeää on kehittää jalkaterveyttä tukeva toimintakulttuuri, joka toimii elämänkaaren kaikissa vaiheissa, vauvaikäisestä ikääntyneisiin. Eri tahojen yhteistyötä kehittämällä tuetaan jalkaterveyttä edistävää kasvu- ja elinympäristöä.
Elämä jalkojen varassa
Vaivaton liikkuminen, kotona, työssä ja harrastuksissa on tärkeä osa hyvinvointia. Liikkumiskyvyllä on suuri merkitys itsenäiselle ja aktiiviselle elämälle. "Omilla jaloilla seisomista" pidetään itsenäisen elämän lähtökohtana.
Kävelemään oppiminen laajentaa lapsen mahdollisuuksia paitsi liikkumiseen, myös ympäristön tutkimiseen ja sitä kautta oppimiseen. Kävelykyvyn menettäminen tai heikkeneminen puolestaan rajoittaa toimintakykyä. Kävelyn vaikeutumisen myötä elämän aktiivisuus voi vähentyä ja seurauksena voi olla fyysisen ja psyykkisen toimintakyvyn muutoksia.
Huolehtimalla hyvin jalkaterveydestä luodaan pohja hyvälle toimintakyvylle ja aktiiviselle elämälle. Vastaavasti, jalkaterveyden heikkeneminen voi vaikuttaa kokonaisvaltaisesti elämään ja hyvinvointiin.
Hyvän jalkaterveyden perusta on oikein toteutuva jalkojen omahoito (ks. Jalkojen omahoidon merkitys ja sisältö). Jalkaterveyttä koskevat tiedot ja taidot sekä terveys ja toimintakyky vaikuttavat mahdollisuuteen huolehtia jalkojen omahoidosta.
Jalat ja terveys
Hyvä terveys ilmenee alaraajoissa monin tavoin. Alaraajojen lihasten, luuston, nivelten, verisuonien ja hermoston rakenteet ja toiminnot heijastuvat koko kehoon ja toimintakykyyn (ks. Alaraajojen kunnon yhteys pystyasentoon ja kehon hallintaan). Toisaalta kehon muut toiminnot ja rakenteet heijastuvat alaraajoihin. Esimerkiksi keskivartalon lihasten kunnolla on tärkeä merkitys tasapainoiselle liikkumiselle, verenkiertoelimistön hyvä toimintakyky vaikuttaa alaraajoihin (ks. Alaraajan vaikutus lantion ja selkärangan asentoihin ja vakauteen).
Jalkaterveys on yhteydessä monien terveysongelmien ja sairauksien kehittymiseen. Ehkä keskeisin vaikuttava tekijä on liikunta. Hyvä jalkaterveys tukee liikkumista ja liikunnan harrastamista. Liikunnalla on tärkeä merkitys monien sairauksien ehkäisyssä ja hoidossa. Liikunnalla voidaan ehkäistä muun
muassa lihavuutta, tyypin 2 diabetesta, sydän- ja verenkiertosairauksia, tuki- ja liikuntaelinsairauksia (TULES).
Yleensä vasta kipu saa huomion kohdistumaan jalkoihin. Ajoissa aloitettu hoito poistaa usein jalkakivut ja estää jalkavaivojen etenemisen tai hidastaa niitä, nopeuttaa toipumista ja tulee edullisemmaksi kuin vaikea-asteisiksi edenneiden vaivojen hoito esimerkiksi leikkauksilla.
Jalkavaivat ja terveys
Terveen alaraajan tunnuspiirre on kivuttomuus. Vähäistäkään jalkakipua ei pidä sivuuttaa. Akuutti jalkakipu viestittää, että elimistössä ei ole kaikki kunnossa. Kipua ei pidä hyväksyä eikä sietää, vaan siihen pitää reagoida. Akuutin eli lyhytaikaisen kivun taustalla voi olla elimellinen tekijä esimerkiksi haava, tulehdus tai murtuma. Hoitoon hakeutuminen ja pääsy on tärkeää.
Jalkavaivoista kolmannes on synnynnäisiä, pieni osa perinnöllisiä ja valtaosa omien elämäntapavalintojen aiheuttamia. Jalkavaivoja ja -sairauksia on yli 2000. Keskeinen jalkavaivojen ja kipujen aiheuttaja ovat epäsopivat kengät: liian lyhyet, päkiästä kapeat, korkeat korot, kapea ja matala kärki. Monet jalkavaivat ovatkin niin sanottuja kenkäsairauksia (ks. Kenkäkulttuurin vaikutus jalkaterveyteen, Kenkien vaikutukset jalkaterveyteen).
Kahdella kolmasosalla jalkavaivoista ja -sairauksista on yhteys elämätapoihin. Monet pitkäaikaissairaudet, kuten diabetes ja nivelrikko, näkyvät ja tuntuvat jaloissa (ks. Jalkaterveys ja pitkäaikaissairaudet). Huolehtimalla hyvin jalkaterveydestä, sairauksien aiheuttamia jalkavaivoja voidaan lieventää ja jopa ehkäistä kokonaan sekä tukea sairauden hoitoa. Sen sijaan esimerkiksi huono diabeteksen hoitotasapaino ja jalkaterveyttä heikentävät elintavat lisäävät jalkavaivojen riskiä.
Jalkaterveyden yhteys terveyteen ja toimintakykyyn.
