Ennen kenkien keksimistä jalkapohjat olivat kestävät, jalkaterän ja nilkan lihakset ja nivelsiteet vahvat. Ihmiset liikkuivat vaikeuksitta kaikenlaisilla alustoilla (ks. Jalkaterän ja varpaiden toimivuuden ylläpito ja Paljasjalkakävely on tehokasta jalkavoimistelua). Jalat toimivat tehtäviensä mukaan monipuolisesti ja pysyivät terveinä.
Kenkien käyttö hävittää kehon kosketuksen alustaan. Seurauksena on jalkapohjan ihotunnon ja asentotunnon heikkeneminen vähitellen sekä alaraajan ja jalkaterän lihasten ja nivelten yhteistoimintojen muuttuminen. Jalkaterveydelle haitalliset kengät ovat muokanneet pitkän ajan kuluessa jalkateriä synnyttäen vaivoja ja sairauksia, jota ei esiinny paljain jaloin liikkuvilla kansoilla (ks. Lapsen ensimmäisten kenkien hankinta ja Paljasjalkakävely on tehokasta jalkavoimistelua).
Vaikutukset jalkaterän nivelten ja lihasten toimintoihin
Kengät rajoittavat ja estävät monin tavoin jalkaterien toimintoja. Ne muuttavat pystyasentoa (kuva Korkokenkien vaikutus lantion asentoon), painon jakautumista, jalkaterien asentoa sekä lihas- ja niveltoimintoja sekä kävelyn mallia (kuva Korkean koron vaikutus). Kengät heikentävät erityisesti jalkaterän pikkulihasten voimaa ja toimintoja.
Kengät ovat yhteydessä moniin jalkaterän vaivoihin (taulukko Kenkien aiheuttamia jalkavaivoja ja kenkäsairauksia). Kapeakärkiset ja pienet kengät ja yli 2,5 senttimetrin korot aiheuttavat iho- ja kynsimuutoksia, jalkakipuja ja varpaiden asentopoikkeamia. Korkokengät lisäävät kantakalvon kireyttä, muuttavat päkiän kuormitusta ja lisäävät jalkaterän etuosan vaivoja (ks. Kengän koron ja lestin vaikutus jalkaterveyteen).
Sekä kapea- että leveäkorkoisten kenkien on todettu lisäävän patello-femoraalinivelen ja polven mediaalista kuormitusta. Korkeat korot voivat vaikuttaa, siihen että polven nivelrikko on yleisempää naisilla kuin miehillä. Kengät lisäävät myös lonkkanivelien kuormitusta.
Vaikutukset jalkaterän iho- ja asentotuntoon
Jalkapohjan mekanoreseptoreilla on tärkeä rooli tasapainon hallinnassa. Asentotunto on parempi paljain jaloin kuin kengät jalassa. Paljaan jalkapohjan suora kontakti alustaan mahdollistaa jalkaterän lihaksiston reagoinnin alustan vaihteluihin paremmin kuin kengät jalassa liikuttaessa. Jatkuva kenkien käyttö heikentää myös jalkapohjan ihotuntoa.
Avojaloin elävillä on todettu jalkavaurioita vähemmän kuin kenkiä käyttävillä. Jalkaterän proprioseptoreiden toiminnan heikkeneminen altistaa muun muassa nilkan nyrjähdyksille (ks. Nilkan liikehallinnan harjoittaminen). Pitkän pohjeluulihaksen (m. peroneus longus) supistuminen äkillisen jalkaterän ulospäin kääntymisen seurauksena on huomattavasti suurempi käytettäessä kenkiä kuin paljain jaloin. Osa kengistä rajoittaa tai estää joustopronaatiota ja lisää supinaatiossa olevan jalkaterän vammariskiä juoksijoilla.
Jalkainfektiot
Kenkien korkea sisälämpötila ja suhteellinen kosteus lisäävät jalkainfektioriskiä. Urheilukengissä jalkaterät hikoilevat noin 50 % enemmän kuin muissa umpinaisissa kengissä. Tunnin kävelyn jälkeen umpinaisten nahkakenkien lämpötila voi olla 29 astetta ja suhteellinen kosteus 99 prosenttia. 45 minuuttia kestänyt nopeatempoinen toiminta voi nostaa kenkien sisälämpötilan 31 asteeseen, suhteellisen kosteuden 100 prosenttiin.
Verkkokankaisissa urheilukengissä sisälämpötila ja suhteellinen kosteus ovat alhaisemmat. Nopeatempoisessa juoksussa kengän varvastilassa lämpötila voi olla jopa 31 astetta ja kantapäässä noin 24 astetta (ks. Kengän materiaalien ja rakenteiden vaikutukset jalkaterveyteen).
Plantaarinen paine
Mitä korkeampi korko, sitä enemmän päkiän kuormitus lisääntyy (ks. Kengän koron ja lestin vaikutus jalkaterveyteen). Kengän kapea kärki ja riittämätön varvastila lisäävät plantaarista painetta. Paineen kohoaminen on yhteydessä päkiäkipuihin, kovettumien ja haavojen kehittymiseen. Henkilöillä, joilla on suuri päkiän ympärysmitta (ks. Kengän istuvuuden vaikutusjalkaterveyteen, kuva Jalkaterän laajuuden mittaus), kapeakärkisten kenkien käyttö lisää plantaarista painetta ja jalkakipuja.
Tukipinnan pieneneminen ja tasapainon heikkeneminen
Kenkien käyttö vaikuttaa pystyasennon kontrollijärjestelmään monin tavoin. Kengät muuttavat jalkaterän asentoa ja toimintoja, paineen jakautumista tukivaiheen aikana ja heikentävät sensorisen järjestelmän toimintaa. Kenkä rajoittaa 20 % jalkaterän etuosan eversiota verrattuna paljain jaloin kävelyyn. Kengät jalassa varvastyönnön aikana tapahtuu jalkaterän etuosan inversio. Mitä jäykempi pohja kengissä on, sitä enemmän kävely tapahtuu koko pohjalla niin sanottuna tasapohjaisena kävelynä.
Kengissä jalkapohjan pinta-alasta on käytössä 50–65 prosenttia. Pienentynyt tukipinta tekee jalkaterästä epävakaan, tasapaino heikkenee ja kaatumisen ja nilkan nyrjähdyksen riski suurenee. Ikääntyneillä kengät ovat osasyy kaatumisiin (ks. Ikääntyneen jalkaterveyttä heikentävät tekijät).
Kenkien kärkikäynti tekee varpaat toimintakyvyttömiksi ja pakottaa askeltamaan jalkapöytäluiden päillä, mikä vaikeuttaa kävelyä. Käyrälestisessä kengässä (kuva Suora- ja käyrälestinen kenkä) jalkaterän asento muuttuu ja sen seurauksena askel ponnistaa väärään suuntaan. Korolliset kengät muuttavat kävelyä monin tavoin (ks. Kengän koron ja lestin vaikutus jalkaterveyteen, wju).
| Kengän aiheuttama muutos | Jalkavaivat ja -sairaudet |
|---|---|
| Iho- ja kynsimuutokset | Kovettuma, känsä, rakko, kantapään halkeama, varvasvälihautuma, jalkasieni |
| Paksuntunut kynsi, sisäänkasvanut kynsi, kivut, kynnen irtoaminen | |
| Varpaiden asentopoikkeamat | Iso- ja pikkuvarpaan vaivaisenluu, vasaravarpaat (koukkuvarpaat) |
| Jalkaterän etuosan ja jalkapohjan kuormituksen muuttuminen | Levinnyt laskeutunut päkiä ja päkiäkivut (stilettotarsal) |
| Mortonin neurooma, hermopinne päkiässä, kun kapeakärkiset kengät puristavat. | |
| Jalkapohjan kalvojänteen (plantaarifaskia) kiristyminen, kantakivut | |
| Akillesjänteen ja pohjelihasten lyheneminen sekä nilkan koukistuksen väheneminen | Pohjelihaspumpun toiminnan heikkeneminen, laskimoiden vajaatoiminta ja suonikohjujen kehittyminen |
| Kantaluuhun kohdistuva paine ja hankaus | Haglundin kantapää, luukasvama akillesjänteen kiinnityskohdassa (ks. Haglundin kantapään ehkäisy ja hoito) |
| Muutokset kehon kineettisessä ketjussa, muuttunut kävelyn malli | Lannenotkon lisääntyminen ja selkävaivat |
| Polvinivelen kuormituksen muuttuminen ja polvikivut | |
| Polven nivelrikon riski lisääntyy. |
