Folaatteja ja foolihappolisiä suositellaan kaikille raskautta suunnitteleville, koska ne ehkäisevät sikiön hermostoputken sulkeutumishäiriötä. Folaattien on joissain tutkimuksissa osoitettu ehkäisevän myös synnynnäisiä sydänvikoja, mutta tulokset ovat olleet ristiriitaisia.
Tuoreen kiinalaistutkimuksen tulokset suovat lisätietoa asiasta ja viittaavat siihen, että sekä liian vähäinen että liian runsas folaattien saanti voivat liittyä synnynnäisten sydänvikojen riskiin.
Tutkimuksessa tarkasteltiin 129 lasta, joilla oli todettu synnynnäinen sydänvika vuosina 2015–2018, sekä 516 tervettä verrokkia.
Kun lapset ryhmiteltiin sen perusteella, miten paljon heidän äitiensä veressä oli folaatteja, synnynnäiset sydänviat olivat kolme kertaa yleisempiä lapsilla, joiden äidit saivat vähiten folaatteja. Samanlainen, mutta heikompi yhteys havaittiin, jos äidin veren folaattipitoisuus oli poikkeuksellisen suuri.
Myös äidin B12-vitamiinin vajaus ja homokysteiinin runsaus vaikuttivat yhteyksiin, tutkijat havaitsivat. Homokysteiini on elimistössä syntyvä metioniini-aminohapon aineenvaihduntatuote, joka on liitetty aiemmin mm. suurentuneeseen sydäntautiriskiin.
Kiinalaisten tulokset pitää varmistaa lisätutkimuksissa, mutta ne viittaavat folaattien vaikuttavan myös synnynnäisten sydänvikojen todennäköisyyteen. Jos havainnot varmistuvat lisätutkimuksissa, myös liiallista folaattien saantia tulisi välttää raskauden aikana. Raskaana oleville naisille foolihappolisän suositusannos on Suomessa 400 mikrogrammaa päivässä.
Folaatti on B-ryhmän vitamiini, ja sen saanti on erityisen tärkeää sikiön normaalin kehityksen kannalta. Vitamiinivalmisteissa folaatit ovat foolihappona. Folaattilisiä suositellaan kaikille raskautta suunnitteleville, mutta lisistä on hyötyä, vaikka niiden ottamisen aloittaisi vasta raskauden alettua. Suomalaisnaiset saavat yleensä ruoastaan liian vähän folaatteja. Hyviä folaatin lähteitä ovat tuoreet kasvikset, hedelmät ja marjat sekä täysjyväviljavalmisteet.
Uutispalvelu Duodecim
(JAMA Network Open 2024;7:e2438747)
