Nivelreuman hoidossa käytettävät biologiset lääkkeet saattavat tehota huonommin, jos potilaalla on myös metabolinen oireyhtymä. Aiemmin myös lihavuuden on havaittu heikentävän lääkehoitojen tehoa, mutta metabolinen oireyhtymä näyttäisi olevan pelkkää lihavuutta suurempi haitta.
Tiedot käyvät ilmi Arthritis & Rheumatology -lehden julkaisemasta tutkimuksesta, johon osallistuneilla 2 400 nivelreumapotilaalla aloitettiin joko TNFi-lääkitys tai muu biologinen nivelreumalääkitys. Metabolinen oireyhtymä oli todettu joka kolmannella potilaalla.
Metabolista oireyhtymää potevat saivat kliinisesti merkittävän avun lääkkeistä noin kolmanneksen epätodennäköisemmin kuin muut potilaat, tulokset osoittivat.
Yhteys havaittiin riippumatta käytetystä biologisesta lääkkeestä ja voimistui mitä useampia metabolisen oireyhtymän osatekijöitä potilaalla oli.
Tarkan mekanismin selvittäminen vaatii lisätutkimuksia, mutta lihavuuteen ja metaboliseen oireyhtymään liittyvä tulehdus voi hyvinkin pienentää biologisista lääkkeistä saatavaa hyötyä.
Metabolinen oireyhtymä tarkoittaa tilaa, jossa yhdistyvät lihavuus, poikkeava glukoosi- ja rasva-aineenvaihdunta sekä kohonnut verenpaine. Siihen liittyy muun muassa suurentunut sydän- ja verisuonisairauksien, tyypin 2 diabeteksen ja yleisen kuolleisuuden riski. Metabolista oireyhtymää potee joka kolmas keski-ikäinen suomalainen.
Suomessa nivelreumaan sairastuu vuosittain noin 40 aikuista 100 000:sta. Sairastuneista kaksi kolmannesta on naisia. Useimmiten oireet alkavat vähitellen esimerkiksi nivelten aamujäykkyytenä, arkuutena ja turvotuksena. Niveloireiden ja kipujen lisäksi nivelreuma voi aiheuttaa mm. väsymystä, ruokahaluttomuutta ja lämpöilyä.
Uutispalvelu Duodecim
(Arthritis & Rheumatology 2025;77:263–271)
