Yleisimpiä pahoinvoinnin ja oksentelun syitä

Yleinen oksennusten aiheuttaja on äkillinen suoliston tulehdus (ks. Ruokamyrkytys, Norovirus, Turistiripuli eli matkaripuli, Kampylobakteerin, salmonellan, shigellan ja EHEC-bakteerin aiheuttamat suolistotulehdukset). Oksennukset alkavat äkisti, voivat olla rajuja ja koostuvat normaalista mahansisällöstä tai sapensekaisesta vihertävästä nesteestä. Samaan aikaan esiintyy yleensä vesimäistä ripulia, vatsan kouristuksia ja usein myös kuumetta. Lähes kaikki äkisti alkaneet oksennus-ripulitaudit paranevat itsestään 1–3 päivässä. Lähiympäristössä on usein vastaavia tapauksia.

Vatsan alueen sairauksia, joissa esiintyy oksennuksia ilman ripulia, ovat mahahaava, mahakatarri ja suolen tukos. Niihin liittyy usein koviakin vatsan alueen kipuja, jotka yleensä jatkuvat päiväkausia.

Migreenissä oireena on aluksi sykkivä kova päänsärky, jota seuraa pahoinvointi ja oksentaminen. Aivoverenkierron häiriöissä ja muissa aivosairauksissa, esimerkiksi aivokalvontulehduksessa esiintyy usein pahoinvointia ja oksennuksia.

Muita hermostoperäisiä syitä ovat tasapainohermon sairaudet, joissa oksentaminen liittyy voimakkaaseen huimaukseen (esim. hyvänlaatuinen asentohuimaus, Ménièren tauti ja vestibulaarineuriitti). Yleinen tasapainoelimiin liittyvä pahoinvoinnin ja oksennusten syy on matkapahoinvointi.

Oksentamista voi esiintyä joskus myös joissakin yleissairauksissa, kuten vaikeassa yleisinfektiossa ja tyypin 1 diabetekseen liittyvässä happomyrkytyksessä. Pahoinvointi ja oksentelu voivat liittyä myös sydäninfarktiin.

Monien lääkkeiden haittavaikutuksena voi esiintyä pahoinvointia. Myös erilaisten myrkytystilojen oireena on usein pahoinvointi ja oksentelu. Psyykkisistä syistä esimerkkinä on bulimia, jossa oksennetaan omaehtoisesti ahmimisen jälkeen.

Raskauteen liittyy usein pahoinvointia ja joskus myös oksentelua. Raskauspahoinvointi painottuu yleensä alkuraskauteen.

Pahoinvoinnin ja oksentelun itsehoito

Itsehoito riippuu oksentelun taustalla olevasta sairaudesta. Pääsääntönä on, että pahoinvoinnin ja oksennusten aikana kiinteän ruuan syömistä vältetään, mihin luontokin ohjaa, sillä ruokahalua ei silloin yleensä ole. Jos kyseessä on tuttu tilanne, esimerkiksi migreeni, osataan toimia aikaisemman kokemuksen pohjalta.

Jos oksennukset liittyvät ”liikkeellä olevaan” vatsatautiin, tilannetta voi seurata rauhassa kotona. Vettä voi kokeilla nauttia pieninä annoksina. Jos se lisää oksennuksia, odotetaan ja yritetään myöhemmin uudestaan.

Milloin hoitoon?

Seuraavissa tilanteissa pitää hakeutua hoitoon välittömästi:

• Oksennuksessa on verta.
• Äkisti alkaneeseen pahoinvointiin ja oksenteluun liittyy poikkeavan voimakas päänsärky, eikä kyseessä ole aiemmin todettu migreeni.
• Pahoinvointiin liittyy voimakas puristava rintakipu.

Hoitoon on syytä hakeutua muutaman tunnin kuluessa vuorokaudenajasta riippumatta seuraavissa tilanteissa:

• Mahakipuun liittyy voimistuvia oksennuksia ilman ripulia.
• Oksentelun jatkuessa yleiskunto huononee huomattavasti.