Kynnet suojaavat sormien ja varpaiden päitä, ja niillä on myös toiminnallinen tehtävä. Kynsilevy on kovaa keratiinia eli sarveisainetta. Sen alla on kynsipeti ja reunoilla kynsivalli. Kynsi kasvaa tyvestä eli kynsiaiheesta käsin, ja kasvunopeus on keskimäärin 1–3 mm kuukaudessa. Sormenkynnet kasvavat selvästi varpaankynsiä nopeammin. Kasvu on nopeinta lapsilla ja hidastuu iän myötä.

Monet tekijät voivat haitata kynnen normaalia kasvua ja ulkonäköä. Ulkoiset tekijät, kuten kynnen trauma, tietyt ihotaudit ja muut perussairaudet sekä ikääntyminen vaikuttavat kynnen muotoon, väriin ja kasvuun. Erityisesti kynnen kasvuhäiriöt ja kynsisilsa lisääntyvät iän myötä. Osaa muutoksista ei voida parantaa, mutta hyvällä paikallishoidolla voidaan helpottaa tilannetta.

Kivennäis- ja hivenaineiden tai vitamiinien nauttiminen ei yleensä paranna kynsien laatua tai rakennetta, jos näiden aineiden saanti on muuten normaalia. Toisaalta ravitsemukselliset häiriöt, esimerkiksi laihuushäiriö (anoreksia nervosa) tai hoitamaton keliakia, voivat heikentää kynttä. Kynsien terveyden kannalta olennaista on sopivien jalkineiden käyttö, kynsien ja ympäröivän ihon hyvä paikallishoito sekä kynsien asianmukainen leikkaaminen ja ohentaminen. Lisäksi mahdolliseen kynsimuutoksen taustalla olevaan sairauteen puututaan mahdollisuuksien mukaan.

Lasten kynsimuutokset

Kynsien pysyvät synnynnäiset kehityshäiriöt ovat harvinaisia ja liittyvät yleensä perinnöllisiin ihotauteihin. Vauvoilla esiintyy kuitenkin yleisesti yhdessä tai useammassa kynnessä poikittaisia vakoja eli Beaun viivoja,  jotka häviävät yleensä itsestään. Beaun viivoja voi esiintyä myöhemminkin lapsuudessa ja aikuisena (ks. Kynnen kasvuhäiriöt). Joskus kynnen tyviosa katkeaa ja irtoaa poikittaisen vaon kohdalta. Tätä onykomadeesiksi (ks. Kynnen irtoaminen) kutsuttua ilmiötä esiintyy etenkin lapsilla ilman erityistä syytä (kuva ). Uusi kynsi alkaa kasvaa hiljalleen irtoavan kynsilevyn alla.

Lusikkakynsi (koilonychia) on keskeltä kuopalla (kuva ). Se on melko yleinen lapsilla ja häviää vähitellen itsekseen kynnen rakenteen vahvistuessa.

Rosokynnet-termi (trachyonychia, twenty nail dystrophy) tarkoittaa pieniä kuoppia ja karheutta useammassa kynnessä, jopa kaikissa 20 kynnessä (kuva ). Lapsilla ilmiön taustalla ei yleensä ole erityistä syytä, ja kynnet muuttuvat normaalin näköisiksi murrosikään mennessä. Aikuisilla rosokynnet voivat liittyä muuhun ihotautiin, kuten psoriaasiin, punajäkälään tai pälvikaljuun (ks. jäljempänä kappale Muiden sairauksien aiheuttamia kynsimuutoksia).

Kuva

Onykomadeesi (kynnen irtoaminen tyvestä). Lasten onykomadeesiin (kaikkien tai usean kynnen irtoamiseen) ei yleensä löydy syytä. Se paranee tavallisesti itsekseen.

Kuva

Lusikkakynsi. Lusikkakynnen keskiosa on kuopalla ja kynnen reuna nousee ylöspäin.

Kuva: Raimo Suhonen

Kuva

Lapsen rosokynnet. Lapsen tyypillinen rosokyntisyys (trachyonychia, twenty nail dystrophy) korjautuu yleensä iän myötä.

Kynnen kasvuhäiriöt

Kynnen kasvuhäiriöistä on erillinen artikkeli kuvineen, ja tässä ne kuvataan lyhyesti.

Pitkäaikainen kynsien ja kynsivallien ärsytys esimerkiksi märkätyön tai kroonisen ihottuman myötä voi aiheuttaa erilaisia kynnen kasvuhäiriöitä. Hauraat kynnet (brittle nail syndrome) on melko tavallinen naisten ja iäkkäiden henkilöiden vaiva, jonka oireita ovat kynnen pitkittäiset uurteet sekä kynnen pinnan epätasaisuus ja kerroksittainen halkeaminen.

Beaun viivat eli kynsilevynpoikittaiset vaot johtuvat kynnen kasvun hetkellisestä hidastumisesta tai pysähtymisestä. Pyykkilautakynnessä on poikittaisia vakoja koko kynnen pituudelta (kuva ). Muutoksia voi olla yhdessä tai useammassa kynnessä, useimmin peukaloissa.

Kuva

Pyykkilautakynnet. Tavallisimpia syitä ovat kynsiaiheeseen vaikuttava ihotauti ja kynsinauhan toistuva kovakourainen käsittely.

Koukkukynnet (kotkankynnet, onykogrypoosi) ovat kasvuhäiriö, jossa kynnet ovat paksut, kellertävät ja käyristyneet. Pihtikynsi kaartuu molemmilta sivuilta kynnen pohjaan ja aiheuttaa kipua. Molempia esiintyy eniten iäkkäillä henkilöillä ja isovarpaan kynsissä.

Kynnen pitkittäisen vaon voi aiheuttaa kynsiaiheen toistuva manipulaatio tai trauma. Joskus taustalla on kynsiaiheen hyytelörakkula eli myksoidi kysta tai jokin muu kasvain, joka painaa kynnen kasvuvyöhykettä.

Kellolasikynnet ovat kuperat ja paksuuntuneet. Aikuisilla ne voivat olla merkki kroonisesta keuhko- tai sydänsairaudesta.

Lusikkakynsi (koilonychia) aikuisella voi olla merkki yleissairaudesta, kuten anemiasta.

Kynnen värimuutokset

Kynsien värimuutoksista on oma artikkeli kuvineen. Tässä värimuutokset esitellään lyhyesti.

Ulkoisen syyn aiheuttama kynnen pinnan värjääntymä irtoaa, kun kynnen pintaa raaputetaan. Tupakoitsijalla ruskeankeltainen väri on peräisin tupakan tervasta.

Kynnen alla olevan pigmenttiluomen melaniinipigmentti muodostaa kynteen pitkittäisen tumman juovan. Melanooma on tarvittaessa poissuljettava koepalalla.

Musta läiskä kynnen alla on tavallisimmin merkki vamman aiheuttamasta verenvuodosta (hematoomasta). Sopimattomat jalkineet tai pitkä juoksulenkki aiheuttavat näitä helposti varpaankynsiin.

Valkeat täplät kynsilevyssä ovat yleensä seurausta kynnen vamman aiheuttamasta kynsilevyn kovan keratiinin kypsymishäiriöstä. Valkoinen pinnallinen kynsisilsa voi näyttää samankaltaiselta. Valkokyntisyys (leukonychia) voi olla merkki yleissairaudesta. Kynnen tyviosan valkoisuus liittyy usein krooniseen munuaissairauteen.

Keltaisten kynsien taustalla voivat olla häiriö imunesteen kierrossa ja erilaiset keuhkosairaudet. Usein keltainen väri on sekä sormien että varpaiden kynsissä.

Vihreä väri on Pseudomonas-bakteerin aiheuttaman tulehduksen merkki. Infektio on usein vain yhdessä sormenkynnessä.

Muiden sairauksien aiheuttamia kynsimuutoksia

Yleissairaudet, joihin liittyy ääreisverenkierron häiriöitä, anemiaa ja muita ravitsemushäiriöitä, voivat aiheuttaa kynnen kasvun hidastumista ja muutoksia kynnen rakenteeseen ja väriin. Tällaisia ovat esimerkiksi sydän- ja verisuonisairaudet, munuaisten vajaatoiminta, anemia, keliakia ja erilaiset syövät. Lääkkeistä erityisesti sytostaatit haittaavat kynnen kasvua ja aiheuttavat kynnen irtoamista.

Ihotaudeista psoriaasi aiheuttaa kynsiin monenlaisia muutoksia: rosokyntisyyttä, kellertäviä "öljyläiskiä", kynnen irtoamista kärkiosastaan (onykolyysiä, ks. Kynnen irtoaminen), värimuutoksia sekä liikasarveistumista kynnen kärjen alle. Psoriaasia sairastavilla voi olla kynsissä samaan aikaan sekä psoriaasin että kynsisilsan aiheuttamia muutoksia.

Punajäkäläänvoi liittyä rosokyntisyyttä, kynnen ohenemista ja muita kasvuhäiriöitä.

Keskimäärin kolmasosalla ihmisistä, joilla esiintyy pälvikaljua on myös kynsimuutoksia, kuten rosokyntisyyttä ja kynnen irtoamista kärjestään.

Kroonisessa käsi-ihottumassa (ekseemassa) ja kynsivallitulehduksessa nähdään rosokyntisyyttä, poikittaisia vakoja ja kynnen irtoamista kärjestään.

Infektiotaudit, kuten enterorokko, voivat aiheuttaa yhden tai useamman kynnen irtoamisen tyvestä käsin eli onykomadeesin. Vaikeat infektiot voivat aiheuttaa myös koko kynnen irtoamisen.

Muita kynsimuutoksia

Muita kynsimuutoksia aiheuttavat tilat ja sairaudet käsitellään kukin omassa artikkelissaan.

Koko kynnen irtoamisen tavallisin syy on paikallinen vamma, jonka voi aiheuttaa esimerkiksi vasaran isku, jalkapallon pelaaminen tai pitkänmatkanjuoksu (ns. maratoonarin kynsi). Silloin kynnen alla näkyy yleensä ensin tumma verenpurkauma (ks. Kynsien värimuutokset).

Sisäänkasvanut kynsi liittyy lapsilla yleensä leveään kynsilevyyn ja iäkkäillä kynnen kasvuhäiriöön (pihtikynteen). Isovarpaan, joskus jonkin muunkin varpaan, kynnen reuna painuu kynnenvieruskudokseen ja aiheuttaa akuutin kynsivallitulehduksen. Krooninen kynsivallitulehdus puolestaan häiritsee kynnen kasvua ja aiheuttaa muun muassa poikittaisia vakoja (Beaun viivoja) kynsilevyyn.

Virus- ja sieni-infektiot voivat aiheuttaa kynsimuutoksia. Syylät kynsivallissa tai kynnen alla haittaavat kynnen kasvua. Kynsisilsa on yleinen sairaus etenkin ikääntyvillä miehillä ja aiheuttaa kynnen paksuuntumista, karstoittumista ja värimuutoksia. Monet muut kynsimuutokset muistuttavat kynsisientä, joten infektio on aiheellista varmistaa sieninäytteellä.

Kirjallisuutta

  1. Salava A. Kynsimuutokset ja -ongelmat. Lääkärin tietokannat / Lääkärin käsikirja [online; vaatii käyttäjätunnuksen]. Kustannus Oy Duodecim. Päivitetty 18.6.2024.
  2. Albucker SJ, Conway J, Lipner SR. Nails in older adults. Ann Med 2024;56(1):2336989 PMID: 38738374
  3. Lee DK, Lipner SR. Optimal diagnosis and management of common nail disorders. Ann Med 2022;54(1):694-712 PMID: 35238267
  4. Dehavay F, Richert B. Nail is Systemic Disorders: Main Signs and Clues. Dermatol Clin 2021;39(2):153-173 PMID: 33745630
  5. Bolognia JL, Schaffer JV ja Lorenzo Cerroni L. 2017. Dermatology: Nail disorders, Elsevier; 4th edition, s. 1203-1219.