Yleistä
Myokardiitti eli sydänlihaksen tulehdus johtuu useimmiten viruksista. Monet flunssaoireitakin aiheuttavat virukset (mm. coxsackie B-virus, adenovirus, influenssavirus, koronavirus) voivat tulehduttaa myös sydänlihaksen ainakin ohimenevästi. Muun muassa tämän takia flunssaisena ei suositella harrastettavan kuntoliikuntaa, varsinkaan jos on lämpöilyä tai kuumetta.
Myös muiden mikrobien (esim. mykoplasman, klamydian ja borrelian) aiheuttamissa infektioissa sydänlihas voi tulehtua. Joskus myokardiitti liittyy reumaattiseen tai muuhun vasta-ainereaktiota aiheuttavaan eli immuunivälitteiseen tautiin (ks. Systeeminen lupus erytematosus (SLE) (hajasirotteinen punahukka)). Jotkut solunsalpaajat ja sydämen alueelle kohdistunut sädehoito voivat aiheuttaa sydänlihastulehduksen. Tällöin syntyy tulehdusreaktio ilman mikrobeja.
Sydänlihastulehdus ja sydänpussintulehdus ilmenevät usein samanaikaisesti, jolloin puhutaan perimyokardiitista.
Sydänlihastulehduksen oireet
Oireiden vaikeusaste vaihtelee suuresti. Joskus viruksen aiheuttama myokardiitti todetaan kuumeisesta infektiosta kärsivällä potilaalla sydänsähkökäyrän (EKG) tai muun tutkimuksen perusteella ilman, että esiintyy mitään sydämeen liittyviä oireita. Toisaalta sydänoireet voivat olla myös vakavia.
Tavallisin oire on rintakipu. Tällöin epäilläänkin usein aluksi sepelvaltimotautikohtausta. Vakavia oireita ovat hengenahdistus, erilaiset rytmihäiriöt ja joskus sydämen vajaatoiminta.
Sydänlihastulehduksen toteaminen ja hoito
Jos flunssan tai muun infektion aikana esiintyy rintakipua tai rytmihäiriötuntemuksia, kannattaa soittaa päivystysapuun 116 117, josta saa tarkemmat ohjeet hoitoon hakeutumista varten. Sydänlihastulehduksen toteamisessa tärkein tutkimus on sydänsähkökäyrä eli EKG. EKG-muutoksia ei aina ole, mutta sydänlihasvaurion merkkiainekoe voi tällöinkin paljastaa tulehduksen. Joskus myokardiittipotilaan EKG-muutokset ja verikoearvot voivat muistuttaa jopa sydäninfarktia, jolloin tarvitaan välitön sepelvaltimoiden varjoainekuvaus.
Sydänlihastulehduksen hoidossa tärkeintä on lepo. Usein äkillinen eli akuutti oireita aiheuttava sydänlihastulehdus edellyttää aluksi 1–2 päivän sairaalatarkkailua. Kipuja hoidetaan tulehduskipulääkkeillä, mutta vain tarvittaessa. Jos aiheuttajamikrobiin on lääke, sitä luonnollisesti annetaan. Myokardiittia aiheuttavia viruksia vastaan ei ole lääkkeitä, mutta sairaus paraneekin yleensä itsestään. Lieväoireisia ja oireettomia potilaita voidaan seurata avohoidossa muun muassa kontrolloimalla EKG-tutkimus 1–2 viikon kuluttua. Kuntoliikuntaa on vältettävä oireiden parannuttuakin, kunnes sydänsähkökäyrä ja sydänlihasvaurion merkkiainekoe ovat normaaleja. Tähän voi kulua jopa 2–3 kuukautta. Varsinkin urheilua harrastaville tehdään joskus vielä rasituskoe.
Sydänlihastulehduksen ehkäisy
Koska virusinfektioiden yhteydessä esiintyvä sydänlihastulehdus on usein oireeton, flunssaoireiden aikana kannattaa aina välttää ruumiillista ponnistelua. Tämä on erityisen tärkeä tieto niille, jotka tekevät ruumiillista työtä tai harrastavat liikuntaa.
Lisätietoa sydänlihastulehduksesta
Kirjallisuutta
- Lommi J ja Lehtonen J. Myokardiitti (Sydänlihastulehdus). Lääkärin tietokannat / Lääkärin käsikirja [online; vaatii käyttäjätunnuksen]. Kustannus Oy Duodecim. Päivitetty 17.8.2022.
