Hammasytimen tulehduksen synty

Hammasytimen tulehduksen eli pulpiitin taustalla on tavallisesti hoitamaton kariespesäke, josta suun mikrobeja pääsee normaalisti steriilille alueelle. Myös hammasytimen eli pulpan läheisyyteen ulottuva paikka, hampaan lohkeaminen, hiushalkeama hampaassa, hampaan kuluminen tai hammasta kohdannut isku voi olla pulpiitin syynä.

Hampaan ydinontelossa on sidekudosta soluineen sekä runsaasti juurenkärjen kautta tulevia verisuonia ja hermoja. Tulehduksen seurauksena pulpakudokseen syntyy turvotusta, josta aiheutuu painetta hammasluun ympäröimässä ontelossa. Satunnaisen ja lievän ydinkudosta kohdanneen ärsykkeen jälkeen alkava tulehdus voi vielä palautua, mutta pitempään jatkuvana tulehdus aiheuttaa pulpakudoksen menemisen joko osittain tai kokonaan kuolioon.

Hammasytimen tulehduksen oireet

Lievä pulpiitti ei aiheuta spontaania kipua. Hetkellistä oireilua voi syntyä makea- tai kylmä-ärsytyksestä.

Tulehduksen edetessä hammas alkaa oireilla jatkuvammin, jolloin siinä saattaa esiintyä sykkivää särkyä, joka pahenee altistuessaan lämpötilan vaihtelulle. Myös purema- ja koputusarkuus ovat yleisiä.

Särky on pahimmillaan erittäin voimakasta ja säteilee laajemmalle hampaiston alueella, jopa niin, että syynä olevan hampaan paikantaminen on vaikeaa.

Tulehdukseen voi liittyä myös yleisoireita, kuten kuumetta.

Toisinaan tulehdus etenee ja johtaa pulpakudoksen kuolioon oireita aiheuttamatta. Oireeton hammasytimen tulehdus jää helposti hoitamatta ja tulehdus leviää juurenkärjen ulkopuolelle hammasta ympäröivään luuhun. Tällainen pesäkkeellinen hammas voi tulla myöhemmin esiin sattumalöydöksenä röntgenkuvassa.

Hammasytimen tulehduksen hoito

Oireileva hammasytimen tulehdus on tavallisin syy hakeutua ensiapuun hammaslääkärin vastaanotolle. Ensiapu käsittää tulehtuneen kudoksen poiston ja paikallisen lääkityksen sekä kipulääkkeen. Jos yleisoireita ei ole, antibioottilääkitys ei yleensä ole tarpeen.

Esitietojen ja kliinisen tutkimuksen lisäksi tarvitaan tuore röntgenkuva ennen lopullista hoitopäätöstä.

Kun aikuisen ja nuoren pysyvään hampaaseen on kehittynyt palautumaton pulpiitti, hammas juurihoidetaan: ydinontelo puhdistetaan perusteellisesti pulpakudoksesta ja bakteereista, kanava(t) laajennetaan ja täytetään tiiviisti juurentäyteaineella. Tällä toimenpiteellä eliminoidaan olemassa oleva infektio ja estetään ydinontelon infektoituminen uudelleen.

Tilanteesta riippuen juurihoito voidaan toteuttaa yhdellä tai useammalla käynnillä. Hoitotulos tarkennetaan röntgenkuvin. Juurihoidon jälkeen hammas paikataan tai kruunutetaan. Seurantakäynti tehdään vuoden sisällä juurihoidosta. Koska diabetesta sairastavalla juurihoidon paraneminen saattaa olla heikentynyttä, seuranta on erityisen tärkeä.

Juurihoidettu hammas kuivuu ajan myötä ja on siksi hauraampi ja alttiimpi murtumille kuin elävä hammas. Yleisesti ottaen juurihoidetun hampaan ennuste on hyvä.

Jos tulehdus on lapsen maitohampaassa, hampaaseen tehdään osittainen juurenhoito tai hammas poistetaan.

Myös pysyvän hampaan poisto voi joissain tapauksissa tulla kyseeseen, esimerkiksi yleisterveydellisistä syistä, kun tulehdus on levinnyt juurenkärjen ulkopuolelle hammasta ympäröivään luuhun.

Hammasytimen tulehduksen ehkäisy

Päivittäinen hampaiden omahoito (huolellinen hampaiden harjaus fluoritahnalla ja välien puhdistus), säännöllinen ateriarytmi ja sokeripitoisten ruokien ja juomien välttäminen sekä sopivin välein suoritetut tarkastukset hammaslääkärillä auttavat ehkäisemään reikiintymistä, mikä puolestaan vähentää hammasytimen tulehduksen ja muiden laajojen hammasvaurioiden syntymistä.