Ruotsalaistutkimuksen mukaan yksin asuvien ja vähän koulutettujen dementiat saatetaan todeta jopa kolme vuotta myöhemmin kuin muiden. He ovat usein myös huonokuntoisempia diagnoosin aikoihin.
Havainnot ovat huolestuttavia, sillä alhainen koulutustaso ja vähäiset sosiaaliset kontaktit suurentavat riskiä sairastua muistisairauksiin ja usein potilaat myös sairastuvat nuorempina kuin korkeakoulutetut.
Nyt julkaistut tulokset perustuvat yli 100 000 hiljattain dementiadiagnoosin saaneen ruotsalaisen rekisteritietoihin. Potilaat olivat keskimäärin 82-vuotiaita, kun heillä todettiin dementia.
Tulosten perusteella potilaat, joiden koulutustaso oli alhainen tai asuivat yksin tai hoitokodissa, saivat dementiadiagnoosin keskimäärin kolme vuotta vanhempina kuin muut potilaat. Sama koski potilaita, joilla ei ollut lähisukulaisia.
Potilaat, joilla ei ollut toisen asteen tutkintoa, olivat sairastuessaan myös hauraampia, monisairaampia ja tarvitsivat useampia lääkityksiä kuin korkeakoulutuksen saaneet. Tämä havaittiin riippumatta potilaiden iästä.
Ruotsalaisten tulokset viittaavat siihen, että vähän koulutettujen ja yksin asuvien muistisairaudet todetaan myöhemmin kuin korkeasti koulutettujen, vaikka heidän tiedetään sairastuvan todennäköisemmin ja usein myös nuorempina. Todennäköisesti tämä vaikuttaa myös potilaiden ennusteeseen, tutkijat kirjoittavat.
Tutkimus julkaistiin JAMA Network Open -lehdessä.
Uutispalvelu Duodecim
(JAMA Network Open 2025;8:e2461117)
